Espanjan seuraavalla hallituksella on edessään suuri työ saada maan budjettivaje kuriin. Euroopan komission talousennusteen mukaan Espanjan tämän vuoden vaje on 3,6 prosenttia. Lisäksi maan viime vuoden budjettivaje oli peräti 4,8 prosenttia. Molemmat vajeet ovat komission mukaan liian suuria.
Espanja tuskin saa Ranskan tapaan lykkäyksiä budjettivajeensa kanssa. Espanjan tulisi saada vaje alle kolmeen prosenttiin tänä vuonna. Euromaiden valtiovarainministereistä kootun euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Djisselbloem on linjannut, että jokaisen maan tulisi noudattaa komission mukaista talousohjelmaa.
Espanjalla ei ole vielä hallitusta
Budjettivajehaastetta kasvattaa Espanjan vaikeus muodostaa hallitusta. Maassa pidettiin joulukuun 20. päivänä parlamenttivaalit, mutta maassa ei ole vielä hallitusta. Espanjassa on perinteisesti ollut kaksi niin suurta puoluetta, että jompikumpi puolue on saanut yksin ehdottoman enemmistön.
Joulukuun vaaleissa perinteinen kaksipuoluejärjestelmä kuitenkin mureni, kun kaksi uutta blokkia saivat merkittävän ääniosuuden.
Hallitusta yritetään muodostaa nyt sosialistien voimin, koska suurimmaksi puolueeksi jäänyt porvaripuolue PP ei onnistunut muodostamaan maahan hallitusta. Sosialistit ovat neuvottelemassa uuden vyönkiristystä vastustavan Podemoksen kanssa.
Budjettivajeen kurominen komission vaatimalle tasolle voi kuitenkin osoittautua liian haastavaksi tehtäväksi vasemmistokoalition kanssa. Viime vuonna maata hallinnut PP sai toimia yksin, mutta vaje jäi silti liian suureksi.
Katalonian itsenäistymisliike lisää haasteita
Espanjan yhtenäisyys on koetuksella, koska Katalonian paikallishallinto on ajamassa maakuntaa irti Espanjasta. Katalonian osuus Espanjan taloudelle on merkittävä.
Mikäli maahan saadaan hallitus sosialistien voimin, he joutunevat lisäksi turvautumaan Katalonian puolueisiin, jotka ajavat maakunnan itsenäisyyttä. Podemos on linjannut, että Katalonian tulisi saada järjestää aito kansanäänestys itsenäisyydestä Skotlannin tapaan.
Muut hallitusvaihtoehdot ovat tällä haavaa mahdottomia, jos jokin tai useampi puolue ei anna periksi. Esimerkiksi Podemos on kieltäytynyt yhteishallituksesta uuden Ciudadanoksen kanssa. Sosialistit puolestaan ovat tyrmänneet yhteistyön PP:n kanssa.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
