
Espanjan vaaleissa nöyryyttävä murskatappio entiselle mahtipuolueelle – uudet tuulet puhaltavat läpi mantereen
Espanjan parlamenttivaalit noudattivat jo perin tutuksi tullutta eurooppalaista kaavaa: vanhoja valtapuolueita viedään kuin metrin mittaa.
Kansanpuolue PP suorastaan rojahti oikeiston pirstaloiduttua nyt jo kolmeen puolueeseen. Vasemmalla laidalla sosialistinen työväenpuolue PSOE nousi suurimmaksi puolueeksi. Se ei välttämättä pysty hyödyntämään voittoaan.
Vaaleja on ennakkoon pidetty niin sanottuina blokkivaaleina, jossa on oikeisto- ja vasemmistoblokki. Vasemmistoon lukeutuvat PSOE ja Podemos-puoluekoalitio. Oikeistoblokki koostuu puolestaan PP:stä, markkinaliberaali Ciudadanosista ja oikeistopopulistipuolue Voxista.
Kaksi suurta häviäjää
Kumpikaan blokki ei saanut riittävää enemmistöä. PSOE nousi kannatuskyselyjenkin valossa suurimmaksi puolueeksi 28,7 prosentin ääniosuudellaan. Podemos sen sijaan menetti rajusti ääniä viime vaaleista, eikä se pysty auttamaan vasemmistohallitusta 12 prosentin potilla. Podemos menetti aiemmista vaaleista ääniä rajusti. Viime vaaleissa kesällä 2016 Podemos kuittasi 21,2 prosentin äänisaaliin.
Podemos ei ollut kuitenkaan televisiosarjatermein sanottuna se suurin pudottaja. Murskaavimman tappion koki entinen mahtipuolue PP. Kesän 2016 vaaleissa 33 prosenttia äänistä kerännyt puolue sai tyytyä puolueelle varsin mitättömään 16,7 prosentin äänimäärään.
Eurooppalaisittain mietittynä lähivuosien vaalit ovat tuoneet eri maissa rutkasti uusia puolueita parrasvaloihin. Samaten liuta entisiä suuria puolueita on pudotettu estradeilta rajuin luvuin.
Oikeistoblokki niukasti ohi vasemmiston
Oikeistoblokki pärjäsi PP:n romahduksesta huolimatta vasemmistoa niukasti paremmin. Oikeistoblokin kakkossija meni Ciudadanosille. Puolue ei jäänyt kauas PP:n lukemista saalistettuaan 15,9 prosenttia äänistä.
Blokkia täydensi Vox 10,3 prosentin tuloksella. Vox on kiistatta suurin nousija sillä puolueen äänimäärä oli nyt yli 50 kertaa suurempi kuin edellisissä vaaleissa. Prosenttiyksiköissä mitattua lisäys oli hieman yli 10 prosenttiyksikköä.
Tällä blokkijaolla vasemmistoa äänesti 40,7 prosenttia. Se jää hieman oikeistoblokin varjoon. Oikeistolle mitattiin 42,9 prosentin äänisaalis.
Molemmat blokit jäivät vaaleja edeltäneistä kannatusmittauskyselyistä. Niiden perusteella oikeiston äänimäärä olisi ollut noin 46 prosenttia. Vasemmiston vastaava luku oli 42.
Enemmistöhallitus lähes mahdoton tehtävä
Vaalituloksen perusteella on vaikea nähdä maahan syntyvän enemmistöhallitusta. Vasemmistoblokki voi liehitellä Katalonian separatistipuolueita. Katalonian laitavasemmistolainen ERC ja Junts per Catalunya toisivat vasemmistolle 5,8 prosentin lisäpotin.
Paikkamäärissä mitattuna vasemmistoblokki ei tarvitsisi kuin ERC:n edustajien tuen. Hallitustuskuvioissa on kuitenkin yksi suuri ja iso mutta: ERC tietää itsensä merkityksen ja voisi siten kiristää Katalonialle lisää autonomisia vapauksia ja jopa kansanäänestystä itsenäisyydestä. Puolueen tavoite on itsenäinen Katalonia.
Podemos on aiemmin linjannut, että Katalonian tulisi saada validi kansanäänestys itsenäistymisestään.
PSOE ei voi tähän ryhtyä, sillä Katalonian itsenäisyys merkitsisi suuria ongelmia jäljelle jäävän Espanjan taloudelle. Katalaanipuolueet ovat lisäksi pettäneet tukensa PSOE:lle budjettiäänestyksessä huomattuaan, etteivät he saa polkua itsenäisyydelleen PSOE:n avulla. Budjettiäänestyksen kaatuminen sinetöi sen, että nämä vaalit ylipäätään pidettiin.
Oikeistoblokkia ei voida kuvitella edes hullunkurisessa rinnakkaistodellisuudessa yhtyvän Katalonian separatistipuolueiden kanssa. Ciudadanos ponnisti nimenomaan Kataloniasta vastustamaan alueen itsenäisyyspuuhia. Toiseksi ERC on laitavasemmistolainen, mikä tuskin osuu kovin hyvin yksiin oikeistoblokin ajatusmaailman kanssa.
Uusintavaaleistakaan tuskin apua
Uusintavaalien mahdollisuus on sekin kysymysmerkki. Äänestysaktiivisuus nousi 8,5 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista. Kolme neljästä espanjalaisesta käytti äänioikeuttaan. Saatu vaalitulos on siten aiempia vaaleja merkittävästi tarkempi.
Uudet vaalit voisivat tuoda sen eron, että ERC:n äänestäjät ryhmittäytyisivät Podemosin taakse. Se saattaa olla toiveajattelua, koska Katalonian itsenäisyys on hyvin herkkä aihe. Äänestysaktiivisuus nousi eniten juuri Kataloniassa – ja eritoten alueilla, joissa itsenäisyysvaihde on kaikkein suurimmillaan.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Europarlamentaarikko Huhtasaari huolissaan Espanjan oikeusvaltiotilanteesta

Kataloniassa levottomuuksia – poliisia vastaan hyökätty palopommeilla ja hapolla

Espanjan poliittinen pattitilanne vain syvenee – hyviä vaihtoehtoja ei enää ole

Espanjan hallituksen muodostamiseen iso mutka: Espanjan olisi pitänyt vapauttaa Junqueras
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää