LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Energiakriisi rokottaa EU-maiden budjetteja – osa päättäjistä haluaisi helpotuksia päästökauppaan
Moni EU-maa myöntää kotitalouksille ja pienyrityksille helpotuksia kohonneiden sähkölaskujen maksuun. Suosituin tukimuoto on energiaveron määräaikaiset leikkaukset. Osa päättäjistä haluaisikin päästökauppaan hintakatot tai päästöoikeuksien kasvattamista hintojen nousun rauhoittamiseksi.
EU:n energiakriisiin muodostui uusi takaisku, kun Ranskan ydinvoimaloita joudutaan pysäyttämään huoltotoimenpiteiden vuoksi. Samaan aikaan venäläinen maakaasu ei virtaa totuttuun malliin Eurooppaan ja Saksassa tuulivoima tuotti sähköä vähiten viikkoihin.
Ajatushautomo Bruegelin arvioiden mukaan joukko EU-maita tukee kotitalouksia ja pienyrityksiä sähkökriisin keskellä miljardeilla euroilla. Bruegel arvioi, että suunniteltujen helpotuksien vuoksi julkistalouksiin syntyy kymmenien miljardien lovi. Tällaisia tukitoimia ei voida jatkaa kovin pitkään.
Päästötonnit kallistuvat
Muiden energiamuotojen ongelmien vuoksi täytyy energiavajetta täydentää lisäämällä hiilen käyttöä. Se nostaa samalla päästöoikeuksien hintaa. Euroopan päästökaupan hinnoittelussa hiilidioksiditonni maksaa lähes 100 euroa.
Euroopan komissio huomauttaa, että EU-maiden hallitukset saavat myös tuloja päästökaupasta. Komissio arvioi hallituksille lohkeavan 11 miljardin euron tulot päästöoikeuksien myynnistä.
Komission mukaan päästökauppa ei ole merkittävä syy energian kallistumiseen. Sen arvion mukaan sähkön hinnasta vain reilu kymmenesosa johtuu päästökaupasta.
EU-päätäjien jakolinjat
EU-maiden päättäjien tuska kohoavien sähkön hintojen edessä helpottuisi, jos kriisin keskellä päästöoikeuksia voisi myydä enemmän. Se toisi päästötonnien hintoihin laskupaineita. Energian kova hinta on poliittisesti arka aihe. Kansalaisten tyytymättömyys voi johtaa EU:n ilmastopolitiikan vastustukseen.
EU-maiden päättäjien toinen murhe on tukiaisten hintalappu. Budjettivaroja pitäisi käyttää myös muuhun kuin kansalaisten sähkölaskujen maksamiseen.
Päättäjien kesken vallitsee myös erimielisyyttä siitä, voiko ydinvoima tai maakaasu saada kestävän tuotantomuodon leiman EU:n taksonomialuokittelussa. Kyseisellä leimalla ilmastotietoiset sijoittajat voivat kohdentaa investointejaan kestävästi.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset: Hallituksen autettava suomalaisia sähkölaskujen kanssa – kiilusilmäinen ilmastopolitiikka vain pahentaa asiaa
Hukari kirjoittaa sähkön hinnan rajusta noususta ja ministerin ennustuksesta: mikäli vihreiden politikointi saa kulkea talouden edellä, sammuvat Euroopan valot, kirjaimellisesti
Antikainen: Onko hallituksen perintö maakuntien Suomelle köyhyys ja sähkölaskujen maksattaminen sossussa?
Peruselämän kustannukset karkaavat käsistä: Polttoaineiden, sähkön ja lämmitysenergian hinnannousu sekä sote tietävät ankaria aikoja suomalaisille
Perussuomalaiset esittää sähkön ja polttoaineiden veron alentamista neljänneksellä: Keskivertoperheelle lähes 500 euroa enemmän käteen vuodessa – hallituksen vaihtoehdosta tulossa 1 200 euron lisälasku
Ruotsi valmis rakentamaan lisää ydinvoimaa: ”Kolme sijoituspaikkaa on jo valmiina”
Ranskan neljä kärkiehdokasta presidentiksi tiukkana maahanmuutolle – Pécresse: “Toisen kotiin mennessä koputetaan oveen ja pyydetään lupaa”
Tynkkynen: “Aikooko hallitus hyödyntää kasvavia päästökauppatuloja suomalaisten kotitalouksien tukemiseen?”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää