EU:ssa suunnitellaan rekisteriä, joka yhdistää tiedot jäsenmaiden kansalaisten pankkitileistä, kiinteistöistä, arvopapereista, ajoneuvoista, taide-esineistä, jalometalleista ja muusta varallisuudesta.
Omaisuuden läpivalaisua perustellaan virallisesti rahanpesun, korruption ja ylikansallisen rikollisuuden torjumisella.
Rekisterin tietoja olisi tarkoitus hyödyntää myös EU:n Venäjä-sanktioiden piiriin kuuluvien oligarkien omaisuuden jäädyttämisessä. Rahanpesua tapahtuu saksalaisarvioiden mukaan erityisen paljon vaikeasti kontrolloitavassa kiinteistökaupassa.
Korruptiota paljastavan kansainvälisen Transparency International -järjestön mukaan pelkästään Saksassa pestään kiinteistöjä myymällä ja ostamalla vuosittain miljardeja euroja.
Suurten kiinteistökauppojen tekijät piiloutuvat usein monikerroksisten, toinen toistaan omistavien yritysryppäiden ja postilaatikkofirmojen kätköihin.
Taide, kulkuvälineet ja jalometallit
Rekisteriin on tarkoitus kerätä keskitetysti tiedot muun muassa yli 200 000 euron ylittävästä omaisuudesta mukaan lukien krypto- ja virtuaalivaluutat, kiinteistöt, ajoneuvot, arvokkaat taideteokset ja entistä useammin myös tavallisten kansalaisten inflaatiosuojakseen hankkima kulta.
Saksassa kultakauppa on ennestään tarkasti säänneltyä. Kotona tai tallelokerossa kultaansa säilyttävä joutuu myydessään todistamaan sen alkuperän. Kultaa ei voi myöskään ostaa laillisesti anonyymisti, jos sen arvo ylittää 2 000 euroa.
Samaa halutaan nyt kaikkialle ja Saksassakin entistä tarkempaan valvontaan.
Saksa on rahanpesijöiden paratiisi
Saksaa pidetään yleisen hallinnollisen sekavuuden, byrokratian ja valvonnan lepsuuden takia yleisesti rahanpesijöiden ja kansainvälisten mafioiden paratiisina.
Maassa toimii monien italialaisten mafioiden lisäksi myös kiinalaisia, vietnamilaisia, balkanilaisia ja itäeurooppalaisia mafioita. Sisäministeriön mukaan pelkästään italialaisilla mafioilla on Saksassa yli tuhat aktiivista jäsentä.
Saksaa kutsutaankin pimeän ja rikollisen rahan bisneksessä yleisesti ”Euroopan pesukoneeksi”.
Veronkiertoa helpottaa myös käteisen rahan yleisyys maksuliikenteessä. Ostoksiaan voi maksaa Saksassa käteisellä aina 10 000 euroon saakka. Saksalaiset perustelevat kiintymystään käteiseen rahaan yksityisyydensuojalla ja haluttomuudellaan avata koko elämäänsä ”isolleveljelle”.
Tie auki kansalaisten kukkaroihin
Saksalainen finanssialan asiantuntija Sebastian Hell viittaa Focus-lehdelle kirjoittamassaan artikkelissa pelkoon, että ylivelkaantunut valtio voi hyödyntää kriisitilanteessa kansalaisten omaisuus- ja taloustiedot yhdistävää rekisteriä lyhentääkseen velkojaan.
Keskustelua käydään myös siitä, pääsevätkö rekisterin tietoihin viranomaisten ja oikeuslaitoksen lisäksi käsiksi myös muut tahot. Erikseen mainitaan toimittajat ja hallitusten ulkopuoliset organisaatiot.
Saksa perustaa supervalvontaviraston
Omaisuusrekisterihankkeeseen liittyy olennaisesti Frankfurtissa toimintaansa aloitteleva EU:n uusi rahanpesua ja rahaliikennettä valvova viranomainen (AMLA), jolle annetaan yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa myös oikeus sulkea tilejä ja suorittaa kotietsintöjä.
Saksaa valmistautuu uudistuksiin omalla kansallisella supervirastollaan, joka yhdistää tähän asti eri tahoilla tehtävän rahaliikenteen tutkinnan, analysoinnin ja valvonnan.
Viraston Kölnissä ja Dresdenissä avattaviin toimipisteisiin palkataan yli 1 700 työntekijää. Rahaa toiminnan käynnistämiseen varataan 700 miljoona euroa. Talousrikosten tutkintaa jatkavat Saksassa entiseen tapaan myös keskusrikospoliisi ja tulli.
Tähtäimessä ”isot kalat”
Saksan valtiovarainministeri Christian Lindner (lib.) on perustellut myös EU:n suunnitelmiin sopivan superviraston perustamista tavoitteella päästä käsiksi rahanpesun todellisiin hämärämiehiin ja suuriin rahavirtoihin.
– Näemme Saksassa paljon vaivaa pikkukaloista, mutta suuret uivat käsistämme, sanoi ministeri asiaa esitellessään.
Tähän asti omaisuuttaan verottajalta pimittäneiden raharikkaiden pelastussaarekkeena toiminut Sveitsikään ei tarjoa pian enää suojaa, koska myös siellä ollaan säätämässä tältä osin EU-hankkeiden kanssa yhteen sopivaa lainsäädäntöä.
Omaisuuden rekisteröinti voi lisätä verotuloja
Kaikki EU-kansalaiset kattavaa omaisuuden rekisteröimistä on selvitetty Euroopan parlamentin pyynnöstä vuodesta 2021 lähtien. Saksalaisen WirtschaftsWoche -lehden mukaan selvitystyö on valmis ja päätöksiä odotetaan ehkä jo lähikuukausina.
Yhteinen omaisuusrekisteröinti voisi astua voimaan vuoden kahden kuluttua, elleivät jäsenmaat pistä hanttiin.
EU:n komission tiedottaja Eric Mamer kiistää Focus-lehdelle toimittamassaan kannanotossa, että komissiolla olisi tarkoitus perustaa tietopankki EU-kansalaisten omaisuudesta.
Hän kuitenkin myöntää, että Eurooppa-parlamentin pyynnöstä sellaisen perustamista selvitetään.
– Tutkimuksessa kartoitetaan, minkälaisia mekanismeja 27 jäsenmaalla on tässä asiassa käytössä, Mamer kirjoittaa.
Vaikka EU:n omaisuusrekisteriä perustellaan ennen kaikkea ylikansallisen rikollisuuden, terrorismin ja rahanpesun torjumisella, niin tiedostojen yhdistämisen uskotaan johtavan jäsenvaltioissa myös verotulojen kasvuun.
Pertti Rönkkö, Berliini