EU-johtajat kokoontuvat Bratislavan linnaan. / Joe Klamar
EU-huippukokous keskittyy uusien siirtolaiskriisien estämiseen
SLOVAKIA | Eurooppa-neuvosto eli Euroopan unionin jäsenmaiden kansallista johtajista koostuva elin kokoontuu tänään perjantaina Bratislavan kaupungissa. Julkisuuteen vuotaneen esityslistan raakaversion mukaan johtajien suurena huolenaiheena on EU:n kontrollin menetys.
Kokous on ensimmäinen ilman Britannian johtajaa, ja teema on suurieleisesti ”Euroopan tulevaisuus”. Monet tahot ovat Brexit-kansanäänestyksen jälkeen ja edessä olevien kansallisten vaalien takia huolissaan poliittisten populistipuolueiden noususta. Termiä käytetään nykyään melko huolettomasti kuvaamaan uusia puolueita, jotka eivät jaa vanhojen puolueiden käsityksiä Euroopan unionista, rahaliitosta tai vaikkapa siirtolaiskriisistä.
Saksan liittovaltion kansleri Angela Merkel kertoi eilen olevansa valmis tekemään mitä tahansa Euroopan unionin pysymiseksi kasassa ja väitti EU:n selviämisen olevan ”sodan ja rauhan kysymys”. Merkel peräänkuulutti unionin paluuta sen alkuperäisen arvomaailmaan.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk alusti eilen lähes yhtä tömäkästi kertomalla, että kansallisten johtajien pitäisi katsoa EU:n ongelmia ”raadollisen rehellisesti”.
Kokousta edeltänyt raakaehdotus esityslistaksi on vuotanut julkisuuteen, ja sen mukaan johtajien huolenaiheina olisi EU:n kontrollin menetys, tai ainakin äänestäjien sellainen mielikuva. Keskeisiksi kontrollin menetyksen alueiksi mainittiin kolme asiaa: maahanmuutto, josta siirtolaiskriisi on yksi ilmentymä, terrorismi ja globalisaatio sekä sen talousvaikutukset.
Esityslista painottaa toimenpidesuosituksissaan kahta ensimmäistä. Lista sanoo suoraan, että vuoden 2015 kaltaista siirtolaiskriisiä ”ei voida sallia enää tapahtuvan”. Terrorismia halutaan torjua maahantulijoiden paremmilla taustaselvityksillä ja tiedonvaihdolla, ja globalisaatio- ja talousongelmiin ei listalla ole toistaiseksi juuri muuta konkreettista kuin rakennerahaston kasvattamista ja vapaakauppasopimusten kiirehtimistä.
Toimittajan kommentti: Sen sijaan, että EU-maiden päättäjät näkisivät ongelmien taustalla rahaliittoa, pääomittamattomia pankkeja tai jäsenmaiden budjetti- ja muita taloussääntöjä, joita juuri kukaan ei noudata, syntipukiksi on laitettu globalisaatio. Globalisaatio ei aiheuttanut eurokriisiä, eikä se myöskään jättänyt sitä hoitamatta. Koska päättäjät eivät vieläkään halua tehdä oikeansuuntaisia diagnooseja talousongelmista, niitä ongelmia ei myöskään saada ratkaistua. Globalisaatio on myös sopivan ympäripyöreä termi, ja ilmiö, jolle voidaan tehdä vain hyvin vähän. Nurinkurisesti vapaakauppasopimuksethan lisäävät ja vahvistavat globalisaatiota, joten logiikka tuntuu hieman ontuvan.
Esityslistalla mainittu jyrkkä käänne vuoden 2015 siirtolaiskriisiin suhtautumisessa on mielenkiintoinen. Sekä Saksassa että Ranskassa valmistaudutaan tärkeisiin vaaleihin, ja ”populistien” kannatusluvut ovat kyselyissä korkealla. Ilmeisesti valtapuolueet ovat valmiita eräänlaiseen kompromissiin, missä ne omaksuvat joitakin elementtejä populistien agendoilta ja toivovat, että tyytymättömyyden kasvu pysähtyy. Euroopan populistien pitäisi olla tyytyväisiä. Yksi tapa voittaa on saada vastustaja omaksumaan kantasi. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
JUHANI HUOPAINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Mielipiteenvapaus somessa kuohuttaa saksalaisia – viestipalvelu X:stä alkoi joukkopako, kun Musk kehotti saksalaisia äänestämään AfD:tä
Amerikkalaisen teknomiljardöörin Elon Muskin ja Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) puheenjohtajan Alice Weidelin torstai-iltana X-viestipalvelukanavalla käymä keskustelu Saksan politiikasta ja Mars-lennoista räjäytti käyntiin myrskyisän keskustelun vaalivaikuttamisesta ja mielipiteenvapaudesta sosiaalisessa mediassa. Monet ammattiliitot ja Saksan korkein oikeus ovat ilmoittaneet jättävänsä X:n.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.
Hybridiosaamiskeskuksen johtaja Jukka Savolainen: Suomalaiset oikeusoppineet politikoivat asiantuntijaroolissa – ”Vastauksiin yhdistyy omia toiveita siitä, kuinka asioiden pitäisi olla”
Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen arvostelee suomalaisia oikeustieteilijöitä sortumisesta politikointiin. Asetelma oli nähtävissä etenkin viime kesänä eduskunnan säätämästä rajaturvallisuuslaista käydyn julkisen keskustelun yhteydessä. Eduskunta sääti lain, vaikka eräät kansainvälisen oikeuden professorit katsoivat että lain soveltaminen rikkoisi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.