
Espanjan vaaleissa nöyryyttävä murskatappio entiselle mahtipuolueelle – uudet tuulet puhaltavat läpi mantereen
Espanjan parlamenttivaalit noudattivat jo perin tutuksi tullutta eurooppalaista kaavaa: vanhoja valtapuolueita viedään kuin metrin mittaa.
Kansanpuolue PP suorastaan rojahti oikeiston pirstaloiduttua nyt jo kolmeen puolueeseen. Vasemmalla laidalla sosialistinen työväenpuolue PSOE nousi suurimmaksi puolueeksi. Se ei välttämättä pysty hyödyntämään voittoaan.
Vaaleja on ennakkoon pidetty niin sanottuina blokkivaaleina, jossa on oikeisto- ja vasemmistoblokki. Vasemmistoon lukeutuvat PSOE ja Podemos-puoluekoalitio. Oikeistoblokki koostuu puolestaan PP:stä, markkinaliberaali Ciudadanosista ja oikeistopopulistipuolue Voxista.
Kaksi suurta häviäjää
Kumpikaan blokki ei saanut riittävää enemmistöä. PSOE nousi kannatuskyselyjenkin valossa suurimmaksi puolueeksi 28,7 prosentin ääniosuudellaan. Podemos sen sijaan menetti rajusti ääniä viime vaaleista, eikä se pysty auttamaan vasemmistohallitusta 12 prosentin potilla. Podemos menetti aiemmista vaaleista ääniä rajusti. Viime vaaleissa kesällä 2016 Podemos kuittasi 21,2 prosentin äänisaaliin.
Podemos ei ollut kuitenkaan televisiosarjatermein sanottuna se suurin pudottaja. Murskaavimman tappion koki entinen mahtipuolue PP. Kesän 2016 vaaleissa 33 prosenttia äänistä kerännyt puolue sai tyytyä puolueelle varsin mitättömään 16,7 prosentin äänimäärään.
Eurooppalaisittain mietittynä lähivuosien vaalit ovat tuoneet eri maissa rutkasti uusia puolueita parrasvaloihin. Samaten liuta entisiä suuria puolueita on pudotettu estradeilta rajuin luvuin.
Oikeistoblokki niukasti ohi vasemmiston
Oikeistoblokki pärjäsi PP:n romahduksesta huolimatta vasemmistoa niukasti paremmin. Oikeistoblokin kakkossija meni Ciudadanosille. Puolue ei jäänyt kauas PP:n lukemista saalistettuaan 15,9 prosenttia äänistä.
Blokkia täydensi Vox 10,3 prosentin tuloksella. Vox on kiistatta suurin nousija sillä puolueen äänimäärä oli nyt yli 50 kertaa suurempi kuin edellisissä vaaleissa. Prosenttiyksiköissä mitattua lisäys oli hieman yli 10 prosenttiyksikköä.
Tällä blokkijaolla vasemmistoa äänesti 40,7 prosenttia. Se jää hieman oikeistoblokin varjoon. Oikeistolle mitattiin 42,9 prosentin äänisaalis.
Molemmat blokit jäivät vaaleja edeltäneistä kannatusmittauskyselyistä. Niiden perusteella oikeiston äänimäärä olisi ollut noin 46 prosenttia. Vasemmiston vastaava luku oli 42.
Enemmistöhallitus lähes mahdoton tehtävä
Vaalituloksen perusteella on vaikea nähdä maahan syntyvän enemmistöhallitusta. Vasemmistoblokki voi liehitellä Katalonian separatistipuolueita. Katalonian laitavasemmistolainen ERC ja Junts per Catalunya toisivat vasemmistolle 5,8 prosentin lisäpotin.
Paikkamäärissä mitattuna vasemmistoblokki ei tarvitsisi kuin ERC:n edustajien tuen. Hallitustuskuvioissa on kuitenkin yksi suuri ja iso mutta: ERC tietää itsensä merkityksen ja voisi siten kiristää Katalonialle lisää autonomisia vapauksia ja jopa kansanäänestystä itsenäisyydestä. Puolueen tavoite on itsenäinen Katalonia.
Podemos on aiemmin linjannut, että Katalonian tulisi saada validi kansanäänestys itsenäistymisestään.
PSOE ei voi tähän ryhtyä, sillä Katalonian itsenäisyys merkitsisi suuria ongelmia jäljelle jäävän Espanjan taloudelle. Katalaanipuolueet ovat lisäksi pettäneet tukensa PSOE:lle budjettiäänestyksessä huomattuaan, etteivät he saa polkua itsenäisyydelleen PSOE:n avulla. Budjettiäänestyksen kaatuminen sinetöi sen, että nämä vaalit ylipäätään pidettiin.
Oikeistoblokkia ei voida kuvitella edes hullunkurisessa rinnakkaistodellisuudessa yhtyvän Katalonian separatistipuolueiden kanssa. Ciudadanos ponnisti nimenomaan Kataloniasta vastustamaan alueen itsenäisyyspuuhia. Toiseksi ERC on laitavasemmistolainen, mikä tuskin osuu kovin hyvin yksiin oikeistoblokin ajatusmaailman kanssa.
Uusintavaaleistakaan tuskin apua
Uusintavaalien mahdollisuus on sekin kysymysmerkki. Äänestysaktiivisuus nousi 8,5 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista. Kolme neljästä espanjalaisesta käytti äänioikeuttaan. Saatu vaalitulos on siten aiempia vaaleja merkittävästi tarkempi.
Uudet vaalit voisivat tuoda sen eron, että ERC:n äänestäjät ryhmittäytyisivät Podemosin taakse. Se saattaa olla toiveajattelua, koska Katalonian itsenäisyys on hyvin herkkä aihe. Äänestysaktiivisuus nousi eniten juuri Kataloniassa – ja eritoten alueilla, joissa itsenäisyysvaihde on kaikkein suurimmillaan.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Europarlamentaarikko Huhtasaari huolissaan Espanjan oikeusvaltiotilanteesta

Kataloniassa levottomuuksia – poliisia vastaan hyökätty palopommeilla ja hapolla

Espanjan poliittinen pattitilanne vain syvenee – hyviä vaihtoehtoja ei enää ole

Espanjan hallituksen muodostamiseen iso mutka: Espanjan olisi pitänyt vapauttaa Junqueras
Viikon suosituimmat

Garedew: Vanhemmilla on lakiin perustuva oikeus kieltää sateenkaari-ideologian opettaminen lapsilleen
Seta ry kiertää jälleen kouluja ja järjestää koulutuksia myös päiväkotien opettajille. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew vaatii loppua tälle lasten seksualisoinnille. Vanhemmilla on oikeus kieltäytyä vakaumuksensa vastaisesta materiaalista ja opetuksesta lapsilleen.

Suomalaisyritys markkinoi maahantulopaketteja Iranissa ja Lähi-idässä – yrityksen somepäivityksessä kerrotaan Suomen tarvitsevan 60 000 maahanmuuttajaa vuodessa
Oikeudellista konsultointia tarjoavan oikeustoimiston neuvonantaja-asiantuntija-tittelillä esiintyvä henkilö markkinoi maahantulopaketteja Suomeen Iranissa ja Lähi-idässä. Helmikuun lopulla neuvonantajan Facebook-päivityksessä kerrottiin, että Suomi tarvitsee 60 000 maahanmuuttajaa vuosittain. Lisätietoja 4 500 euron hintaisesta maahantulopaketista saa 70 euroa maksavan puhelun kautta.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Päivän pointti: Helsingin Sanomat ilmastosyyllistää ja leimaa suomalaiset tuholaisiksi – vaikka Suomi on hiilinegatiivinen maa

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Kansalaisaloitteen tekijät: Ylen rahoitusta leikattava Ruotsin tasoon eli 76 euroon per asukas
Yle kuriin nyt! -kansalaisaloitteen laatijoiden mielestä Yleisradio on tietoisesti hakenut säästöjä kaikista näkyvimmistä ja suosituimmista toiminnoista esimerkiksi irtisanomalla työntekijöitä ja vihjaamalla katsojaluvuiltaan suosituimpien ohjelmien lopettamiseen.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.