PS ARKISTO
Kansalaistaidot on yleisnimitys kaikkien kansalaisten jokapäiväisessä elämässään tarvitsemille taidoille. Ne liittyvät omien asioiden hoitamiseen, itsestä huolehtimiseen, toimimiseen yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä, eloonjäämiseen sekä elämän ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Perusopetuksessa kansalaistaidot ei ole oppiaineena, mutta perussuomalaisten erityisopettajataustainen kansanedustaja Jaana Strandman pohtii, voisiko perusopetuksen tuntijakoa ja opetussuunnitelman perusteita tarkastella uudelleen kansalaistaitojen tukemiseksi.
Kansalaistaidot muodostavat perustan monimutkaisempien taitojen oppimiselle ja laajemmalle osaamiselle sekä työllistymiselle, henkilökohtaiselle kehitykselle ja yhteiskunnassa toimimiselle. Kansalaistaitojen osaaminen on olennaista itsenäisyyden ja elämänlaadun kannalta. Ne auttavat yksilöitä menestymään eri elämänalueilla ja parantavat yksilön mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan.
– Kansalaistaitoihin sisältyvät perustaitojen eli tekstitaitojen, numerotaitojen ja digitaitojen lisäksi myös esimerkiksi vuorovaikutustaidot, kestävyystaidot, oppimisen taidot ja hyvinvointitaidot, kuten ensiaputaidot, erätaidot sekä taloustaidot. Kansalaistaitojen opetuksen tavoitteena on tukea aktiivista, hyvinvoivaa, sosiaalista ja kestävää elämäntapaa. Hyvät kansalaistaidot edistävät koulutukseen pääsyä, opinnoissa suoriutumista, työllistymistä, työssä ja arjessa pärjäämistä sekä hyvää elämää, kertoo kansanedustaja Jaana Strandman.
Perusopetuksessa kansalaistaidot eivät ole oppiaineena, mutta niiden merkitys tulee tiedostaa jokaisena koulupäivänä. Vaadittavat tunnit kansalaistaitojen opettamiseen ja ohjaamiseen tulisi selkeämmin yhdistää muiden oppiaineiden yhteyteen tai laaja-alaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Perusopetuksen tuntijakoa ja opetussuunnitelman perusteita voisi tarkastella uudelleen kansalaistaitojen tukemiseksi.
– Osaksi kansalaistaitoja voisi sisäistää myös esimerkiksi ruotsin kielen, jonka tuntimäärästä riittäisi myös muiden kansalaistaitojen opettamiseen. Kansalaistaidoilla on suuri merkitys myös henkiseen resilienssiin ja elämästä selviytymiseen esimerkiksi kriisitilanteissa, Strandman pohtii.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomen vahva asema koulutuksen mallimaana on luisumassa yhä heikompaan suuntaan. Viesti etenkin peruskoulutuksen kentältä on voimistunut, ja ongelmat tuodaan näkyvämmin myös opetushenkilökunnan taholta esiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen odottaa uudelta opetusministeri Anders Adlercreutzilta nopeita tekoja mobiililaitteiden käytön rajoittamiseksi koulupäivän aikana.
Viikon suosituimmat
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Lue lisää
Lue lisää
