afp lehtikuva FREDRIK VON ERICHSEN
EU-kriittinen puolue on nappaamassa kärkipaikan ainakin Ranskassa ja Tanskassa, sekä todennäköisesti myös Britanniassa. Tämän lisäksi Kreikassa suurimmaksi puolueeksi nousee tukipakettiehtojen avaamista vaativa vasemmistolainen Syriza.
Ranskan pääministeri Manuel Valls on kertonut maan tuloksen olleen “šokki ja maanjäristys”, kun maan eurovastainen Kansallinen rintama (FN) on voittamassa vaalit, ja on nousemassa maan ykköspuolueeksi yli 25 prosentin kannatuksella. Vasenrintaman puheenjohtaja kuvaa tulosta puolestaan “tulivuorenpurkaukseksi”, josta seuraa “kosolti happosateita”. FN:n puheenjohtaja Marine Le Pen on vaatinut maan hallituksen hajottamista ja uusia parlamenttivaaleja. Ranskan valtaapitävä sosialistinen puolue ei ole aikeissa taipua vaatimuksiin. Sosialistit keräsivät noin 14,5 prosentin äänisaaliin jääden kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi porvarillisen UMP:n jälkeen.
Perussuomalaisten kanssa samassa EFD-ryhmässä olevat puolueet menestyivät hyvin Tanskan kansanpuolueen ja Ukipin vaalivoittojen myötä. Ukip olisi saamassa 23 paikkaa 64 briteille jyvitetyistä europarlamenttipaikoista, kun Skotlannin ja Pohjois-Irlannin ääniä oli vielä laskematta. Ukipin melko varma vaalivoitto on historiallinen. Saarivaltiossa ei valtakunnallisissa vaaleissa ole kärjessä ollut kuin joko Työväenpuolue tai Konservatiivipuolue yli sataan vuoteen. Maan EU-myönteisin puolue, Liberaalidemokraatit, joutunevat tyytymään yhteen paikkaan.
Tanskan Kansanpuolue sai 26,6 prosentin äänipotin, kun toiseksi tulleet sosialidemokraatit saivat tyytyä 19,1 prosentin saaliiseen. Tanskalla on Suomen tavoin 13 meppipaikkaa, joista Kansanpuolue nappaa 4 paikkaa.
Kreikassa Syriza nousi maan ykköseksi. Hallituspuolueet Uusi Demokratia ja Pasok saivat yhteensä alle 25 prosentin äänimäärän. Vasemmistolainen Syriza kahmaisi yli 26 prosentin saaliin. Sen lisäksi äärioikeistoon lukeutuva Kultainen sarastus nousi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi 9,4 prosentin äänipotilla. Maan hallituksella arvellaankin olevan tukalat paikat, sillä hallituksen enemmistö on niukka. Hallituspuolueilla on 152 paikkaa 300-paikkaisessa kansallisessa parlamentissa. Hallituskumppanipuolue Pasok ei saavuttanut edes yhtä prosenttia europarlamenttivaalien äänistä.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Lue lisää
