

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Espanja ja Portugali alentavat sähkön hintaa yhteismarkkinoilla – EU:n poikkeuslupa kylvää epävarmuutta energiakriisin keskellä
Espanja ja Portugali sopivat 26.4. Euroopan komission kanssa sähkön hinnan alentamisesta Iberian niemimaalla. Järjestelyä kutsutaan Iberian niemimaan poikkeusjärjestelyksi eli Iberian exceptioniksi.
Sopimus mahdollistaa sähkön hinnanmuodostuksen erottamisen kaasun hinnasta. Neuvotteluja käytiin kuukauden ajan.
Järjestelyä vastustivat Suomen lisäksi Alankomaat, Latvia, Luxemburg, Irlanti, Itävalta, Saksa, Tanska ja Viro.
Iberian exception rajoittaa aluksi sähköntuotannossa käytettävän kaasun hinnan 40 euroon megawattitunnilta. Sen keskimääräinen tavoite on 50 euroa.
Maakaasun pörssihinta on vuoden alusta lähtien ollut 80–130 euroa megawattitunnilta. Vertailun vuoksi: kesällä 2020 sen hinta oli noin 20 euroa.
Poikkeusta perusteltiin sillä, että energian hinta on noussut jyrkästi viime kuukausina Espanjassa ja Portugalissa. Euroopan sähkömarkkinoiden säännöt määräävät tuottajat myymään energiaa kalleimman teknologian eli tällä hetkellä maakaasun hinnalla.
Suomi heikentää itse asemaansa päästökaupassa
Metsäteollisuus ry:n johtaja Jyrki Peisa sanoo, että Euroopan unionin tavoitteena on jo pitkään ollut Euroopan kattava sähkön sisämarkkina.
– Erilaiset kansalliset poikkeamat jarruttavat tätä kehitystä ja vääristävät kilpailua. Mikäli jäsenmaakohtaisesti sallitaan energian hintojen sääntely ja niihin puuttuminen tavalla tai toisella, on lopputulos sisämarkkinoiden kannalta hyvin arvaamaton.
Hänen mukaansa energiaa paljon käyttävän teollisuuden osalta päästöoikeuksien sähkön hintaa nostavaa vaikutusta voidaan kompensoida komission suosittelemalla hiilivuotoa ehkäisevällä päästökauppakompensaatiolla.
– Tämä on lähtökohtaisesti koko EU:n kattava järjestelmä eikä siten vääristä EU:n sisäistä kilpailutilannetta. Harmillisesti Suomi on kansallisin päätöksin sen ehtoja ja tasoa heikentämässä. Kilpailueroa syntyy valitettavasti tässäkin, koska toisin kuin Suomi, muiden muassa Saksa, Espanja ja Italia ovat ottamassa tämänkin sähkön hintaa laskevan välineen täysimääräisesti käyttöön, hän sanoo.
Lyhyen aikavälin vaikutukset vähäisiä
Energiateollisuus ry:n EU-edunvalvontapäällikkö Antti Kohopää sanoo, että Espanjan ja Portugalin järjestely luo epavarmuutta EU:n markkinoille. Hän pitää sen vaikutuksia lyhyellä aikavälillä kuitenkin muiden EU-maiden kannalta vähäisinä.
– Espanjasta ja Portugalista on vähän siirtoyhteyksiä muualle Eurooppaan, joten järjestelyn sisämarkkinavaikutukset ovat lyhyellä aikavälillä pieniä. Vaarana on kuitenkin se, että jos vastaava toimintamalli leviää muualle tai järjestely uhkaa muuttua pysyväksi, niin sitten markkinatkaan eivät kehity.
Kohopään mukaan Suomen asemaa EU:n energiamarkkinoilla voi katsoa kahdesta näkökulmasta.
– Ensinnäkin Suomella on ollut paljon taloussuhteita Venäjän kanssa, jotka Venäjän hyökkäyssodan takia jäätyivät. Näitä ovat esimerkiksi Saimaan kanavan liikenteen tyrehtyminen ja esimerkiksi lentoliikenne Venäjän ilmatilan kautta Aasiaan. Vaikutukset ovat meille isoja. Suurempia kuin muille.
Kohopään toinen huomio on se, että Suomessa sähkö on ollut pitkään hyvin edullista muihin maihin verrattuna.
– Tarkoitan tässä viime talvea ja aikajaksoa ennen Venäjän hyökkäyssotaa. Lisäksi meillä on vahvoja siirtoyhteyksiä muihin maihin, emmekä ole niin paljon yhden energialähteen varassa, hän selventää.
Suomen käyttämän maakaasun määrä epäselvää
Suomessa käytetystä energiasta noin viisi prosenttia on maakaasua, mutta kaasun tulon katkeamisella olisi silti kovat vaikutukset talouteen ja työllisyyteen.
Yle uutisoi 5.5., että Suomi varoo paljastamasta Venäjälle, miten kova isku kaasusulku maallemme olisi. Ylen mukaan työ- ja elinkeinoministeriön arvion yksityiskohdat julistettiin salaisiksi.
EU-maissa käytetystä maakaasusta noin 40 prosenttia on peräisin Venäjältä. Muualta tuotu kaasu on peräisin pääosin Algeriasta, Norjasta ja Iso-Britanniasta. Lisäksi kaasua tuodaan yhä enemmän nesteytetyssä muodossa (LNG) eri puolilta maailmaa.
Uusi kaasuyhteys Baltiasta Puolaan
Venäjä-riippuvuutta vähentää myös kuun alussa käyttöönotettu Latvian ja Liettuan Puolaan yhdistävä kaasuputki.
Putkea on tosin käytetty vasta Baltiasta Puolan suuntaan, josta Venäjä katkaisi vastikään kaasutoimituksensa.
Uusi putkiyhteys merkitsee sitä, että Suomen maakaasuputket ovat nyt osa Euroopan laajuista kaasuverkkoa, joka ulottuu aina Pohjois-Afrikkaan saakka. Kaasun tuonti sieltä on nyt teknisesti mahdollista, mutta esteeksi saattaa koitua hinta, jota nostavat lisäksi Euroopan sisäiset rajamaksut. Rajamaksuista on määrä luopua vuoteen 2030 mennessä.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rajamaksut Antti Kohopää Jyrki Peisa kaasun hinta sähkömarkkinat Saimaan kanava Venäjän hyökkäys energiateollisuus Venäjä-riippuvuudet energiamarkkinat Alankomaat Liettua Latvia sähkön hinta Aasia Pohjois-Afrikka sähköntuotanto Baltia Maakaasu Euroopan unioni Algeria Hiilivuoto Luxemburg Itävalta Puola Iso-Britannia Tanska Euroopan komissio Viro Norja Suomi Yle Portugali Lentoliikenne Metsäteollisuus Venäjä Saksa Irlanti Italia talous Espanja työllisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskenkylä: Maailman ja erityisesti EU:n energiasektorit suurten muutosten kourissa, hinnat nousevat, inflaatio kiihtyy, reaalipalkat laskevat

Halla-aho: Maan johdon pitäisi näyttää, että se on omien kansalaistensa asialla eikä jollakin muulla asialla

EU höllentää talouskuria entisestään – perussuomalaiset eivät hyväksy vastuutonta EU:n velkapolitiikkaa

Ranne: Ydinvoiman alasajo ja tuulivoimauskonto ovat ajaneet eurooppalaisen energiamarkkinan kuilun reunalle
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.