

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Englantilaistutkimus: Miljoonat eivät pärjäisi ilman käteistä
Tuore englantilaistutkimus osoittaa, että pienituloisten käteisen käyttö on jopa lisääntynyt viime vuosina, kun suurituloisten on vähentynyt. Kun ei ole millä mällätä, käteistä käyttämällä pysyy tarkemmin ajan tasalla omista rahavaroistaan ja kulutuksestaan. Käteinen on ylivertainen niille, jotka joutuvat miettimään tarkkaan, mihin rahansa panevat. Digirahaa suosivat ne, joiden ei tarvitse laskea senttejä kaupassa.
Käteisetön yhteiskunta voisi johtaa epäluottamukseen yhteiskuntaa kohtaan. Miljoonat jäisivät vaille mahdollisuutta hoitaa omia raha-asioitaan ja vaille mahdollisuutta osallistua digitalouteen, jos käteisen käyttö loppuisi.
Lähes puolet englantilaisista aikuisista eli 48 % (25 miljoonaa) toteaa, että heille olisi ongelma, jos käteistä ei voisi käyttää nykytavalla. Viidennes, 19 % (10 miljoonaa) sanoo, että heillä olisi vaikeuksia selviytyä käteisettömässä yhteiskunnassa. Väestöstä 29 % (15 miljoonaa) suoriutuisi ilman käteistä, mutta siitä olisi heille suurta haittaa.
Lähes kaikki, 96 %, nostavat käteistä jollakin aikajaksolla. 66 % nostaa käteistä vähintään kerran kuukaudessa, 23 % vähintään kerran viikossa. Enemmän kuin neljä viidestä, 83 %, pitää käteistä joko lompakossaan tai kotonaan.
Maaseudulla ja syrjemmällä asuvat kokevat käteisen erityisen tärkeäksi. Ikäihmiset pitävät käteisen käyttöä tärkeänä myös siksi, että käteisen haku pankin konttorista tai postitoimistosta lisää heidän kontaktejaan toisiin ihmisiin.
Koronapandemia vähensi käteisen käyttöä
Käteisen käyttö on vähentynyt viimeisen 15 vuoden aikana, ja koronapandemia lisäsi kortti- ja mobiilimaksamista, kun yrittäjät toivoivat vaihtoehtoisten maksutapojen käyttöä. Silti Englannissa maksettiin käteisellä viidesosa kaikista maksuista vuonna 2020, ja 15 % ihmisistä (8 miljoonaa) käytti pandemian vuoksi entistä enemmän käteistä.
Pandemian aikana käteisnostoissa tapahtui merkittävä pudotus. Siihen vaikuttivat erityisesti pubien ja ravintoloiden koronasulut. Näissä asiakkaat maksavat yleensä käteisellä. Käteisen käyttöä alensi myösi siirtymä kivijalkakaupoista nettikauppoihin.
Vaikka käteisautomaattien käyttö väheni, tutkimus osoittaa, että käteiseen luottavien määrä on pysynyt ennallaan.
Käteisriippuvaisia 10 miljoonaa
Tutkimus luokitteli aikuiset viiteen ryhmään käteisen käytön ja digimaksamisen suhteen. Ensimmäisessä ryhmässä ovat käteisestä riippuvaiset, jotka mielellään käyttävät vain käteistä. Heitä oli Englannissa 10 miljoonaa. Toisessa ryhmässä ovat henkilöt, jotka pitävät käteisen tuomasta turvallisuudesta. Ryhmään kuuluu 12 miljoonaa ihmistä.
Kolmannen ryhmän muodostavat käteisettömään yhteiskuntaan epäilevästi suhtautuvat, joita on 12 miljoonaa. Neljännessä ryhmässä ovat käteistä ajoittain käyttävät. He hoitavat raha-asiansa digitaalisesti, mutta satunnaisesti maksavat käteisellä. Ryhmään kuuluu 9 miljoonaa henkeä.
Viides ryhmä on käteisettömään maksamiseen siirtyneet. Tämä ryhmä suosii digimaksamista. Heitä on 11 miljoonaa.
Käteinen välttämätöntä varsinkin vähävaraisille
Peräti 23 miljoonaa ihmistä toteaa, että käteisen käyttö saa heidät tuntemaan, että he hallitsevat raha-asioitaan paremmin. Käteisettömässä yhteiskunnassa moni tuntisi jäävänsä jälkeen. Käteisetön yhteiskunta voisi johtaa kasvavaan eristäytymiseen ja vähentää ihmisten kontakteja toistensa kanssa.
Vaikka merkittävä määrä ihmisiä käyttää harvoin käteistä rahaa ja omaksuu digitaalisuuden, lähes puolet väestöstä kokee käteisettömän yhteiskunnan olevan heille ongelmallinen. Huolta aiheuttivat omien raha-asioiden ja velkojen kontrollointi, digipetokset ja yksityisyyden suoja sekä digitaalisuuden aiheuttama kasvava eristäminen.
Käteinen säilyy erityisen välttämättömänä niille, joilla on matala tulotaso. Pandemian aikana käteisautomaattien käyttö väheni vähiten matalan elintason seuduilla.
Tutkimus osoitti, että monilla on edelleen vaikeuksia maksaa digitaalisesti apuvälineistä huolimatta. Ihmisten pakottaminen digimaksamiseen voi johtaa siihen, että nämä ihmiset menettävät raha-asioidensa kontrollin ja joutuvat velkakierteeseen.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- digipetokset käteisriippuvaiset digimaksaminen käteisautomaatit kivijalkakaupat käteisnostot digitalous käteisetön yhteiskunta digirara suurituloiset mobiilimaksaminen korttimaksut ikäihmiset Koronasulku Digitalisoituminen koronapandemia Nettikauppa Käteinen syrjäseudut kulutus pienituloiset vähävaraiset Yksityisyydensuoja Maaseutu Englanti
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomen Pankki haluaa turvata riittävät käteispalvelut – Mäenpää vaatii hallitukselta pikaisia toimia

Immonen: Päättäjillä on vastuu huolehtia arjen turvallisuudesta

Simula huolissaan käteisen rahan saatavuudesta: ”Käteistä voitava nostaa helposti häiriötilanteissa”

Mäenpää huoltovarmuudesta ja turvallisuuspolitiikasta täysistunnossa: Käteismaksaminen ja ampumaharjoittelu turvattava jatkossakin

Mäenpää puhui käteisen rahan puolesta: Tärkeä maksutapa kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden kannalta

Kansanedustaja vaatii ministeriltä selvityksen, miksei käteisellä voi maksaa tankkausta

Reijonen: Miten maksetaan polttoaineet, jos tietoliikenne yhteydet eivät toimi?
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää