Espoon perussuomalaisilta suoraa puhetta valtuustosalissa: “Meidän tulee sanoa ei kiitos väestönvaihdokselle”

Espoon kaupunginvaltuusto keskusteli maanantaina maahanmuuttajien kotouttamisohjelmasta. Perussuomalaisten valtuustoryhmän mukaan koko lähtökohta on väärä: integraatiotoimet eivät voi ratkaista ongelmaa, joka on maahanmuutto itse.

Perussuomalaisten espoolainen kaupunginvaltuutettu Simo Grönroos muistutti, että vauhdilla kasvava Espoo perustaa väestönkasvunsa valtaosaltaan vieraskielisen väestön kasvuun. Noin 15 prosenttia kaupungin asukkaista on tällä hetkellä maahanmuuttajataustaisia – määrän on ennustettu vallitsevan kehityksen mukaan nousevan noin joka neljänteen asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä.

Grönroosin mielestä käsiteltävänä olevassa ohjelmassa nostetaan kyllä esiin maahanmuuton ongelmia, mutta esitetyt ongelmien torjumiseen tähtäävät keinot ovat vääriä.

– Maahanmuuton tuomat ongelmat eivät ratkea integraatiotoimilla tai maahanmuuttajien positiivisella erityiskohtelulla vaan meidän tulee sanoa suoraan ei kiitos käynnissä olevalle väestönvaihdokselle, Grönroos sanoi puheenvuorossaan valtuustossa.

Etenkin kasvava humanitaarinen muuttoliike Afrikasta ja Lähi-idästä on Grönroosin mukaan tuhoisaa yhteiskunnallemme kaikilla mittareilla.

– Tulijat käyttävät enemmän julkisia palveluita ja saavat enemmän tulonsiirtoja kuin maksavat veroja. Islamin ja länsimaisten arvojen sovittaminen yhteen samassa yhteiskunnassa on ongelmallista. Etnisesti moninaistuvan yhteiskunnan sosiaalinen pääoma romahtaa. Ja lopulta suomalaiset jäävät vähemmistöksi kotiseuduillaan alue alueelta.

Perussuomalaiset vaativat ohjelmaan muutoksia

Grönroos esitti kotouttamisohjelmaan kolmea muutosta.

– Esityksissä onnistuneen kotouttamisen kärjeksi asetetaan vieraskielisen väestön kasvun hillitseminen ja huonosti integroituneiden maahanmuuttajien paluumuuton edistäminen. Espoon ei tule myöskään tukea maahanmuuttajien kulttuureja millään eritystuilla eikä maahanmuuttajia tule suosia minkäänlaisella erityiskohtelulla, Grönroos perusteli muutoksia.

Grönroosin mukaan Espoon tulee ottaa kaikilla toimialoilla tavoitteeksi käynnissä olevan vieraskielisen väestön kasvun hillitseminen ja vaatia valtiota tekemään maahanmuuttopolitiikkaan tarvittavat muutokset väestönvaihdoksen pysäyttämiseksi.

– Se on ainoa keino paluumuuton lisäämisen kanssa, jolla on todellista vaikutusta maahanmuuton tuomien ongelmien torjumisessa, Grönroos tiivisti.

Myös maahanmuuttajien lapset ovat kantaväestöä pahasti jäljessä

Perussuomalaisten valtuutettu Henna Kajava huomautti siitä, että kotouttaminen ei näytä onnistuvan Espoossa, kuten ei muuallakaan Euroopassa.

– Humanitaarisista maahanmuuttajista vain puolet on työllistynyt kymmenen vuoden maassa oleskelun jälkeen ja näistä suuri osa julkiselle sektorille omaa väestöryhmäänsä palveleviin tehtäviin. Jopa toisen polven maahanmuuttajien matematiikan osaamistaso on lähes kaksi vuotta jäljessä kantaväestön oppilaista, Kajava sanoi.

– Lisäksi heikoimpana kotouttamisen lenkkinä ovat maahanmuuttajaäidit, jotka jäävät yhä usein vaille kielikoulutusta – osittain siksi, että valtio järjestää sen työvoimakoulutuksena.

Kajavan tärkein lisäysesitys ohjelmaan viittasi siihen, että kaupungin tulisi nyt keskittyä Espoossa jo asuvien kotouttamisen tehostamiseen, eikä vastaanottaa enää enempää kaikkein haasteellisimpia kotoutettavia.

– Pysäyttävintä uutta tietoa Kotouttamisohjelmassa on itselleni tosiaan se, kuinka jopa toisen polven maahanmuuttajien matematiikan osaaminen on lähes kaksi vuotta kantaväestön oppilaita jäljessä. Kyse ei ole ainakaan kiinalaisista, joiden kulttuurissa panostetaan koulunkäyntiin tosissaan ja tuskin venäläisistäkään, Kajava hämmästeli.

– Mutta mistä tällainen valtava ero johtuu? Ainakin siitä, että humanitaarisina maahanmuuttajina tulleet vanhemmat eivät kykene tukemaan lastensa koulunkäyntiä.

Kajavan mukaan levottomilta alueilta tulevien maahanmuuttajalasten keskittymis- ja oppimisvaikeudet lisäävät rauhattomuutta luokissa.

– Rauhattomuus tarttuu myös muihin oppilaisiin ja oppimisen edellytykset luokissa laskevat heikoiksi. Opettajien sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Kun kehitys jatkuu, siirtävätkö lapsilleen hyvän tulevaisuuden haluavat vanhemmat lapsensa lopulta yksityiskouluihin?

Kajava ihmettelee, kuinka ulkomaalaistaustaisten työttömyys saataisiin laskettua 22,5:stä viiteen prosenttiin Espoon tavoitteiden mukaisesti, kun tilanne on tämä ja samalla vieraskielisten väestönkasvu jatkuu nopeana.

– Espoolaisten palveluiden kurjistuminen tulee jatkumaan väestönkasvun paineessa ja väestönkasvua varten rakennettu metro on tälle vasta alkua.

– Jos Espoo välittää lastensa tulevaisuudesta, on tunnustettava se tosiasia, että kotoutettavia on jo nykyisellään enemmän kuin meillä on resursseja kotouttaa tulijoita. Tällöin meidän on tehtävä kaikkemme, jotta humanitaarisina maahanmuuttajina tulleet sijoittuisivat muualle kuin Espooseen, Kajava vaati.

Espoon ei tulisi enää myöntää kuntapaikkoja humanitaarisille tulijoille, Kajava esitti.

– Myös vastaanottokeskusten lakkauttamismahdollisuudet Espoossa on syytä tutkia. Esimerkiksi Irak ja Somalia ovat molemmat yhä epävakaita maita ja Somaliassa on ruokapulaa. Tilanteiden molemmissa maissa on ennakoitu heikkenevän. Sen sijaan, että vastaanotamme turvapaikanhakijoita hyvin kallein kustannuksin, olisi kaikki panostus laitettava Somalian ja Irakin vakauden kehittämiseen. Tämä palvelisi maiden ihmisten etuja tasapuolisesti.

Kajavan mukaan kotouttamisresursseja ei tule enää hajauttaa suuremmalle määrälle kotoutettavia, vaan kotouttamisessa on panostettava nyt etenkin maahanmuuttajanaisten kielikoulutukseen, koska humanitaariset maahanmuuttajanaiset ovat kotoutumisen heikoin lenkki.

Valtuusto kuitenkin äänesti perussuomalaiset muutosesitykset nurin, ja kotouttamisohjelma hyväksyttiin.

Sisäministeri hyväksyy suomalaisten jäämisen vähemmistöksi

Länsiväylän mukaan sisäministeri ja Espoon kaupunginvaltuutettu Kai Mykkänen (kok) vastasi kieli- ja maahanmuuttokriitikoille erikoisella viittauksella Espoon historiaan:

– Olisiko enemmistönä olleiden ruotsinkielisten pitänyt 1940 -luvulla estää Espoon muuttumisen suomenkieliseksi?

Jos Mykkäsen historiallinen analogia otetaan kirjaimellisesti, hän pitää hyväksyttävänä sitä, että suomenkieliset ja ruotsinkieliset ihmiset eli kantaväestö jää Espoossa ajan mittaan vähemmistöksi.

Yleensä maahanmuuttokriitikoita on ojennettu siitä, että tällainen uhkakuva olisi epärealistinen pitkälläkin aikavälillä. Mykkänen kuitenkin avasi uuden ladun esittämällä, että tuo tulevaisuudenkuva vain pitäisi hyväksyä.