Jengirikollinen on aktiivinen keskimäärin 15 vuotta ja sinä aikana hän tahkoaa hyvinvointiyhteiskunnalle 23 miljoonaa kruunua menoja. Summaan on laskettu mukaan poliisin, tuomioistuimen sekä vankeinhoidon kulut.
Jos yhden rikollisen aiheuttamiin kustannuksiin lisätään vielä kahden vammautuneen uhrin kustannukset, summaan tulee 75 miljoonaa kruunua lisää.
Jengirikollisuuden hinta 28 miljardia
Ampumisissa on kyse epämiellyttävästä taloudellisesta paradoksista – on paljon halvempaa, että uhri kuolee kuin että hän invalidisoituu loppuiäkseen.
– Tällaisiin summiin päädyimme muutama vuosi sitten, kun perehdyimme södertäljeläisjengin oikeudenkäyntiasiakirjoihin. Olemme kaivelleet myös tietokantoja ja tehneet runsaasti haastatteluja. Kuultavina ovat olleet niin rikolliset, rikosten uhrit, poliisit, hoitohenkilökunta, tuomarit kuin sosiaaliviranomaisetkin, kertoo selvityksen tehnyt kansantaloustieteilijä Ingvar Nilsson Göteborgs-Postenissa.
Ruotsissa on poliisin tietojen mukaan 14 000 jengirikollista, joten heidän tekemänsä rikokset kustantavat veronmaksajille uskomattomat 322 miljardia kruunua 15 vuodessa. Se tekee euroissa runsaat 28 miljardia.
Ampumisten laajemmat vaikutukset selvitetään
Uppsalan yliopistossa on meneillään tutkimusprojekti, jossa jengiväkivallan ja ampumisten seurauksia tarkastellaan laajemmasta yhteiskunnallisesta perspektiivistä. Fokusta siirretään pois rikolliskeskeisyydestä muihin yhteiskunnan jäseniin.
Tutkija Mattias Öhmanin mukaan tutkimuksessa käydään läpi kaikki Ruotsissa tapahtuneet ampumistapaukset vuodesta 2016 eteenpäin. Poliisi on pelkästään kuluvana vuonna kirjannut tähän mennessä 250 ampumista.
Tutkijat pyrkivät yksityiskohtaisten yksilötason tietojen, rekisterien ja muun datan avulla selvittämään, millaisia vaikutuksia jengiväkivallalla on ollut esimerkiksi terveydenhuoltoon, lääkkeiden käyttöön, asuntojen hintoihin sekä oppimistuloksiin.