LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Espoon maahanmuuttajataustaiset asukkaat käyttävät paljon kalliita palveluja, mutta maksavat puolet vähemmän kuntaveroa kuin kantasuomalaiset – kaupunginjohtajakin huolestui maahanmuuton kuluista
Maahanmuutosta aiheutuu vuositasolla Espoon kuntatalouteen käsittämättömän suuri rahoitusvaje, yhteensä jopa 118 072 099 euroa. Summa on niin suuri, että tulevaisuudessa Espoolla on väistämättä edessään joko kunnallisveroasteen nostaminen, lisävelka tai sitten kaupungin peruspalveluja on pakko alkaa leikata.
Maahanmuutto muokkaa nopealla vauhdilla Espoon väestörakennetta. Vieraskielisen väestön osuus Espoossa kasvoi runsaasti varsinkin viime vuonna. Lokakuun lopussa vieraskielisiä asukkaita kaupungissa oli jo 56 100, eli lähes 19 prosenttia koko väestöstä. Vieraskielisten osuus vuoden 2020 tammi-lokakuun väestönkasvusta oli yli 90 prosenttia. Vieraskielisten espoolaisten määrän kasvun ennustetaan nousevan myös tulevina vuosina.
Kuten kaikille Suomen kunnille, myös Espoolle väestörakenteen muuttuminen käy kalliiksi. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä esittikin jo aiemmin Helsingin Sanomien haastattelussa, että valtion pitäisi nykyisin osallistua paljon avokätisemmin maahanmuuton kustannuksiin Espoossa.
Käyttävät reippaasti kalliita palveluita
Mäkelä on erityisen huolissaan siitä, että vieraskieliset ovat yliedustettuina useissa kalliissa palveluissa, kuten lastensuojelussa ja työttömyyden hoidossa. Samalla Espoo joutuu tekemään investointeja ja ottamaan velkaa.
Ajatuspaja Suomen Perustan äskettäin verkossa julkaisemasta tietopaketista maahanmuuton kuntakohtaisista talousvaikutuksista on nähtävissä, että Mäkelän huoli ei ole turha: maahanmuutto on valtava kulurasite Espoon taloudelle. Mitä enemmän maahanmuuttoa, sitä enemmän rahaa menee, niin suorien kuin epäsuorien kustannusten kautta.
Jokainen voi etsiä oman kotikuntansa perustiedot maahanmuuton kustannuksista osoitteessa kuntaluvut.fi. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen rekisteritietoihin vuodelta 2018, eli verkkopalvelussa käytössä on tuoreimmat saatavilla olevat luvut.
Työtulot jäävät matalalle tasolle
Maahanmuuttajataustaiset asukkaat maksavat Espoossa puolet vähemmän kuntaveroa kuin kantasuomalaiset, joten maahanmuuttajaväestön osallistuminen yhteisten palvelujen rahoittamiseen jää vajaaksi. Kun suomalainen kantaväestö maksaa kunnallisveroa Espoossa keskimäärin noin 6 000 euroa vuodessa, maahanmuuttajataustaisten espoolaisten osalta sama summa on vain 2 990 euroa.
Jos huomioidaan isot pakolaismaat eli ne Espoon asukkaat, joiden taustamaa on Irak, Somalia, Afganistan tai Syyria, niin heidän maksamansa kunnallisveron keskiarvo jää vieläkin pienemmäksi. Summa on vain 1 270 euroa vuodessa.
Pakolaistaustaisista espoolaisista harvempi kuin yksi kolmesta käy töissä, eli tämän maahanmuuttajaryhmän työllisyysaste on vain 30,4 prosenttia. Kun huomioidaan kaikki Espoossa asuvat ulkomaalaistaustaiset henkilöt, niin työllisyysaste nousee sentään 59 prosenttiin mutta sekin jää kauas kantaväestön työllisyysasteesta joka on lähes 80 prosenttia.
Vaikka osa maahanmuuttajista käykin töissä, tulot jäävät yleensä matalaksi. Ulkomaalaistaustaisten palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo vuositasolla on 23 740 euroa, siinä missä kantasuomalaiset tienaavat yli tuplasti paremmin, eli kantaväestön palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo on 47 680 euroa.
Pakolaistaustaisten espoolaisten palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo on vain 7 650 euroa vuodessa.
Pakolaistaustaisista yli 60 % toimeentulotuen piirissä
Moni maahanmuuttajataustainen elää Espoossakin yhteiskunnan tukien varassa, eli jopa 17,6 prosenttia ulkomaalaistaustaisista 18-64-vuotiaista saa toimeentulotukea. Kun huomioidaan tarkemmin yksinomaan pakolaistaustaiset (Irak, Somalia, Afganistan ja Syyria) Espoossa asuvat henkilöt, niin heidän ryhmässään jopa 60,1 prosenttia on toimeentulotuen piirissä. Espoossa asuvasta suomalaisesta kantaväestöstä vain 5,8 prosentille maksetaan toimeentulotukea.
Vuositasolla maahanmuutosta aiheutuukin Espoon kuntatalouteen käsittämättömän suuri rahoitusvaje, yhteensä jopa 118 072 099 euroa. Rahoitusvaje viittaa siihen, kuinka paljon kantaväestöä vähemmän maahanmuuttajat Espoossa osallistuvat kunnan peruspalvelujen rahoittamiseen maksettujen kunnallisverojen kautta, suhteutettuna maahanmuuttajien väestömäärään.
Rahoitusvajeen summa on niin suuri, että tulevaisuudessa Espoolla on väistämättä edessään joko kunnallisveroasteen nostaminen, lisävelka tai sitten kaupungin peruspalveluja on pakko alkaa leikata.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Jukka Mäkelä rahoitusvaje väestörakenne kunnallisvero verovarat kustannukset Toimeentulotuki Irak Espoo Peruspalvelut Afganistan pakolaiset Somalia Syyria Suomen Perusta Velkaantuminen maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Maahanmuutto maksaa yhä enemmän, niin suorien kuin epäsuorien kustannusten kautta ja se on pois kaikesta muusta – ”Kuntavaaleissa äänestäjä valitsee, kannattaako se tätä vai perussuomalaista linjaa”
Suomen Perustan tuore tutkimus: Katso, mitä maahanmuutto maksaa omassa kunnassasi
Sosiaalinen maahanmuutto johtamassa alueiden ja koulujen eriytymiseen ja jakautumiseen – ”Näkyy suoraan jo asuntojen markkinahinnoissa”
Vantaalla jopa 62 prosenttia pakolaistaustaisista saa toimeentulotukea – harvempi kuin joka kolmas käy töissä
Espoossa pelätään Vantaaksi muuttumista – vieraskielisten osuus väestönkasvusta on yli 90 prosenttia
Perussuomalaiset eivät hyväksy Espoon budjettia – kaupunki velkaantuu maahanmuuttoon perustuvan väestönkasvun seurauksena
Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä pitää lähijunien työnseisausta ja ylioppilaskirjoituksia erittäin huonona yhdistelmänä: “Miksi hallitus ei siirtänyt mielenilmausta?”
Työttömyys kasvaa, kokoomus haikailee halpatyövoimaa ja vihreät uusia ympäristöveroja – Halla-aho: Maakuntiin luotava tuottavia työpaikkoja
Immonen: Väestö muuttuu maahanmuuton seurauksena – “Tämän Hesarikin myöntää, paitsi silloin, kun se ei sovi omaan agendaan”
Viikon suosituimmat
Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut
Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola arvioi, että Riikka Räisäsen asemassa joku muu päätoimittaja olisi jo joutunut eroamaan tehtävästään.
Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään
Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu kummeksuu Ylen toimintaa tuoreessa kohussa, joka liittyy Ylen päätoimittajan Riikka Räisäsen matkusteluun Euroopassa tuoreen miesystävänsä kanssa Ylen rahoilla.
Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa
Palestiina-huivin harteilleen kietonut ilmastoaktivisti ja kunniatohtori Greta Thunberg pidätettiin viime viikolla Israelin vastaisen mielenosoituksen aikana Tanskan pääkaupungissa Kööpenhaminassa. Thunberg on myös Suomen ja Ruotsin poliisin vanha tuttu.
Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”
Samana päivänä kun maltilliset leikkaukset julkistettiin, Yle ilmoitti aloittavansa somalin- ja arabiankielisen uutispalvelun.
Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan
Torstaina 12.9. Yle ilmoitti aloittavansa arabian- ja somalinkieliset uutispalvelut 23.9. Yle perustelee päätöstään sillä, että se auttaa kyseisiä kieliä puhuvia sopeutumaan yhteiskuntaan ja ymmärtämään paremmin suomalaista elämäntapaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä somalian- ja arabiankielisten uutisten lisääminen ei edistä maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin.
Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?
Yle ilmoitti torstaina aloittavansa somalin- ja arabiankielisen uutispalvelun. Ylen Ykkösaamussa tänään vieraillut puheenjohtaja, valtionvarainministeri Riikka Purra oudoksuu Ylen valintoja,
Nuorisokoteja myydään rikollisjengeille: ”Todellisuus muistuttaa karmeaa pilaa”
Netin .se-päätteisillä kauppapaikoilla saattaa tulla vastaan otsikko: ”Hyvämaineinen ja erittäin kannattava nuorisokoti myynnissä – luvat kunnossa”. Ostajaksi kelpaa kuka vain – vaikka jengirikollinen. Ruotsin poliisin mukaan useita kuntien ja valtion rahoittamia nuorisokoteja pyörittääkin jo järjestäytynyt rikollisuus.
Vihersiirtymän vaikeudet kasaantuvat – akkutehdas kuilun reunalla: ”En ihmettele, jos konkurssi olisi edessä puolen vuoden sisällä”
Kiinalaisautojen esiinmarssi kiristää kilpailua autonvalmistajien välillä. Eurooppalaiset sähköautojen valmistajat leikkaavat tuotantoaan. Vuonna 2025 tuotetaan viisi kertaa kysyntää enemmän akkukennoja. Vihreän siirtymän vauhtisokeus voi käydä kalliiksi sijoittajille ja akkutehtaiden työntekijöille.
Päivän Pointti: Elokapina huutelee herkästi omien oikeuksiensa perään, mutta loukkaa samalla tietoisesti muiden liikkumisvapautta
Elokapina-liike vähät välittää muiden ihmisten oikeudesta liikkua kaupunkialueella, koska elokapinalaisten mukaan liikkumisen vapaus saa väistyä elokapinalaisten oikeuksien tieltä. Äskettäin Elokapina on vaatinut syytesuojaa syyttäjälaitokselta.