

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
EU, globalisaatio ja öykkäröivä Kiina muodostavat huonon yhtälön
Muutamissa eurooppalaisissa yhtiöissä on ilmennyt tuotantohäiriöitä sen vuoksi, että tuotantoketju on katkennut Liettuan ja Kiinan välillä, Politico kertoo. EU:n globalisaation edistämisestä nauttiva kauppaan keskittyvä strategia on haavoittuvainen autoritaaristen valtakuntien edessä. Liettuan ja Kiinan välinen diplomaattisen kiistan tulee toimia herätyskellona. Ongelmia muodostuu, jos EU-maat eivät tanssi Kiinan pillin mukaan.
Käytännössä tavara ei liiku Liettuan ja Kiinan välillä. Kiina ei virallisesti tiedä ongelmista mitään. Tullausongelmat alkoivat heti sen jälkeen, kun Liettua lämmitti suhteitaan Taiwaniin.
Kiinan mediassa Liettuaa on kutsuttu kirpuksi, joka pyörii taistelevien norsujen jaloissa. EU:n moraalinen ongelma on se, että sen tulisi pitää jäsenmaansa puolia. Sen lisäksi EU:n arvovalta murenee täysin, jos unioni perääntyy Kiinan taloudellisen painostuksen alla.
EU:lla ei työkaluja
EU:n murheiden listaa lisää se, ettei Maailman kauppajärjestö WTO:sta ole juurikaan kiistan ratkaisijaksi. Kiinan toimet kulkevat harmaalla alueella, missä sääntöpykäliä on lähes mahdotonta noudattaa.
EU on virittämässä oman työkalunsa joutuessaan painostuksen kohteeksi. Painostuksenvastainen työkalu jakaa mielipiteitä.
Kannattajien mukaan se poistaisi kriittisen haavoittuvaisuuden, johon Kiina osasi iskeä Liettuaa vastaan.
Vastustajillakin on päteviä argumentteja. EU:n tulisi välttää yksittäisen jäsenmaan sooloilua, joka johtuisi työkalun antamasta turvallisuuden tunteesta. Käytännössä tämä tarkoittaisi tilannetta, jossa jäsenmaa ikään kuin kaivaa verta nenästään.
Toiseksi vastatoimien tulisi pysyä kohtuuden rajoissa. Kolmanneksi kauppakiistat ovat tavanneet myös eskaloitua osapuolten väliseksi tullimuurinokitteluksi.
Liettua tähyää muualle
Sotatorvien kaivaminen esille ei ole ainoa vaihtoehto. Liettua kertoo tähyävänsä kokonaan muille markkinoille. Liettuan mukaan kaupankäynti on todennäköisesti suojatumpaa tasapainoisten ja demokraattisten maiden kanssa.
Liettuan ex-pääministeri Andrius Kubilius kertoo Politicolle, että Liettuan lisäksi myös joukko muita pienempiä jäsenmaita on miettinyt kauppasuhteitaan Kiinan kanssa uudelleen.
– En ole varma, haluaako Kiina tulla tunnetuksi investointien riskimaana, Kubilius toteaa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EU:n ja Kiinan välinen investointisopimus täyttää liikemiesten toiveet – ilmasto- ja ihmisoikeusaktivistit sekä pk-yritysten duunarit voivat unohtua

Puolustaako EU pieniä jäsenmaitaan? Liettuan mukaan Kiina on torpannut maiden välisen kaupan

Perussuomalaisen Nuorison EU-poliittinen ohjelma julkaistu: “Jos EU-politiikka ei enää ole uudistettavissa, on Suomen erottava EU:sta”

Suomi hävisi taas EU:ssa – Tavio: “Keskusta petti metsänomistajat”

Kun EU kääntää selkänsä Balkanille, paikalle kiiruhtaa Kiina

Helsingin yliopisto irtisanoi yhteistyön Kiinan rahoittaman instituutin kanssa – Junnila: Asiantuntijat ovat jo pitkään kyseenalaistaneet instituutin toiminnan kommunistisen puolueen käsikassarana
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää