

LEHTIKUVA
Ennätyselvyttävälle Trumpille sataa kiitosta ja kuraa – kannatus silti Obaman vuoden 2012 lukemissa
Yhdysvallat elvyttää yhdeksän prosenttia BKT:sta. Tukimallit näyttävät avokätisiltä jopa Nordic Model –maista katsottuna. Vaikka moni asia onkin nyt toisin Yhdysvalloissa, vihan ja rakkauden tunteet Donald Trumpia kohtaan eivät ole sentään muuttuneet.
Presidentti Donald Trumpin Valkoisen talon live-lähetyksiä on ruodittu mediassa ja somessa voimakkain sanankääntein. Vastustajien leirissä niitä on kutsuttu luokattomaksi tosi-tv:ksi ja kampanjavideoiksi. Kannattajien keskuudessa niitä katsellaan kuitenkin täysin toisin silmin. Tätä viha-rakkaussuhdetta on voinut seurata suorana lähetyksenä Valkoisen talon Facebook-sivujen kautta.
Tiedotustilaisuuden “päällä” pyörivän kommenttiosuuden seuraaminen todentaa ilmiötä. Viesteissä on lähestulkoon läsnä vain puhdasta pilkkaa tai ihailua. Jakauma muistuttaa pitkälti Trumpin kannatuslukuja – noin puolet vihaa ja puolet rakastaa.
Yhdysvaltojen historian dosentti Markku Ruotsilan mukaan pitää paikkansa, että tunteet Trumpia kohtaan ovat ennallaan.
– Koronakriisin alussa kannatus nousi siihenastisista luvuista korkeimmalle tasolle, yli 50 prosenttiin, mutta se on vähitellen palannut tavanomaiselle 45-50 prosentin vaihteluvälille. Joku toinen presidentti olisi voinut tällaisen kriisin keskellä pystyä korkeampiin kannatuslukuihin, mutta Trumpia joko vihataan tai rakastetaan ja leirit ovat hyvin vakiintuneet.
Ruotsila avaa Trumpin nimen roolia kannatuskyselyissä.
– Jos amerikkalaisilta kysytään tyytyväisyyttä hallinnon tai liittovaltion toimiin tässä koronakriisissä ilman mainintaa Trumpin nimestä, kannatusluvut ovat paljon korkeampia. Jos taas kyselyssä mainitaan Trumpin nimi, tyytyväisyys on alhaisempaa, hän sanoo.
Ennätysalhainen työttömyys ennen koronaa
30 miljoonaa amerikkalaista on kuudessa viikossa joutunut työttömäksi. Yhdysvaltojen historia tuntee uudelleenvalintaan liittyvän työttömyysprosenttiluvun, joka on kahdeksan. Yksikään presidentti ei ole onnistunut uusimaan kauttaan tätä korkeammalla työttömyysluvulla.
Ruotsilan mukaan ehdoton enemmistö katsoo Trumpin edelleenkin toimivan oikein ja hyvin talouden suhteen.
– Trumpin kannatus on suurin piirtein samalla tasolla kuin oli Barack Obaman vastaavassa vaiheessa presidenttikauttaan. Useina päivinä kannatuslukuja seuraavan tutkimuslaitoksen Rasmussen Reportsin päivittäiskyselyt kertovat sen itse asiassa olevan (edelleenkin) Obamaa hieman korkeampi, hän tarkentaa.
Huomionarvoisena seikkana marraskuun presidentinvaaleja ajatellen Ruotsila pitää latinoiden ja mustien keskuudessa olevaa Trumpin kannatusta.
– Ennen koronakriisiä Trumpin kannatus latinoiden ja mustien parissa oli jatkuvassa ja hyvin huomattavassa nousussa. Osa tästä uudesta kannatuksesta voi olla sellaista, joka katoaa ennen äänestyspäivää – jos siis työttömyys jatkuu ja kuolonuhreja tulee satojatuhansia, hän selventää.
Ruotsila kertoo, että Trumpin toimien ansiosta latinoiden ja mustien työttömyys oli ennen koronaa alhaisempi kuin koskaan maan historiassa, joten heistä hyvin huomattava osa olisi ollut äänestämässä Trumpia marraskuussa.
– Latinot ja mustat ovat kärsimässä koronasta kaikista etnisistä ryhmistä eniten, myös sairastumalla tautiin. Monissa kaupungeissa kuolleiden osuus on jopa 70 prosenttia näiden väestöryhmien kohdalla, vaikka heidän osuutensa kokonaisväestöstä on vain kymmenestä kahteenkymmeneen prosenttiin. Tämä voi vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen, vaikkei se olekaan Trumpin syytä. Trump voi siis menettää osan tästä uudesta kannatuksesta latinoiden ja mustien parissa, mutta saanee silti kummassakin ryhmässä korkeamman kannatuksen kuin viime vaaleissa.
Biden heikompi ehdokas pörssikurssien kannalta
Suomessa on usein vaikea hahmottaa pörssikurssien roolia amerikkalaisten kotitalouksien taloudessa. Kansalaisten omat eläkesäästöt ja esimerkiksi lasten koulutukseen suunnitellut varat ovat usein kiinni pörssiosakkeissa. Ennen koronakriisiä Trumpin presidenttiys on kohdellut kansalaisten osaketuottoja hyvin. Pörssituottojen kannalta Joe Bidenin valinta saattaisi olla siis epäsuotuisa.
– Jos 20-30 prosentin työttömyys on vallalla kesän jälkeen, Trumpin tilanne käy hyvin tukalaksi. Kyllä ihmiset ymmärtävät, ettei tuollainen työttömyys ole hänen syytään – ja he tajuavat yhtä hyvin, että juuri presidentti sai toimillaan ennen koronaa laskettua työttömyyden alhaisimmalle tasolleen yli 50 vuoteen. Trumpilla on siis parhaat eväät toistaa tuo saavutus koronan jälkeen. Asialla on kuitenkin kiire, mistä syystä Trump haluaa talouden mahdollisimman pikaista avaamista, Ruotsila sanoo.
Washingtonissa sijaitsevan konsulttitoimisto Nordic West USA:n toimitusjohtaja Kristiina Heleniuksen mukaan ihmiset ovat vastuussa paitsi lastensa koulutuksesta myös omista eläkesäästöistään.
– Kansaneläkejärjestelmää ei ole. Ja siksi tietysti pörssikurssit heittelevät myös ihmiskohtaloita. Trump haluaa tulla valituksi uudelleen ja ihmisten subjektiivinen tunne varoistaan ja sitä kautta tulevasta elämänhallinnasta on keskeinen tekijä siitä, ketä äänestetään. Trump tekee kaikkensa, että talous olisi iskussa vaalien aikaan, vaikka sitten velkarahalla.
Helenius sanoo, että presidentin puolueen vaikutuksesta pörssikursseihin on erittäin tarkkaa dataa.
– Kautta historian pörssi on noussut paljon enemmän demokraattisen kuin republikaanisen presidentin aikana. Viimeisin esimerkki on Obama, jonka aikana historiallinen nousukausi käynnistyi. Yleensä kuitenkin heti vaalien jälkeen pörssi dippaa, jos ja kun demokraatti valitaan, hän selventää.
Koronatuotteiden suurvalta
Kriisin ensimetreillä Trump määräsi sota-ajan erityisvaltuuksilla eli Defense Production Act -lain kautta joukon yksityisiä yrityksiä kuten General Motorsin, 3M:n ja Honeywellin valmistamaan hengityskoneita, suojavarusteita ja testausvälineitä.
– Hän ei haluaisi käyttää tällaisia valtaoikeuksia, koska ne rikkovat vapaan markkinatalouden periaatteita vastaan, ja sen takia hän on ennen muuta neuvotellut itse yritysten johtajien kanssa ja yrittänyt taivutella heitä tällaisten tuotteiden massatuotantoon, Ruotsila sanoo.
Hänen mukaansa useimmissa tapauksissa suostuttelu on riittänyt, mutta parissa tapauksessa sota-ajan lakia on käytetty virallisesti. Esimerkiksi GM:ltä ja monilta muilta yrityksiltä on tilattu maksua vastaan hengityskoneita yhteensä ainakin 100 000 kappaletta. Myös monia erilaisia koronavirustestejä on tätä kautta tuotettu jo yli 50 miljoonaa kappaletta, Ruotsila tarkentaa.
Lailla pakottamista tärkeämpää on ollut Trumpin kyky valjastaa yksityiset yritykset koronavanvastaiseen taistoon.
– Seurauksena on ollut ei aina saumaton, mutta silti toimiva valtion ja elinkeinoelämän yhteen laskettujen resurssien yhteiskäyttö mittakaavassa, jota ei ole muualla nähty, Ruotsila sanoo.
Eurooppalaiset yritykset mukana tuotannossa
Heleniuksen mukaan sotilanperusteen käytön kanssa odoteltiin aika pitkään.
– Asenteena ja ajattelutapana se vaikuttaa minusta ketterältä, mutta käytännössä on ollut parkua ja käytännön ongelmia. Isot firmat eivät olleet aluksi kovin innostuneita tästä auttamisen muodosta, eikä Trump halunnut niitä vastustaa – mutta kaikkien oli taivuttava, kun tarve oli niin kova.
Helenius kertoo, että jotkut eurooppalaiset yritykset ovat käyttäneet tilaisuutta hyväkseen selvitäkseen hengissä tai kehittääkseen uutta liiketoimintaa.
– Samankaltaista sotatilamaista komentoa ei tietääkseni ole muualla annettu.
Työttömyyskorvaukset ennätyksellisen suuria
Työttömyyskorvausten suhteen on havaittu nurinkurinen ilmiö. Maksetut tuet ovat joidenkin työttömäksi joutuneiden kohdalla aiempaa palkkaa parempia.
– Tämä on melko sosialistista toimintaa, mutta se juontuukin kongressin demokraattien vaatimuksiin eikä ollut Trumpin idea. Jotta yritystuet ja työttömyyskorvausten nostaminen ja ajallinen pidentäminen saatiin mahdollisimman nopeasti läpi, Trumpin hallinnon täytyi tehdä joitain kompromisseja demokraattien kanssa, Ruotsila sanoo.
Hän kertoo Obaman entinsen kansliapäällikön, sittemmin Chicagon pormestari Rahm Emanuelin sanoneen, että demokraatit halusivat ottaa kaiken mahdollisen hyödyn irti pahasta kriisistä – eli ajaa läpi sen varjolla ison joukon sosialistisia lempihankkeitaan.
– Demokraatit edellyttivät, että työttömyyskorvauksille varattu raha kanavoidaan osavaltioiden byrokratian kautta eikä sitä makseta kokonaisuudessaan suoraan työttömille. Trump olisi puolestaan halunnut suoria tilisiirtoja tai shekkejä.
Ruotsila kertoo myös, että aikaa tuhlautui paljon, sillä monien osavaltioiden käytössä on ikivanhoja tietokonejärjestelmiä, jotka yksinkertaisesti eivät pysty käsittelemään hakemusten volyymiä.
Paljastuneet väärinkäytökset
Helenius sanoo, että koronan takia laadittu työttömyysturvakonsepti on uudenlainen.
– Sen summat ovat kiinteät ja sitä voi saada jopa 13 viikkoa. Se on siis poikkeuksellisen avokätinen amerikkalaiseksi julkiseksi tueksi. No, kuten arvata saattaa pätkätyöläinen, joka tekee kahdesta neljään hanttihommaa, saa nyt enemmän käteensä kuin yleensä. Se myös kertoo, miten mielipuolisen pienillä palkoilla ihmiset elävät ja tekevät monta työtä, hän sanoo.
Entä miten yhdysvaltalaiset yritystuet eroavat suomalaisista?
– En ole asiantuntija tässä asiassa, mutta täällä päätökset ja niiden valvominen menevät pankkien kautta. Suomessa on taas koko innovaatiojärjestelmä, joihin kuuluu esimerkiksi Finnvera ja Business Finland, Helenius sanoo.
Ruotsilan mukaan suora taloudellinen tuki yrityksille ja kansalaisille on Yhdysvalloissa ollut huomattavampaa kuin missään muussa maassa, yli yhdeksän prosenttia BKT:sta.
– Trumpin hallinnon ideomia osia näistä tukipaketeista on Paycheck Protection Program, joka maksaa yrityksille palkkakustannukset, jos ne suostuvat pitämään vanhat työntekijänsä kriisin ajan kirjoillaan. Toinen suoraan tilille maksettu avustus on ollut 130 miljoonaa dollaria. 1 200 dollaria jokaiselle tietyn tulorajan alapuolella olevalle, 2 400 dollaria perheellisille ja lisäksi 700 dollaria jokaista lasta kohden, hän sanoo.
Helenius kertoo oman konsulttiyrityksensä hakeneen tukea liittovaltiolta.
– Haimme lainaa omasta pankistamme, joka päättää sen myöntämisestä ja rahaliikenteestä ja nostaa rahat sitten liittovaltiolta. Palkkoihin menevää osuutta ei tarvitse maksaa takaisin. Jotkut pankit eivät kuitenkaan käsittele ulkomaalaisomisteisten firmojen hakemuksia, mutta meidän käsitteli ja hylkäys tuli – sillä perusteella, että meillä ei ole riittäviä luottotietoja. No, siitä asti on tullut lainatarjouksia joka kerta, kun avaa nettipankin, Helenius sanoo.
Järjestelmä ei ole ollut ongelmaton.
– Ensimmäisen kierroksen jälkeen peräti kaksi miljardia lainoista on palautettu. Julkisuudessa on kerrottu muiden muassa pörssiyrityksistä, jotka saivat pienyritystukea ja pienyrityksistä, jotka ovat saaneet naurettavan pienen summan, Helenius selventää.
Kärkiyliopistot perääntyivät tuen hausta
Tukien väärinkäytöksistä puhuttiin myös Valkoisen talon tiedotustilaisuudessa reilu viikko sitten. Trump sanoi, että joitain väärinkäytöksiä on tullut esiin. Lisäksi hän kertoi esimerkiksi Harvardin ja Stanfordin jättäneen tuen haun väliin “pienen väännön” jälkeen.
Helenius kertoo, että koulutuslaitoksille on oma tukiosuutensa CARES Act Higher Education Emergency Relief Fund.
– Tuosta järjestelmästä kai kaikki kynnelle kykenevät tahot ovat hakeneet korvauksia koituneisiin menetyksiin. Otsikoihin nousseet yliopistot, kuten Harvard ja Stanford, päättivät lopulta olla ottamatta vastaan niille osoitettua lainaa, koska se olisi näyttänyt niin pahalta.
HELI-MARIA WIIK
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kristiina Helenius amerikkalaiset pörssikurssit koronakriisi Joe Biden Markku Ruotsila Yritykset Presidentinvaalit Donald Trump Yhdysvallat kannatus talous työllisyys Barack Obama
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Lähtikö koronapandemia sittenkin laboratoriosta – uusia teorioita

Harvard-tohtori: koronakriisi on paljastanut länsimaisen poliittisen eliitin ideologisia sokeita pisteitä – riippuvuus Kiinasta syvästi ongelmallinen

Purra: Kriisi antaa röyhkeille yhä terävämmät kyynärpäät ja aina vaativille yhä kovemman äänen – ”Kun valtio jakaa rahaa, sille on ottajia”

Koronarokotteesta tulossa geopolitiikan ase – rokotteen ensimmäinen jakelija voi sanella ehtonsa

Terveysviranomaisten politisoituminen maksaa ihmishenkiä Yhdysvalloissa, eikä Suomikaan ole tältä turvassa – miksi THL jatkaa laitoksen niukkojen voimavarojen haaskaamista feministiseen höpöhöpöön?

Halla-aho: “Löytyisiköhän Afrikasta joku prinsessa tai presidentin leski, joka myisi meille ennakkomaksua vastaan ensiluokkaisia kasvosuojia?”

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi
Viikon suosituimmat

Tynkkynen: “On vain ajan kysymys, milloin Li Anderssonin EU-varojen käyttö menee tutkintaan”
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) oudoksuu oikeuden langettamaa kieltoa, joka estää Marine Le Penin osallistumisen Ranskan presidentinvaaleihin 2027. Le Pen menetti vaalikelpoisuutensa EU-varoihin liittyvien epäselvyyksien takia. EU-avustajien palkkaamiseen tarkoitettuja varoja oli tuomioistuimen mukaan käytetty Le Penin puolueen toimintaan, mikä on kiellettyä. Samalla Tynkkynen huomauttaa, että europarlamentaarikko Li Andersson järjesti alkuvuonna Suomessa festivaalin, jonka rahoitukseen hän käytti mepin viestintäavustustaan.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Purra avasi Saabin puolustustarviketehtaan Tampereella: Suomen puolustusteollisuudella on suuri kasvupotentiaali
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.

Saksan armeijaa halutaan varustaa sodan varalta – 1 000 miljardilla saa aseita ja ammuksia, mutta mistä sotilaita?
Saksan armeijan komentajan mukaan Saksaan ja Eurooppaan kohdistuu todellinen sotilaallinen uhka. Venäjä olisi hyökkäyskykyinen saksalaisarvioiden mukaan vuonna 2029. Saksa aikoo panostaa puolustukseensa jopa yli 1 000 miljardia euroa ja laskee kuluja myös siltä varalta, jos USA jättää puolustusliiton.

Purra Ylen puheenjohtajatentissä: Tärkeintä on turvallinen Suomi – ”Maahanmuuton aiheuttamat ongelmat ratkaistaan kiristämällä maahanmuuttopolitiikkaa”
Ylen alue- ja kuntavaalien kolmannessa puheenjohtajatentissä kohtasivat torstai-iltana perussuomalaisten Riikka Purra, vihreiden Sofia Virta ja Liike Nytin Harry Harkimo.

Ruotsidemokraatit Narinkkatorilla: ”Rakkaat suomalaiset, älkää toistako Ruotsin tekemiä virheitä maahanmuuttopolitiikassa!”
Ruotsidemokraattien ja Tanskan kansanpuolueen kansanedustajia vieraili Narinkkatorin vaalikontilla Pohjoismaiden neuvoston kokousten yhteydessä. - Rakkaat suomalaiset, älkää toistako Ruotsin tekemiä virheitä maahanmuuttopolitiikassa. Pitäkää rajanne kiinni. Huolehtikaa, että asetatte oman maanne kansalaiset etusijalle! ruotsidemokraattien kansanedustaja Victoria Tiblom vetosi äänestäjiin Narinkkatorilla.

Riikka Purra MTV:n puheenjohtajatentissä: Maahanmuutto laskenut Pisa-tuloksia
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nosti maahanmuuton esiin suurimpana syynä Suomen Pisa-tulosten laskemiselle eilisessä puheenjohtajatentissä.

Purra tylytti oppositiota: Te pelottelette ja huijaatte kansalaisia
Eduskunnassa käytiin keskiviikkona keskustelu välikysymyksestä hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen liittyen. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ihmetteli opposition vaalien alla kiihtyvää kurjuuden julistusta.

Puola otti käyttöön Suomen mallin mukaisen rajaturvallisuuslain
Puolan presidentti on vahvistanut Suomen mallin mukaisen rajaturvallisuuslain, joka hyväksyttiin parlamentissa selvällä enemmistöllä. Vain vasemmisto äänesti lakia vastaan. Puolan itärajalla on ollut väkivaltaisuuksia jo vuosien ajan johtuen Venäjän masinoimasta hybridioperaatiosta.

Huhhuh! Paljonko olet valmis maksamaan raitiotiestä? – pormestariehdokas Vilhelm Junnila paljastaa, mihin turkulaisten veroeurot menevät
Vilhelm Junnila johti aikaisemmin Naantalin valtuustoa. Naantali on nyt velaton ja turvallinen. Hän on ensimmäistä kertaa ehdolla Turun kuntavaaleissa ja kertoo miksi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää