Don't pay -liikkeen kampanjamateriaalia.
Kansalaistottelemattomuus nostaa päätään Britanniassa. Älä maksa -liike (engl: “Don’t pay”) kerää ihmisiä yhteen. Liikkeen viesti “en maksa, ei ole rahaa” (engl: “Can´t pay, won´t pay”) on jo kerännyt yhteen tuhansien kansalaisten yhteenliittymän, joka aikoo jättää mahdottomiksi käyvät sähkö- ja kaasulaskut maksamatta. Energiayhtiöt näyttävät unohtaneet, millainen on ahneen loppu.
Energian tavoittamattomiin karkaavat hinnat uhkaavat ajaa miljoonia brittejä köyhyyteen. Lokakuussa kaasun ja sähkön hinnat nousevat taas ja silloin kuppi on menossa nurin monelta. Vaihtoehdot ovat lähinnä siinä, aikooko ihminen syödä vai palella.
-Tilanne on kamala, varsinkin kun kotona on kolme teini-ikäistä lasta. He eivät ole tarpeeksi vanhoja käymään töissä ja siksi he luottavat meihin. On todella pelottavaa, kun ei voi taata lapsilleen turvallista elämää, kertoo opettaja Sheffieldistä The Guardianissa.
Maksulakon takana on anonyymi Don´t Pay UK -liike. Kansalaistottelemattomuus puhuttaa saarivaltiossa, ja media odottaa, mitä tuleman pitää.
Lokakuun ensimmäisen päivän maksulakkoon osallistumassa sivuston tämänhetkisen tiedon mukaan 100 000 ihmistä – ja joukko kasvaa kaiken aikaa.
Lokakuun alusta energian hintakatto nousee Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa. Tällöin miljoonien kuluttajien energialaskujen odotetaan yltävän jälleen uusiin ulottuvuuksiin. Kansa saattaa brittimedian mukaan lähteä tuolloin kaduille.
Konsulttiyhtiö Cornwall Insightin mukaan tyypillinen vuosittainen kaasu- ja sähkölasku noussee lokakuussa 3 358 puntaan. Lokakuussa 2021 keskimääräinen vuosilasku oli 1 400 puntaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
