Matias Turkkila
Viikon 27/2015 luetuin
Entä jos Kreikan johtajat eivät olekaan tunarijoukkio?
NÄKÖKULMA | Monien mielestä Kreikan hallitus on täynnä osaamattomia keltanokkia, jotka tahallaan keikuttavat eurovenettä. Entäpä jos Kreikan hallituksen tavoitteena onkin koko ajan ollut yhteisvaluutasta irroittautuminen?
Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakis oli Kreikan kriisin aikana valtavan suosittu bloggaaja. Hän moitti alusta alkaen Kreikalta vaadittujen säästötoimien mielekkyyttä ja tukipaketteja. Varoufakis on talousprofessori, joten häneltä on syytä odottaa alansa asiantuntemusta.
Varoufakis on voimakkaan vasemmistolainen, enkä allekirjoita montaakaan hänen finanssipoliittista teesiään, mutta kansantaloustieteen puolella hänellä on ollut päteviä argumentteja. Hänen arvelemat talousvaikutukset noudatettuun säästöpolitiikkaan ovat myös osuneet oikeaksi hyvin suurella osumistarkkuudella.
Hän on muun muassa todennut, että Kreikan ei olisi koskaan pitänytkään liittyä yhteisvaluuttaan. Hän ymmärtää, mitä eurojärjestelmän kaltainen yhteisvaluutta ilman yhteistä velkaa ja tulonsiirtoja tarkoittaa: kaikkien tulee olla kuin Saksa. Kreikalla ei tähän ole toivoakaan.
Varoufakis ymmärtänee myös, ettei tulonsiirtopohjainen liittovaltio ole lähiajan odotuksissa. Ainoa, mikä Kreikan voi pelastaa pitkittyvältä talouskurimukselta, on ero yhteisvaluutasta.
Varoufakis suostui Aleksis Tsiprasin pyynnöstä asettumaan ehdolle Syriza-puolueen riveissä. Varoufakis sai kaikkien aikojen äänivyöryn Kreikassa. Varoufakis on ministerivalintansa jälkeen todennut, että hänellä on näkemys, ja että se ajaa häntä eteenpäin. Hän kertoi, että omaan näkemykseensä on pystyttävä luottamaan myös vaikeina aikoina.
Seuraava pohdinta pohjautuu oletukseen siitä, että Varoufakisin tavoite oli alun alkaenkin saattaa Kreikka pois yhteisvaluutasta.
Euroeron kompastuskivet
Ongelmia eurosta eroamiseen on useita. Vähäisin ei niistä tietenkään ole se, että suurin osa kansasta haluaa pysyä euromaana. Valitettavasti kansalle ei ole niin helppoa selvittää, mikä rahapoliittinen pakkopaita yhteisvaluutta nykysäännöillään jäsenmailleen on.
Kreikkalaiset vastustavat säästöjä, se on tullut selväksi. Mutta vaatiessaan säästötoimien kumoamista yhteisvaluutassa pysyen tilanne on sama kuin haluaisi tuliterän Ferrarin vanhan ”Mossen” hinnalla.
Euroero on ongelma myös poliittisesti. Jokainen kansantaloustieteen perusteet tietävä ymmärtää euron olevan kuin palava talo, ja jäsenmaat europerhe kyykkimässä talon olohuoneessa kiltisti ja mutisematta. Kukaan ei halua pois. Sillä se, joka ensimmäisenä lähtee, saa muiden syytteet niskaansa tuhopoltosta.
Kolmanneksi tukipaketit ovat olleet tosiasiallisesti velansiirtoja yksityisiltä pankeilta muille euromaille. Valitettavasti nyt vallitsee sellainen harhakäsitys, että Kreikka voisi nämä velat täysimääräisesti suorittaa vain, jos Kreikka pysyy euromaana. Muiden euromaiden eturistiriita Kreikan velkojina on ilmeinen. Sellainen tulehduttaa herkästi välejä, kuten olemme huomanneet.
Iso suunnitelma
Peliteoriaan vihkiytynyt Varoufakis onkin joutunut luomaan toimivan kehityskulun eurosta eroamiseen. Hän todella luottaa siihen, että Kreikan on kuitenkin parempi irtaantua yhteisvaluutasta.
Hän ei voi asiaa tehdä ilmoituksenomaisesti, että ”nyt lähdimme eurosta”, sillä euroa kannattavat kansalaiset hermostuisivat. Hän ei voi liiaksi riitaantua muiden euromaiden kanssa, sillä Eurooppa ei kaipaa sapelien kalistelua etenkään tällä hetkellä.
Kreikan hallitus lähtikin aluksi neuvottelemaan ystävälliseen sävyyn. Moni muu piti Kreikan hallitusta vain poliittisina harjoittelijoina, jotka tajuaisivat nopeasti reaaliteetit. Tajuaisivat, miten vaaleja ennen kosiskellaan ääniä, ja sitten vaalien jälkeen palataan takaisin saksalaistamispolitiikan pariin. Business as usual.
Tällainen toimintatapa onkin toiminut tähän asti. Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa on kaikissa valta vaihtunut oikealta vasemmalle tai vasemmalta oikealle. Politiikka ei ole sen sijaan muuttunut. Kreikassakin valta ehti vaihtua eurokriisin aikana ennen tammikuun vaaleja.
Juuri tämä ”mikään ei muutu”-ajattelutapa on saanut populistiset puolueet nousemaan mielipidetiedusteluissa. Syrizakin oli marginaali-ilmiö vielä viitisen vuotta sitten.
Varoufakis ja Tsipras pysyivät kuitenkin järkähtämättöminä, mikä alkoi hermostuttaa muita euromaita. Helmikuussa päädyttiin kuitenkin pidentämään toista lainaohjelmaa kesäkuun loppuun, koska euromaat eivät halunneet näyttäytyä tässä vaiheessa säälimättömiltä erotuomareilta. Monella eurooppalaisella kun oli sympatiat Syrizan puolella.
Hiljalleen välien kiristyessä kreikkalaiset alkoivat nostaa talletuksiaan pankeista. Tilalle virtasi muodollisesti Kreikan keskuspankin vastuulla olevaa hätärahoitusta Euroopan keskuspankin luvalla. Varoufakis haluaakin, että kreikkalainen rahvas saa suojattua omaisuuttaan mahdollisimman paljon. EKP julisti kolmisen vuotta sitten tekevänsä kaikkensa pelastaakseen euron ja sen peruuttamattomuuden, ei voinut sekään lähteä jakamaan punaista korttia.
Kreikka niputti kesäkuun alussa kaikki samana kuukautena erääntyvät IMF-luotot kesäkuun loppuun, joka oli samalla tukiohjelman pidennyksen päätepiste. Samalla Kreikan parlamentin nimittämä Julkisen velan totuuskomitea totesi, että Kreikan velat tulisi kansainvälisen Odius Debt -määritelmän mukaan mitätöidä. Nyt europäättäjät alkoivat ehkä viimeistään hoksata, mitä Kreikka hakee. Se kauhistutti heidät.
Kreikka torjui vielä viimeisetkin sopimusehdotukset, joihin oli tehty paniikissa kosmeettisia myönnytyksiä. Perjantain ja lauantain välisenä yönä Tsipras ilmoittaa kansanäänestyksestä, jonka parlamentti ratifioi lauantaina. Kansanäänestys koskee velkojien sopimusehdotuksen hyväksyntää.
Ajoitus on erinomainen. IMF-luotot ja tukiohjelma erääntyvät tiistaina. Edessä on viikonloppu, jonka aikana ehtii valmistella pääomakontrolleja ja asteittaista siirtymistä omaan valuuttaan. Pankit ovat jo rutistettu kuukausien aikana pois euroista, joten ne voidaan pääomittaa uudelleen omalla valuutalla. Kansalaiset selviävät siirtymäajan kaaoksesta turvaan vedetyillä euroillaan.
Joukko tunareita?
Luen useita uutislähteitä, joissa on keskitytty lähinnä ihmettelemään Syrizan liikkeitä. Niitä pidetään pääosin ”poliittisen aloittelijan virheinä”. Sanotaan, että toheloivat kokemattomuuttaan.
Toinen näkökulma, jonka tässä toin esille, onkin; että Varoufakisin ansiot ovatkin kylmästi taloustieteiden puolella. Ei hän todennäköisesti haikailekaan huippuvirkaa EU:sta tai edes uudelleenvalintaa. Se on hänen parhain aseensa. Se tekee hänestä europäättäjien silmissä vaarallisen.
Syriza on onnistunut luomaan euroerolleen varsin otollisen maaperän. Kansalaisille se voi esittää syyksi velkojien kohtuuttomia vaatimuksia, mikä omalta osaltaan pitää jopa paikkaansa. Muita euromaita ei ole ärsytetty liiaksi. Kreikka on Euroopalle tärkeä monestakin syystä. Erityisesti geopoliittinen asema on Euroopalle tärkeä. Siksi välien on pysyttävä kunnossa kaikesta huolimatta.
Niin, entäpä jos Syrizan tavoite ei ollutkaan erota eurosta? Tässä kohtaa on sitten helpompi yhtyä näkemykseen, että ovat todellakin vasta-alkajia, ja että he ovat sössineet kuvionsa perinpohjaisesti.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää