afp lehtikuva FREDRIK VON ERICHSEN
EU-kriittinen puolue on nappaamassa kärkipaikan ainakin Ranskassa ja Tanskassa, sekä todennäköisesti myös Britanniassa. Tämän lisäksi Kreikassa suurimmaksi puolueeksi nousee tukipakettiehtojen avaamista vaativa vasemmistolainen Syriza.
Ranskan pääministeri Manuel Valls on kertonut maan tuloksen olleen “šokki ja maanjäristys”, kun maan eurovastainen Kansallinen rintama (FN) on voittamassa vaalit, ja on nousemassa maan ykköspuolueeksi yli 25 prosentin kannatuksella. Vasenrintaman puheenjohtaja kuvaa tulosta puolestaan “tulivuorenpurkaukseksi”, josta seuraa “kosolti happosateita”. FN:n puheenjohtaja Marine Le Pen on vaatinut maan hallituksen hajottamista ja uusia parlamenttivaaleja. Ranskan valtaapitävä sosialistinen puolue ei ole aikeissa taipua vaatimuksiin. Sosialistit keräsivät noin 14,5 prosentin äänisaaliin jääden kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi porvarillisen UMP:n jälkeen.
Perussuomalaisten kanssa samassa EFD-ryhmässä olevat puolueet menestyivät hyvin Tanskan kansanpuolueen ja Ukipin vaalivoittojen myötä. Ukip olisi saamassa 23 paikkaa 64 briteille jyvitetyistä europarlamenttipaikoista, kun Skotlannin ja Pohjois-Irlannin ääniä oli vielä laskematta. Ukipin melko varma vaalivoitto on historiallinen. Saarivaltiossa ei valtakunnallisissa vaaleissa ole kärjessä ollut kuin joko Työväenpuolue tai Konservatiivipuolue yli sataan vuoteen. Maan EU-myönteisin puolue, Liberaalidemokraatit, joutunevat tyytymään yhteen paikkaan.
Tanskan Kansanpuolue sai 26,6 prosentin äänipotin, kun toiseksi tulleet sosialidemokraatit saivat tyytyä 19,1 prosentin saaliiseen. Tanskalla on Suomen tavoin 13 meppipaikkaa, joista Kansanpuolue nappaa 4 paikkaa.
Kreikassa Syriza nousi maan ykköseksi. Hallituspuolueet Uusi Demokratia ja Pasok saivat yhteensä alle 25 prosentin äänimäärän. Vasemmistolainen Syriza kahmaisi yli 26 prosentin saaliin. Sen lisäksi äärioikeistoon lukeutuva Kultainen sarastus nousi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi 9,4 prosentin äänipotilla. Maan hallituksella arvellaankin olevan tukalat paikat, sillä hallituksen enemmistö on niukka. Hallituspuolueilla on 152 paikkaa 300-paikkaisessa kansallisessa parlamentissa. Hallituskumppanipuolue Pasok ei saavuttanut edes yhtä prosenttia europarlamenttivaalien äänistä.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) oudoksuu oikeuden langettamaa kieltoa, joka estää Marine Le Penin osallistumisen Ranskan presidentinvaaleihin 2027. Le Pen menetti vaalikelpoisuutensa EU-varoihin liittyvien epäselvyyksien takia. EU-avustajien palkkaamiseen tarkoitettuja varoja oli tuomioistuimen mukaan käytetty Le Penin puolueen toimintaan, mikä on kiellettyä. Samalla Tynkkynen huomauttaa, että europarlamentaarikko Li Andersson järjesti alkuvuonna Suomessa festivaalin, jonka rahoitukseen hän käytti mepin viestintäavustustaan.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
Saksan armeijan komentajan mukaan Saksaan ja Eurooppaan kohdistuu todellinen sotilaallinen uhka. Venäjä olisi hyökkäyskykyinen saksalaisarvioiden mukaan vuonna 2029. Saksa aikoo panostaa puolustukseensa jopa yli 1 000 miljardia euroa ja laskee kuluja myös siltä varalta, jos USA jättää puolustusliiton.
Keskiviikkona eduskunnassa käsiteltiin kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan ympäristöjärjestö Elokapinan lakkauttamista sekä sitä rahoittavan Elonvaalijat ry:n toiminnan kieltämistä. Kansalaisaloitteessa esitetään myös, että tuomioistuin määrittelisi Elokapinan rikollisryhmäksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen antoi aloitteelle vahvan tukensa ja korosti puheenvuoroissaan Elokapinan aiheuttamaa haittaa suomalaiselle yhteiskunnalle.
