

LEHTIKUVA
Entistä useampi tutkija pitää cancel-kulttuuria uhkana akateemiselle vapaudelle – toiset kieltäytyvät tunnustamasta ilmiön olemassaoloa
Huoli sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä tapahtuvasta toisinajattelijoiden hiljentämisestä ja rankaisemisesta, ”cancel-kulttuurista”, leviää yliopistomaailmassa. The Atlantic -lehteen kirjoittava professori kertoo sadoista tapauksista, joissa ihmiset pelkäävät joutuvansa ongelmiin perusteltujen mielipiteiden esittämisestä ja jopa pelkkien faktojen kertomisesta. Huoli akateemisen vapauden kaventumisesta ei rajoitu enää radikaalien vastapuolella oleviin konservatiiveihin, vaan entistä useammin cancel-kulttuuria pelätään jo maltillisten vasemmistolaistenkin parissa.
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja rotusyrjinnän kysymykset ovat tunkeneet läpi lähes kaikkialle yhteiskunnassa. Tämä on saanut ihmiset yhteiskunnan eri instituutioissa vaatimaan oikeaoppisuutta ja puuttumaan herkästi ilmaisuihin, jotka koetaan tälle agendalle vieraiksi. Ennakkoluuloja ja “valkoista ylivaltaa” vastaan kamppaillaan toisilla, ideologisesti oikeutetummilla ennakkoluuloilla. Valkoihoisia epäillään lähtökohtaisesti valkoisesta ylivallasta, elleivät he mukaudu tiedostavan ideologisen liikkeen ajatuksiin ja vaatimuksiin.
Edes yliopistoinstituutiot eivät ole immuuneja ympäröivän yhteiskunnan jännitteille. The Atlanticissa julkaistun professori John McWhorterin artikkelin mukaan yliopistoista on tullut poliittisia taistelukenttiä, joilla akateemista vapautta uhrataan ensimmäisenä. Kasvava joukko akatemioiden väkeä kokee ideologisten puhdasoppisuusvaatimusten rajoittavan heidän akateemista vapauttaan ja uhkaavan henkilökohtaista urakehitystä.
Taustalla cancel-kulttuuri
Huolestuneissa puheenvuoroissa esiintyy ilmaisu “cancel-kulttuuri”. Perinteiset länsimaisen liberaalin yhteiskunnan ihanteet korostivat moniäänisyyttä, ajatustenvaihtoa ja kunnioittavaa kohtelua eri mieltä olevia kohtaan. Cancel-kulttuuri viittaa viime aikoina sosiaalisen median ja poliittisten aktivistien masinoimiin aggressiivisiin ja kohtuuttomiin reaktioihin, “väärämielisten” parjaamiseen ja rangaistusten vaatimiseen. Termi juontaa juurensa tapaan, jolla yliopistoilta ja organisaatiolta on vaadittu yhteistyön perumista tahoilta, joiden ajatuksista äänekkäät painostajat eivät pidä.
Heinäkuussa kielitieteilijöiden joukko esitti vetoomuksen Yhdysvaltain kielitieteilijöiden yhdistykselle, jossa he vaativat yhdistystä irtisanoutumaan yhteistyöstä kuuluisan kielitieteilijän ja psykologin Steven Pinkerin kanssa. Yhdistystä vaadittiin myös poistamaan viittaukset Pinkeriin heidän nettisivuiltaan. He syyttivät Pinkerin ajatuksia rasistisiksi ja seksistisiksi. Maailman tiedefoorumeilla aktiivinen Pinker jakaa mielipiteitä, sillä hän on mm. käsitellyt sukupuolieroja ja genetiikkaa sekä kyseenalaistanut erilaisia ääri-ideologioita.
Cancel-kulttuurin pesiytyminen akateemisiin piireihin kääntää tiedemaailman tarkoituksen ja eettisen koodin päälaelleen. Sen sijaan, että akateemisen taustan omaavat kriitikot tyytyisivät esittämään vasta-argumentteja ja jättämään johtopäätökset akateemisen yleisön arvioitavaksi, he vaativat rangaistusta ja vieraiden näkökulmien hiljentämistä. Todellisuuden selittämisen, teorioiden ja tutkimustiedon sijaan huomio kiinnittyy pikaisiin moraalisiin tulkintoihin tutkijoiden motiiveista ja persoonista.
McWhorter on huolissaan siitä, miten huolettomasti vasemmalle kallellaan olevan akateemisen valtavirran edustajat suhtautuvat cancel-kulttuuriin. Vaikka he tunnistavat ylilyöntejä, heillä on ollut tapana kuitata ne yksittäistapauksina. Harva myöntää, että kyseessä olisi laajempi ilmiö. Tutkimustulokset osoittavat kuitenkin jotain aivan muuta.
Sadoittain ”yksittäistapauksia”
Heterodox Academyn tutkimus suoritti jäsenkyselyn, johon vastasi 445 tutkijaa. Heitä pyydettiin kuvittelemaan itsensä tilanteeseen, jossa he kertoisivat rehellisesti omista näkemyksistään johonkin kiisteltyyn aiheeseen. Heiltä kysyttiin, miten huolissaan he olisivat erilaisista hypoteettisista seurauksista.
Maineen tahraantumisesta oli ”hyvin huolissaan” 32,68 % vastanneista. 27,27 % vastasi olevansa tästä ”äärimmäisen huolissaan”. 24,75 % oli hyvin huolissaan, että mielipiteiden lausuminen haittaisi akateemista uraa, ja 28,68 % oli tästä äärimmäisen huolissaan.
McWhorter kertoo myös saavansa säännöllisesti yhteydenottoja samasta aiheesta huolestuneilta yliopistojen työntekijöiltä. Kolmen viikon aikana hän kertoo saaneensa ainakin 150 viestiä. Akateeminen henkilökunta pelkää haastavista ja joskus jopa itsestäänselvistä asioista opettamista peläten ideologisten opiskelija-aktivistien valituksia.
Esimerkiksi korrelaation ja kausaalisuuden eron ymmärtäminen on tilastotieteen perusasioita. Samanaikaiset piikit aurinkoisen kesän lämpötiloissa ja hukkumiskuolemissa eivät ole todiste, että jäätelön kulutus olisi syynä hukkumisiin. Eräs tilastotieteen professori kertoi pelkäävänsä aiheen havainnollistamista yleisellä ajatusvirheellä, jossa tilastollisten erojen ajatellaan automaattisesti olevan merkki syrjinnästä. Kun tilastotieteen valossa suvaitsevaisten ideologiset uskomukset ovat logiikaltaan virheellisiä, tilastotieteen professori joutuu olemaan varpaillaan.
Eräs värillinen apulaisprofessori kertoi, että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä tapahtuva ideologinen intoilu on marginalisoinut häntä enemmän kuin mikään rasismi koskaan. Toista professoria syytettiin ”etuoikeutetun valkoisen miehen näkökulman edustamisesta”, kun hän kertoi Yhdysvaltain perustajaisien filosofiasta. Yliopistohallinto laittoi hänet istumaan ja kuuntelemaan hiljaa, kun oppilaat tilittivät, miten oppisisältö oli loukannut heidän tunteitaan.
Vahingoittaa ihmisiä ja yhteiskuntaa
McWhorter muistuttaa, että vihamielinen ilmapiiri ja kohtuuttomat muodolliset sanktiot eivät ole cancel-kulttuurin ainut ongelma. Psykologiassa on tunnistettu, miten sosiaaliset piirit, ystävät ja yhteenkuuluvuus motivoivat ihmisiä. Vastaavasti huomiotta jättäminen ja ulkopuolelle sulkeminen altistavat sosiaalisille ja henkisille ongelmille.
Yhteiskunnan kannalta merkittävää on myös se, miten cancel-kulttuuri kaventaa oppisisältöjä, ajattelun moninaisuutta ja akateemista osaamispohjaa. Ideologisten fanaatikkojen valvoma ilmapiiri ei kannusta kyvykkäitä ja monipuolisesti ajattelevia ihmisiä hakeutumaan akatemiaan.
Toisin kuin saattaisi odottaa, professori McWhorteriin henkilökohtaisesti yhteyttä ottaneista tutkijoista vain pieni osa on konservatiiveja, jotka asemoituvat cancel-kulttuuria edustavien radikaalien vastapuolelle. Maltillisten vasemmistolaisten osuus on merkittävämpi. He ovat huolissaan siitä, miten mikä tahansa radikalismista poikkeava tulkitaan vihamielisesti vääräoppisuudeksi.
Median ja yhteiskunnan instituutioiden tapa suhtautua cancel-kulttuuriin on epäjohdonmukainen. McWhorter myöntää, että muutama sata kyselyyn vastannutta tutkijaa ja hänen saamansa sähköpostivuori voi monien silmissä näyttää vielä yksittäistapauksilta. Useampi tuhat haastateltavaa olisi vielä uskottavampi. Eihän haastateltavia kuitenkaan ole vielä useampia tuhansia. Moni on kuitenkin valmis pitämään muutamaa vähemmistöihin kohdistunutta syrjintätapausta todisteena koko yhteiskuntaan juurtuneesta rasismista.
Kuten artikkelissa on käsitelty, ongelmat leviävät, kun tulkinta tästä yhteiskuntaan juurtuneesta rasismista lietsoo cancel-kulttuuria ja saa katsomaan ylilyöntejä läpi sormien.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tiedemaailma ennakkoluulo faktat cancel-kulttuuri tutkijat akateeminen vapaus mielipide ideologia Yliopistot Sananvapaus Yhdysvallat
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Miksi “suvaitsevaiset” kommentaattorit ovat niin hajalla Suomessa vierailevasta professori Jordan Petersonista?

Brittilehti: jo entisessä diktatuurimaassakin akateeminen vapaus toteutuu brittiyliopistoja paremmin

Yhteiskuntatieteiden politisoituminen on Suomessa tabu – yhdysvaltalaistutkimus osoittaa sosiologien tieteenalan ideologiset motiivit ja värittyneisyyden

Hallitus lupaa intersektionaalista tasa-arvoa, mutta luvassa onkin marxismia – ja se antaa aktivisteille avoimen valtakirjan esittää faktana lähes mitä tahansa

Toimittajat ilman rajoja -järjestön pomo: “Liian monella toimittajalla akateeminen koulutus ja vasemmistoliberaali arvomaailma”

Turhaa teoretisointia populismista – politiikan tutkijoiden uutuuskirja yrittää selittää monimutkaista ilmiötä yhdellä yksinkertaisella käsitteellä

Perussuomalaiset haluavat yliopistomaailmaan uutta puhtia: Perustutkimuksen rahoitus on turvattava, ideologinen huuhaa pois

BBC:n uusi johtaja haluaa palauttaa toimituksen puolueettoman imagon – kieltää toimittajiaan politikoimasta Twitterissä

Tutkimus: Yhteiskuntatieteiden opiskelijat haluavat rajoittaa mielipiteenvapautta
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
