

heikki saukkomaa lehtikuva
Erikoinen käänne eduskunnassa – laittomasti maassa olevien terveydenhoidon laajentaminen estyy?
Jääkö istuvalta eduskunnalta sittenkin säätämättä laittomasti maassa olevien terveyspalvelujen laajentamista koskeva laki? Näin näyttää käyvän, sillä lakiesitys pantiin tänään yllättäen pöydälle, eikä se ehdi toiseen käsittelyyn, ellei eduskuntaa kutsuta ylimääräiseen istuntoon. Tämä ei ole todennäköistä.
Jälleen yksi kaatunut hallituksen hanke?
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) on ajanut paperittomien terveydenhuoltoa koskevaa lakia voimallisesti eteenpäin. Lakiesitys oli tänään maanantaina ns. ensimmäisessä käsittelyssä. Kari Rajamäki (sd.) esitti tänään yllättäen eduskunnassa lakiesityksen pöydälle panoa ja käsittelyn siirtämistä perjantain 13.3 istuntoon. Hanna Mäntylä (ps.) kannatti pöydälle panoa, eikä kukaan hallituksen riveistä vastustanut tätä.
Lakiesityksen ensimmäinen käsittely jatkuu perjantaina, mutta se ei näillä näkymin ehdi toiseen käsittelyyn lainkaan, sillä ensimmäisen ja käsittelyn ja toisen käsittelyn välissä on oltava kaksi eduskuntapäivää. Eduskuntakausi päättyy kuitenkin jo lauantaina 14.3. Jos hallitus haluaa saada oman esityksensä läpi, on sen kutsuttava eduskunta koolle ylimääräiseen istuntoon seuraavalla viikolla.
Perussuomalaiset antoi lakiesitykselle jo sosiaali- ja terveysvaliokunnassa lakiesitykselle rajut moitteet ja esitti lain hylkäämistä. Perussuomalaisten mukaan olisi kestämätöntä laajentaa käytännössä maksutonta terveydenhuoltoa koskemaan henkilöitä, jotka ovat maassa laittomasti. Ristiriita on erityisen jyrkkä siksi, koska suomalaiset veronmaksajat hoitavat itse terveydenhoidostaan aiheutuvat kustannukset ulosoton uhalla.
Uusi laki olisi laajentanut hoidon koskemaan muun muassa laittomasti maassa olevien syöpähoitoja. Syöpää sairastava henkilö voisi tulla maahan viisumilla, hävittää sitten paperinsa ja hakeutua sitten terveydenhuollon piiriin. Hoitojen aikana hänelle olisi käytännössä pitänyt turvata hoidon lisäksi muun muassa asuminen, toimeentulo, lääkekustannukset ja tulkkauspalvelut. Perussuomalaisten mukaan laki olisi avannut laittomasti maassa oleville Euroopan laajimmat terveyspalvelut.
Perussuomalaisten hallintovaliokunnan ryhmä puolestaan näki esityksessä vaarana sen, että laki olisi toiminut vetovoimatekijänä erikoissairaanhoitoa vaativille potilaille, jotka on otettava julkisen sairaanhoidon jonoon vaikka hoidettavia olisi omastakin takaa. Tämä olisi perussuomalaisten mukaan kuormittanut merkittävästi suomalaisia veronmaksajia ja kuntien taloutta.
Suomessa arvioidaan asuvan laittomasti 3000-7000 henkilöä. Tarkkaa määrää ei tiedä kukaan.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäntylä: Kaatunut laki olisi turvannut laittomasti maassa oleville Euroopan laajimmat terveyspalvelut ilmaiseksi
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää