Kansalaistaidot muodostavat perustan monimutkaisempien taitojen oppimiselle ja laajemmalle osaamiselle sekä työllistymiselle, henkilökohtaiselle kehitykselle ja yhteiskunnassa toimimiselle. Kansalaistaitojen osaaminen on olennaista itsenäisyyden ja elämänlaadun kannalta. Ne auttavat yksilöitä menestymään eri elämänalueilla ja parantavat yksilön mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan.
– Kansalaistaitoihin sisältyvät perustaitojen eli tekstitaitojen, numerotaitojen ja digitaitojen lisäksi myös esimerkiksi vuorovaikutustaidot, kestävyystaidot, oppimisen taidot ja hyvinvointitaidot, kuten ensiaputaidot, erätaidot sekä taloustaidot. Kansalaistaitojen opetuksen tavoitteena on tukea aktiivista, hyvinvoivaa, sosiaalista ja kestävää elämäntapaa. Hyvät kansalaistaidot edistävät koulutukseen pääsyä, opinnoissa suoriutumista, työllistymistä, työssä ja arjessa pärjäämistä sekä hyvää elämää, kertoo kansanedustaja Jaana Strandman.
Merkitys tiedostettava jokaisena koulupäivänä
Perusopetuksessa kansalaistaidot eivät ole oppiaineena, mutta niiden merkitys tulee tiedostaa jokaisena koulupäivänä. Vaadittavat tunnit kansalaistaitojen opettamiseen ja ohjaamiseen tulisi selkeämmin yhdistää muiden oppiaineiden yhteyteen tai laaja-alaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Perusopetuksen tuntijakoa ja opetussuunnitelman perusteita voisi tarkastella uudelleen kansalaistaitojen tukemiseksi.
– Osaksi kansalaistaitoja voisi sisäistää myös esimerkiksi ruotsin kielen, jonka tuntimäärästä riittäisi myös muiden kansalaistaitojen opettamiseen. Kansalaistaidoilla on suuri merkitys myös henkiseen resilienssiin ja elämästä selviytymiseen esimerkiksi kriisitilanteissa, Strandman pohtii.