Europarlamentin suurimman ryhmän EPP:n puheenjohtaja Manfred Weber kertoi, ettei hän välitä enää Lontoon intresseistä. Hän ilmoitti keskittyvänsä EU-maihin ja niiden etuihin. Weber lupaa briteille kivuliaat eroneuvottelut. Euroopan parlamentti ei itse osallistu varsinaisiin eroneuvotteluihin, mutta parlamentin hyväksyntä vaaditaan lopputuloksen hyväksyntään.
EU has done everything to keep the British. From now on, only the interests of the remaining 440 million Europeans count for us. #BrexitDay
— Manfred Weber (@ManfredWeber) March 29, 2017
– Ymärrätte kahdessa vuodessa mitä Eurooppa oikein on, Weberin viesti kuului briteille.
EPP:n tiedottaja Pedro Lopez de Pablo kertoi avoimesti, että europarlamentti on valmis kovistelemaan brittejä, sekä aiheuttamaan heille hankaluuksia.
– Aiomme olla poikkiteloin likimain joka ainoassa asiassa, hän julisti.
Osapuolet syvissä poteroissa
EPP:n ankara kanta voi johtua siitä, että Euroopan parlamentti pelkää päästävänsä britit liian helpolla. Se voisi innostaa muitakin jäsenmaita eroamaan.
Ison-Britannian pääministeri Theresa May muistutti EU:ta erokirjeessään, että he ovat valmiita käymään kauppaa EU:n kanssa Maailman kauppajärjestö WTO:n ehdoilla, mikäli erityinen vapaakauppasopimus EU:n kanssa kariutuu.
Eroneuvottelun osapuolet ovat pyrkineet maalaamaan kuvan, että eroprosessi toimisi hyvässä hengessä, ja että erosta huolimatta Britannia ja EU pysyvät ystävinä ja liittolaisina. Toisaalta poterot ovat kaivettu jo niin syvälle, ettei kumpikaan osapuoli voi perääntyä kunniakkaasti kasvojaan menettämättä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
