Suomen Perustalta uusia tuloksia maahanmuuton talousvaikutuksista
Maahanmuuttajat, jotka saapuvat Suomeen perheenyhdistämisen tuloksena, pärjäävät muihin maahanmuuttajaryhmiin verrattuna huomattavan heikosti, kun mittarina käytetään mediaanituloa.
LEHTIKUVA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tämänpäiväisen ulostulon mukaan ”maahanmuuton vaikutus julkiselle sektorille on positiivinen – vaikutus talouskasvuun riippuu siitä, nostaako maahanmuutto Suomen osaamistasoa ja innovatiivisuutta”. Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos pitää tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan elinkeinoelämän lobbarien propagandaa avointen rajojen puolesta täysin häpeämättömänä.
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos pitää tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan Etlan johtajan Aki Kangasharjun väitettä maahanmuuton positiivisesta vaikutuksesta Suomen julkiselle taloudelle täytenä valheena.
Etlan muutaman sivun ”muistiossa” esitetyt johtopäätökset maahanmuuton positiivisista julkisen talouden vaikutuksista ovat Grönroosin mielestä väsyneitä puolitotuuksia, ja itse muistiossa viitatut tutkimustiedot päinvastoin puhuvat sen puolesta, että maahanmuuttajat eivät ole julkisen talouden vaikutuksiltaan suomalaisten veroisia.
’Maahanmuutto Suomeen – tarve, määrä ja vaikutukset’ -muistiossa hehkutetaan maahanmuuttoa toteamalla, että ”jopa matalapalkkaisina tunnetuilla aloilla kokopäivätöissä olevat tuovat julkiselle sektorille verotuloja enemmän kuin saavat yleisimpiä tulonsiirtoja”.
– Eli ulkomaisen halpatyövoiman maahanmuutto vahvistaa julkista taloutta? Ei nyt sentään, Grönroos torjuu.
– Mainitsematta jää se, että pelkästään tulonsiirroista puhuttaessa ei oteta mukaan julkisten palveluiden käyttöä, jotka pitää myös rahoittaa verotuloista. Vai eivätkö maahanmuuttajat käytä sote-palveluita, infrastruktuuria tai muita julkisia palveluita?
Mainitsematta jäävät myös perheenyhdistämisten vaikutukset, sillä matalapalkka-alan työntekijän ulkomailta tuoma puoliso on oletusarvoisesti julkisen talouden vaikutuksiltaan vielä matalapalkka-alalle tullutta työntekijääkin negatiivisempi. Perheenyhdistämiseen liittyvä maahanmuutto on lisäksi suurin yksittäinen maahanmuuton väylä – viime vuonna noin 40 % maahanmuutosta koostui tästä – joten ilmiö ei ole vailla merkitystä.
Grönroos tarkastelee vielä Etlan väitettä tarkemmin ja kiinnittää huomiota sanaan ”kokopäivätöissä”. Grönroos pitää tätä olennaisena asiana, sillä yhä suurempi ja suurempi osa etenkin matalapalkka-alan töistä on osa-aikaisia. Sanna Marinin hallituksen loppuvaiheen kovat työllisyysluvut selittyivätkin suurelta osin sillä, että jopa viidennes työpaikoista oli osa-aikaisia.
– Tuolloin tehdyt työtunnit tippuivatkin vauhdilla samaan aikaan kun työllisyysaste nousi. On siis oleellista huomata, että vain osa matalapalkka-aloille suuntautuvasta maahanmuutosta päätyy kokopäiväiseen työllistymiseen.
– Jos sitten käydään katsomaan itse muistion tekstiä, niin se on itse asiassa täynnä viittauksia tutkimuksiin, jotka osoittavat, että maahanmuuttajat eivät pärjää työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin suomalaiset ja eivät näin ollen voi vahvistaa julkista taloutta.
– Ainoat muistiossa esitetyt graafit kuvaavatkin hyvin sitä, miten Suomeen muuttaneiden työperäisten maahanmuuttajien työllisyys ja palkka laskevat muutamassa vuodessa alle samanikäisten suomalaisten, ja muin syin Suomeen tulleiden työllisyys ja palkka eivät taas vuosienkaan Suomessa olon jälkeen nouse samalle tasolle suomalaisten kanssa puhumattakaan sen ylittämisestä, Grönroos kertoo.
Tälläkö pitäisi siis perustella sitä, että maahanmuutto vahvistaa julkista taloutta, Grönroos kysyy.
– Kuulostaa täysin hullulta, mutta ei tässä vielä kaikki: muistiossa todetaan lisäksi suoraan, että ”Kaikkien maahanmuuttajien yhteenlaskettu vaikutus julkiseen talouteen on kantaväestöä heikompi, vaikka Suomen ei tarvitsisikaan maksaa heidän koulutustaan. Se ei ole kuitenkaan läheskään kaikilla maahanmuuttajaryhmillä negatiivinen.” Tämän jälkeen nostetaan taas esille jo aiemmin käsitelty ”kokopäivätyössä oleva ulkomainen matalapalkkatyöntekijä”, jonka positiiviset vaikutukset eivät kestä tarkempaa tarkastelua.
– Jos siis jo nykyisellä väestöpohjalla, josta 90 % on suomalaisia ja 10 % maahanmuuttajataustaisia, täytyy valtion ottaa vuosittain velkaa yli kymmenen miljardia euroa, koska julkiset menot ovat isommat kuin tulot, jos Suomeen muuttaa ihmisiä, jotka maksavat suomalaisia vähemmän veroja, mutta käyttävät tulonsiirtoja ja julkisia palveluita enemmän kuin suomalaiset, niin lisääntyykö vai vähentyykö tarve velkaantumiseen? Vahvistuuko julkinen talous? Poistuuko kestävyysvaje? Grönroos kysyy.
Hän itse pitää vastausta kysymyksiinsä ilmeisenä.
Kaikesta tästä huolimatta Aki Kangasharju hehkuttaa maahanmuutolla olevan positiivinen vaikutus julkiselle taloudelle ja Etlan paperi kehuu Tilastokeskuksen ennustetta nettomaahanmuuton säilymisestä jatkossakin 40 000 tasolla, sillä ”luku ei ihan pysäyttäisi Suomen ikääntymistä, mutta poistaisi kuitenkin julkisen talouden kestävyysvajeen.”
– Kangasharjun kaltaiset elinkeinoelämän lobbarit väittävät toimivansa julkisen talouden parhaaksi, vaikka he tosiasiassa rapauttavat julkista taloutta. Elinkeinoelämän lobbareita kiinnostaakin ainoastaan ulkomaisen halpatyövoiman saanti ja maahanmuuton tuoman väestönkasvun mahdollistaman keinotekoisen talouskasvun ylläpitäminen veronmaksajan kustantamana, Grönroos uskoo.
Entä sitten ne maahanmuuton vaikutukset Suomen ”osaamiseen ja innovaatiokykyyn”, Grönroos kysyy vielä.
– Muistiossa todetaan, että ”Kymmenen vuotta Suomeen saapumisen jälkeen opiskelupaikan perusteella Suomeen tulleiden työllisyysaste on noin 70 prosenttia. Tämä ryhmä ei saavuta keskimääräisen samanikäisen suomalaistaustaisen tulotasoa siitä huolimatta, että he opiskelevat pääosin korkeakouluissa ja asuvat Suomen elinvoimaisimmilla alueilla.”
– Maahanmuuton vaikutuksia innovointikykyyn ja osaamiseen voi pohtia lisäksi vaikka tutustumalla toisen polven maahanmuuttajien Pisa-tuloksiin.
– Elinkeinoelämän päivästä toiseen jatkuva propaganda ei perustu tosiasioille, mikä on helppo nähdä, kun tarkastelee vähänkin tarkemmin muistioita ja raportteja, joihin avointen rajojen ajajat perustavat väitteensä – ne ovat täynnä epäloogisuuksia, puolitotuuksia ja tilastotietoa, joka voi olla sanomaltaan jopa täysin päinvastaista lobbareitten näistä vetämien johtopäätösten kanssa, Grönroos toteaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Maahanmuuttajat, jotka saapuvat Suomeen perheenyhdistämisen tuloksena, pärjäävät muihin maahanmuuttajaryhmiin verrattuna huomattavan heikosti, kun mittarina käytetään mediaanituloa.
Perussuomalaisten kansandustaja Miko Bergbom toteaa, että uudella 1 600 euron tulorajalla pyritään puuttumaan siihen, että jatkossa ei enää harjoitettaisi sellaista työperäistä maahanmuuttoa, joka ei ole Suomen julkiselle taloudelle eikä suomalaiselle veronmaksajalle kannattavaa.
Keskustan talousvaihtoehdossa Suomeen tuotaisiin vuosittain 40 000 uutta maahanmuuttajaa. Kepu jopa antaisi yrityksien vapaasti poimia lisää halpatyövoimaa maailmalta, eikä poliitikoilla olisi sananvaltaa asiassa.
Perussuomalaisten kansanedustajat Joakim Vigelius ja Miko Bergbom ovat tutustuneet vihreiden ja vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetteihin, ja lukeminen järkytti kansanedustajia. – Ei todellakaan siltä näytä, että oppositiopuolueilla olisi halua tulla mukaan seuraavaan hallitukseen ajamaan parempaa politiikkaa Suomeen, eli veronkevennyksiä, luomaan kannustimia yrityksille ja vähentämään haitallista maahanmuuttoa.
Opposition vaihtoehtobudjetit ovat kaikki julki ja tulevat keskiviikkona eduskunnan käsittelyyn.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaiset ovat vuosikaudet varoittaneet Ruotsin tiestä ja siitä, kuinka Suomessakin jengirikollisuus pian räjähtää käsiin. Taloudellisten tosiasioiden pitäisi saada hälytyskellot viimein soimaan hyssyttelijöidenkin päässä. Niinpä käsistä karannut jengirikollisuus kustantaa esimerkiksi ruotsalaisille veronmaksajille 322 miljardia kruunua seuraavan 15 vuoden aikana.
Ruotsidemokraattien tukema porvarihallitus jatkaa valitsemallaan tiellä ja pyrkii lieventämään hallitsemattoman maahanmuuton seurauksia. Oikeutta turvapaikan hakuun rajoitetaan, jotta uusintahakemusten tehtailu saadaan loppumaan. Myös maassa piileskelevän paperittoman väen määrää pyritään vähentämään.
Kansanedustaja Vilhelm Junnila kirjoittaa hallituksen päätöksistä, joilla on saatu painettua polttoaineiden hintaa alemmas.
Sodan ensimmäinen uhri on totuus ja se näkyy myös Gazan taisteluissa. Siviilejä on kuollut ja kuolee, oli kyseessä sitten Israelin tekemä hirvittävä kansanmurha tai Hamasin noudattaman hirvittävän taistelutaktiikan seuraus. Brittiläinen ajatuspaja HJS yrittää jäljittää totuutta propagandan takana.
Yhdysvalloissa tapahtui varhain keskiviikkoaamuna terroriteko, kun mies ajoi tahallaan uuden vuoden juhlijoiden päälle New Orleansin kuuluisalla Bourbon Streetin juhlakadulla. Kymmenen ihmistä sai surmansa ja useita kymmeniä haavoittui. Epäilty terroristi sai surmansa tulitaistelussa poliisin kanssa. Hän oli laittanut Isis-terroristijärjestön lipun käyttämänsä avolava-auton perään.
Suomi sai joulun alla konkreettisen muistutuksen turvallisuushaasteistaan, kun Itämerellä havaittiin useiden tietoliikenne- ja sähkökaapeleiden vaurioita, mukaan lukien Suomen ja Viron välinen Estlink 2 -merikaapelin vaurio.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu vaatii, että Opetushallitus päivittää ohjeistustaan, jotta kouluissa ja koulujen tilaisuuksissa voidaan pitää vapaasti esillä suomalaisia perinteitä sekä suomalaista ja länsimaista kulttuuriperintöä, myös sellaista, joka sisältää kristillistä kulttuuriperintöä tai viitteitä siihen.
Ruotsin hallituspolitiikassa alkaa lupausten lunastamisen aika. Epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan seurauksia laitetaan kuntoon yksi toisensa jälkeen. Jos mielii tukia, töitäkin on tehtävä ja veroja maksettava. Hyvinvointiyhteiskunnassa jokaisesta pidetään huolta, mutta vapaamatkustajille ei ole sijaa.
Helsingin Perussuomalaiset ilmoitti joulukuun 22. päivänä 23 uuden ehdokkaan nimeämisestä. Nykyisistä valtuutetuista nimettyjen joukossa on Teija Makkonen.
Uuden vuoden alkaessa myös Suomen maahanmuuttopolitiikka kiristyy. Kansainvälisen suojelun lupiin on tullut merkittäviä muutoksia 2. tammikuuta alkaen, kun ulkomaalaislain muutokset tulivat voimaan. - Muutokset lisäävät uusia, merkittäviä perusteita kansainvälisen suojelun myöntämättä jättämiselle ja lakkauttamiselle, ja samalla Suomen turvallisuus paranee, sisäministeri Mari Rantanen korostaa.
Lue lisää
Lue lisää