Espanjan vaaleissa nöyryyttävä murskatappio entiselle mahtipuolueelle – uudet tuulet puhaltavat läpi mantereen
Espanjan parlamenttivaalit noudattivat jo perin tutuksi tullutta eurooppalaista kaavaa: vanhoja valtapuolueita viedään kuin metrin mittaa.
Kansanpuolue PP suorastaan rojahti oikeiston pirstaloiduttua nyt jo kolmeen puolueeseen. Vasemmalla laidalla sosialistinen työväenpuolue PSOE nousi suurimmaksi puolueeksi. Se ei välttämättä pysty hyödyntämään voittoaan.
Vaaleja on ennakkoon pidetty niin sanottuina blokkivaaleina, jossa on oikeisto- ja vasemmistoblokki. Vasemmistoon lukeutuvat PSOE ja Podemos-puoluekoalitio. Oikeistoblokki koostuu puolestaan PP:stä, markkinaliberaali Ciudadanosista ja oikeistopopulistipuolue Voxista.
Kaksi suurta häviäjää
Kumpikaan blokki ei saanut riittävää enemmistöä. PSOE nousi kannatuskyselyjenkin valossa suurimmaksi puolueeksi 28,7 prosentin ääniosuudellaan. Podemos sen sijaan menetti rajusti ääniä viime vaaleista, eikä se pysty auttamaan vasemmistohallitusta 12 prosentin potilla. Podemos menetti aiemmista vaaleista ääniä rajusti. Viime vaaleissa kesällä 2016 Podemos kuittasi 21,2 prosentin äänisaaliin.
Podemos ei ollut kuitenkaan televisiosarjatermein sanottuna se suurin pudottaja. Murskaavimman tappion koki entinen mahtipuolue PP. Kesän 2016 vaaleissa 33 prosenttia äänistä kerännyt puolue sai tyytyä puolueelle varsin mitättömään 16,7 prosentin äänimäärään.
Eurooppalaisittain mietittynä lähivuosien vaalit ovat tuoneet eri maissa rutkasti uusia puolueita parrasvaloihin. Samaten liuta entisiä suuria puolueita on pudotettu estradeilta rajuin luvuin.
Oikeistoblokki niukasti ohi vasemmiston
Oikeistoblokki pärjäsi PP:n romahduksesta huolimatta vasemmistoa niukasti paremmin. Oikeistoblokin kakkossija meni Ciudadanosille. Puolue ei jäänyt kauas PP:n lukemista saalistettuaan 15,9 prosenttia äänistä.
Blokkia täydensi Vox 10,3 prosentin tuloksella. Vox on kiistatta suurin nousija sillä puolueen äänimäärä oli nyt yli 50 kertaa suurempi kuin edellisissä vaaleissa. Prosenttiyksiköissä mitattua lisäys oli hieman yli 10 prosenttiyksikköä.
Tällä blokkijaolla vasemmistoa äänesti 40,7 prosenttia. Se jää hieman oikeistoblokin varjoon. Oikeistolle mitattiin 42,9 prosentin äänisaalis.
Molemmat blokit jäivät vaaleja edeltäneistä kannatusmittauskyselyistä. Niiden perusteella oikeiston äänimäärä olisi ollut noin 46 prosenttia. Vasemmiston vastaava luku oli 42.
Enemmistöhallitus lähes mahdoton tehtävä
Vaalituloksen perusteella on vaikea nähdä maahan syntyvän enemmistöhallitusta. Vasemmistoblokki voi liehitellä Katalonian separatistipuolueita. Katalonian laitavasemmistolainen ERC ja Junts per Catalunya toisivat vasemmistolle 5,8 prosentin lisäpotin.
Paikkamäärissä mitattuna vasemmistoblokki ei tarvitsisi kuin ERC:n edustajien tuen. Hallitustuskuvioissa on kuitenkin yksi suuri ja iso mutta: ERC tietää itsensä merkityksen ja voisi siten kiristää Katalonialle lisää autonomisia vapauksia ja jopa kansanäänestystä itsenäisyydestä. Puolueen tavoite on itsenäinen Katalonia.
Podemos on aiemmin linjannut, että Katalonian tulisi saada validi kansanäänestys itsenäistymisestään.
PSOE ei voi tähän ryhtyä, sillä Katalonian itsenäisyys merkitsisi suuria ongelmia jäljelle jäävän Espanjan taloudelle. Katalaanipuolueet ovat lisäksi pettäneet tukensa PSOE:lle budjettiäänestyksessä huomattuaan, etteivät he saa polkua itsenäisyydelleen PSOE:n avulla. Budjettiäänestyksen kaatuminen sinetöi sen, että nämä vaalit ylipäätään pidettiin.
Oikeistoblokkia ei voida kuvitella edes hullunkurisessa rinnakkaistodellisuudessa yhtyvän Katalonian separatistipuolueiden kanssa. Ciudadanos ponnisti nimenomaan Kataloniasta vastustamaan alueen itsenäisyyspuuhia. Toiseksi ERC on laitavasemmistolainen, mikä tuskin osuu kovin hyvin yksiin oikeistoblokin ajatusmaailman kanssa.
Uusintavaaleistakaan tuskin apua
Uusintavaalien mahdollisuus on sekin kysymysmerkki. Äänestysaktiivisuus nousi 8,5 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista. Kolme neljästä espanjalaisesta käytti äänioikeuttaan. Saatu vaalitulos on siten aiempia vaaleja merkittävästi tarkempi.
Uudet vaalit voisivat tuoda sen eron, että ERC:n äänestäjät ryhmittäytyisivät Podemosin taakse. Se saattaa olla toiveajattelua, koska Katalonian itsenäisyys on hyvin herkkä aihe. Äänestysaktiivisuus nousi eniten juuri Kataloniassa – ja eritoten alueilla, joissa itsenäisyysvaihde on kaikkein suurimmillaan.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Europarlamentaarikko Huhtasaari huolissaan Espanjan oikeusvaltiotilanteesta
Kataloniassa levottomuuksia – poliisia vastaan hyökätty palopommeilla ja hapolla
Espanjan poliittinen pattitilanne vain syvenee – hyviä vaihtoehtoja ei enää ole
Espanjan hallituksen muodostamiseen iso mutka: Espanjan olisi pitänyt vapauttaa Junqueras
Viikon suosituimmat
Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Helsingin Sanomissa tänään maanantaina julkaistavassa etusivun mainoksessaan "rajat auki" -politiikan jäävän historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet.
Pekka Aittakumpu: “On aika tunnustaa, miten suurta vahinkoa yksisilmäinen monikulttuurisuusaatteen ihannointi on aiheuttanut”
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?
Kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä on ehdoton edellytys täysivaltaiselle jäsenyydelle länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos sadat tuhannet nuoret valmistuvat peruskoulusta käytännössä lukutaidottomina, seuraukset ovat arvaamattomat. Hyviä ne eivät ole missään tapauksessa.
Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Lux Helsingin somekampanja yhdistää hijabin naisten voimaannuttamiseen – Lähi-idän asiantuntija: Monin paikoin maailmaa naiset on pakotettu huntuun vielä tänäkin päivänä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset huomasivat Lux Helsingin somekampanjan, jossa esiintyy hijabiin puettu nainen. Kampanjavideota näytettiin esimerkiksi Facebookissa. Hijab-kuvan jälkeen videolle tulee versaalein kirjoitettuna sana "empowering" (voimaannuttaa).
Argentiinan rankka talousihme näyttäisi toimivan – inflaatio on hallinnassa eikä kansa ole noussut kapinaan
Argentiinasta kuuluu kummia. Hyperinflaatio on taitettu ja talous kasvaa. Presidentti Javier Milein anarkokapitalismi näyttäisi vuoden kokemuksella sittenkin toimivan. Milei on ankarasta vyönkiristyksestä huolimatta säilyttänyt kansan tuen, eikä sosiaalinen tahi taloudellinen katastrofi toteutunut. Ajatukset alkavat itää Suomessakin.
Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
SDP esitti pakolaiskiintiön ja vastaanottotukien korottamista – hallitus äänesti opposition haaveet kumoon
Vasemmistopuolueet esittivät tiistaina valtion talousarviota käsittelevässä eduskunnan täysistunnossa useita muutoksia sisäministeriön hallinnonalaan ja maahanmuuttoon liittyen. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi opposition linjaa vastuuttomaksi.
SDP sai kyytiä kyselytunnilla: Demareiden veronalennuspuheisiin ei voi suhtautua vakavasti
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Uusimmat
Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää