Rauhannobelisti käy veristä sotaa Etiopiassa: ”Hän ei ehkä ole sellainen rauhantekijä kuin monet uskoivat”
03.12.2020 |11:09
Entinen suurlähettiläs Matti Kääriäinen Ylelle: Rikkaisiin maihin päässeet pakolaiset saavat 135 kertaa enemmän tukea kuin leireihin jääneet
13.06.2019 |13:37
Pieni vähemmistö maailman pakolaisista saa yli sata kertaa enemmän tukea rikkailta mailta kuin pakolaisten enemmistö. Näitä hyväosaisia ovat ne, jotka ovat onnistuneet keplottelemaan itsensä länsimaiden rajoille, jossa he ovat voineet hakea turvapaikkaa. Samalla rahalla autettaisiin paljon useampaa ihmistä pakolaisleireillä. Nyt tämän perussuomalaisen argumentin on esittänyt eläkkeelle jäänyt diplomaatti Matti Kääriäinen.
Ulkoasiainneuvos ja eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen sanoo, että maahanmuuton kontrolloimiseksi on ymmärrettävä sen sisäinen logiikka.
– Suurin maahanmuuttoa kiihdyttävä tekijä on maassa olevan diasporan suuruus. Toisin sanoen mitä suurempi on diaspora, sen suurempaa on maahanmuutto, diaspora “imee” uusia tulijoita ihan käytännön syistä. Tieto kulkee paremmin, perheet yhdistyvät, syntyy paikallisia yhteisöjä, jopa kaupunginosia. Toisaalta maahanmuuttoa hillitsee maahanmuuttajien integroituminen paikallisväestöön, hän sanoo Ylen Brysselin koneessa -ohjelmassa.
Kääriäisen mukaan balanssi asiassa voidaan saavuttaa integroitumista (tai kotoutumista) kiihdyttämällä ja toisaalta maahantuloa rajoittamalla.
– Tämä koskee siis taloudellista siirtolaisuutta. Kriteeri niin sanotun sopivan maahanmuuton tasolle onkin ’integroitumattoman diasporan’ koko. Jos se on liian suuri, palkat laskevat ja keskinäinen luottamus kärsii. Lisätutkimusta tarvitaan tämän sopivan tason löytämiseksi, hän sanoo.
75 miljardia käytetään hyväosaisimpien auttamiseen
Kääriäinen sanoo, että pakolaisten määrän kasvaessa viime vuosikymmeninä, rikkaat maat ovat käytännössä keskittäneet huomionsa vain niihin pakolaisiin, jotka onnistuvat jotenkin keplottelemaan itsensä niiden rajoille.
– Tähän on kyennyt noin 10 prosenttia pakolaisista, loput ovat pakolaisleireillä tai niiden lähistöllä olevien kaupunkien slummeissa. Rikkaiden maiden reaktio on ollut hyvin kyyninen ja johtanut siihen, että tällä hetkellä noin 75 miljardia dollaria käytetään tämän 10 prosentin auttamiseen ja vain 5 miljardia loppujen auttamiseen. Rikkaisiin maihin päässeet pakolaiset saavat siis 135 kertaa enemmän tukea kuin leireihin jääneet, hän tarkentaa.
Pakolaisleireistä toimeentulevia asuinpaikkoja
Kääriäinen puhuu Ylen haastattelussa myös Keniassa, Ugandassa, Etiopiassa, Jordaniassa, Turkissa ja Irakissa olevista pakolaisleireistä, joista onkin tullut maailman ghettoja, kauheimpia paikkoja asua koko maailmassa ja samalla myös oivia terrorismin rekrytointialustoja. Tässä toimii hänen mukaansa “poissa silmistä, poissa mielestä” -periaate parhaimmillaan.
– Tilanteen muuttaminen on tietysti täysin poliittinen kysymys ja siksi maailman nykyisessä vastakkaisasetteluja korostavassa poliittisessa tilanteessa on todennäköistä, että mitään helppoa ratkaisua ei asiaan ole löydettävissä. Asiantuntijat ovat kuitenkin tuottaneet ajatuksia, joiden pohjalta ratkaisu voitaisiin etsiä. Tärkeintä olisi muuttaa pakolaisten kohtelu humanitaarisesta kysymyksestä kehityshaasteeksi; toisin sanoen leireistä tulisi tehdä avustuskohteiden sijaan taloudellisia toimijoita ja pakolaisille tulisi antaa lupa työntekoon, hän sanoo ja lisää:
– Jos leireistä saataisiin omillaan toimeentulevia, siedettäviä asuinpaikkoja, niin asukkaita poistyöntävä voima vähenisi ja myös asukkaiden kyky omien maidensa jälleenrakentamiseen paranisi. Rikkaiden maiden intressissä olisi siis suunnata tukirahansa näille leireille sen sijaan, että pakolaisia pyritään elättämään rikkaissa maissa. Myös YK:n puitteissa nykyinen järjestelmä on epäonnistunut täysin ja kaipaa uudistusta, joka tähtää pakolaisten hyödyntämiseen myös taloudellisena resurssina ja yhteistyöhön valtioiden, yksityissektorin ja kansalaisjärjestöjen välillä. Tällaista uutta ‘businessmallia’ kokeillaan jo parhaillaan useammassakin maassa.
Keniassa ja Mosambikissa Suomen suurlähettiläänä toiminut Matti Kääriäinen on aiemmin kritisoinut kehitysapua samanlaisin perustein kuin nyt tehotonta pakolaisten auttamista. Suomen Uutiset kertoi vuonna 2015 Kääriäisen kirjasta Kehitysavun kirous. Siinä aiemmin kehityysavun siunauksellisuuteen uskonut Kääriäinen myöntää, että nykymuotoinen kehitysapu on tullut tiensä päähän. Markkinat nostavat kehitysmaita köyhyydestä paremmin kuin länsimaiden apu, joka on siihen tarkoitettu, Kääriäinen väittää.
Diaspora tarkoittaa suoraan kreikasta käännettynä hajaannusta, hajallaan asumista. Se merkitsee pakkomuuttoa, jossa jokin uskonnollinen tai kansallinen ryhmä joutuu muuttamaan uuteen maahan tai uudelle asuma-alueelle. Diasporassa kansa tai ryhmä säilyttää oman identiteettinsä, vaikka elääkin eristyksessä alkuperäisestä kulttuuristaan.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
1.
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
19.11.2024 |12:52
2.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
19.11.2024 |16:28
3.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
17.11.2024 |11:33
4.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
19.11.2024 |19:35
5.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
17.11.2024 |22:27
6.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
21.11.2024 |20:08
7.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
20.11.2024 |12:31
8.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
22.11.2024 |15:09
9.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
17.11.2024 |10:21
10.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
21.11.2024 |07:20
