

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ensin koronarajoitukset, sitten energiakriisi – Wihonen: Selviävätkö yritykset?
Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen korona- ja energiakriisin takia konkurssiin ajautuneista yrittäjistä.
Kansanedustaja Jussi Wihonen kertoo, että korona-aika muutti merkittävästi yhteiskunnan toimintaa. Esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alalla on viime vuodet tuskailtu rajoitusten kanssa. Lisäksi asiakkaiden kulutustottumukset ovat muuttuneet.
– Yritykset ovat joutuneet tekemään paljon töitä pysyäkseen toimintakuntoisina. Piristystä on onneksi nähty, mutta kun näytti jo siltä, että koronamöröstä päästiin eroon, iski energiakriisi. Nyt yritykset tuskailevat kasvavien sähkölaskujen ja raaka-aineiden hinnannousujen kanssa.
Konkurssien määrä kasvussa
Konkurssien määrä on nyt syksyllä lähtenyt kasvuun. Tilastokeskus kuitenkin huomauttaa, että vireille pantujen konkurssien kasvuun vaikuttaa se, että konkurssiin hakemista rajoitettiin viime vuoden syyskuun loppuun saakka koronan aiheuttaman konkurssiaallon estämiseksi.
Wihonen toteaa, että energiakriisi on koronan yli juuri ja juuri selvinneille yrityksille viimeinen niitti.
– Vaikka toiminta olisi ollut juuri ja juuri kannattavaa, niin energian hinnannousun jälkeen ei monelle jää muuta vaihtoehtoa.
Miten nousta taas jaloilleen?
Wihosen mukaan yrittämiseen kuuluvat riskit, mutta voidaan todeta, ettei viime vuosien aikana yritysten toimintaympäristöä ole voinut kuvata kovin normaaliksi. Ensin on luovittu rajoitusten läpi, ja nyt kustannukset ovat nousseet merkittävästi lyhyessä ajassa.
Tilanne ei ole juuri helpottamassa lähiaikoina, joten monet joutuvat nyt miettimään, onko liiketoiminnan pyörittämisessä enää mitään järkeä. Ongelmia tämä aiheuttaa paitsi yrittäjille myös lukuisille työntekijöille. Erityisesti matkailu- ja ravintola-alalla tilanne on kriisien aikaan ollut erityisen epävarmaa.
– Tärkeää olisi, että valtio tukisi yritysten toimintaa ja yrittäjien mahdollisuuksia kriisin keskellä. Erityisen tärkeää olisi huolehtia niistä, jotka ovat joutuneet kärsimään viime vuosien kriiseistä ja joutuneet ajamaan toimintaansa alas. Vaarana on, että esimerkiksi maksuhäiriömerkinnät vaikeuttavat ihmisten tulevaisuutta. Ihmisille pitää antaa mahdollisuus yrittää uudestaan.
Ymmärtääkö hallitus?
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen tiedustelee hallitukselta, miten huolissaan se on kasvaneiden konkurssien määrästä ja ymmärtääkö se nopean konkurssiaallon vaikutuksen työllisyydelle.
Wihonen tiedustelee lisäksi, miten hallitus aikoo tukea vaikeuksissa olevia yrityksiä, joiden toiminta on vaikeutunut korona- ja energiakriisien seurauksena ja miten se aikoo tukea korona- ja energiakriisien takia konkurssiin ajautuneita yrittäjiä, jotta he pääsisivät taas jaloilleen ja yrittämään uudelleen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sähkölaskut raaka-aineiden kallistuminen energiakriisi maksuhäiriöt konkurssiaalto matkailuala ravintola-ala koronarajoitukset koronakriisi konkurssit Jussi Wihonen kirjallinen kysymys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Peltokangas: Hallitus myöntää itsekin – ilmastostrategia vie suomalaisten rahat ja työt

Yhä useampi pulassa nousevien elinkustannusten kanssa: Suomalaisten selkä uhkaa katketa – ”Sinivalkoinen siirtymä on välttämätön”

Ei olla edes talvessa ja maksuvaikeudet lisääntyvät – ”Miten kuluttajia aiotaan tukea?”

Perussuomalaisilta toimenpidealoite: Ei maksuhäiriömerkintää poikkeuksellisen korkeista sähkölaskuista
Viikon suosituimmat

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”

Joka toinen somaliäiti Suomessa on yksinhuoltaja – onko yksinhuoltajuus oikeasti moniavioisuutta?
Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.

Purra sai lapsen äidiltä tyrmistyttävän viestin – koulurauha oli jo valmiiksi mennyttä, kunnes opettaja esitti kummallisen pyynnön

Juontajamalli Sini Ariell vieraili eduskunnassa ja kertoi Australian woke-sekoilusta tavalla, joka sai jopa Juha Mäenpään hetkeksi hiljenemään (video)

Päivän pointti: Woke tuhoaa kaiken mihin se koskee, tällä kertaa Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaiden mahdollisuudet itsensä ilmaisemiseen

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Uusimmat

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa

Latvia irtautumassa Ottawan miinakieltosopimuksesta
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää