

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Energiakriisi rokottaa EU-maiden budjetteja – osa päättäjistä haluaisi helpotuksia päästökauppaan
Moni EU-maa myöntää kotitalouksille ja pienyrityksille helpotuksia kohonneiden sähkölaskujen maksuun. Suosituin tukimuoto on energiaveron määräaikaiset leikkaukset. Osa päättäjistä haluaisikin päästökauppaan hintakatot tai päästöoikeuksien kasvattamista hintojen nousun rauhoittamiseksi.
EU:n energiakriisiin muodostui uusi takaisku, kun Ranskan ydinvoimaloita joudutaan pysäyttämään huoltotoimenpiteiden vuoksi. Samaan aikaan venäläinen maakaasu ei virtaa totuttuun malliin Eurooppaan ja Saksassa tuulivoima tuotti sähköä vähiten viikkoihin.
Ajatushautomo Bruegelin arvioiden mukaan joukko EU-maita tukee kotitalouksia ja pienyrityksiä sähkökriisin keskellä miljardeilla euroilla. Bruegel arvioi, että suunniteltujen helpotuksien vuoksi julkistalouksiin syntyy kymmenien miljardien lovi. Tällaisia tukitoimia ei voida jatkaa kovin pitkään.
Päästötonnit kallistuvat
Muiden energiamuotojen ongelmien vuoksi täytyy energiavajetta täydentää lisäämällä hiilen käyttöä. Se nostaa samalla päästöoikeuksien hintaa. Euroopan päästökaupan hinnoittelussa hiilidioksiditonni maksaa lähes 100 euroa.
Euroopan komissio huomauttaa, että EU-maiden hallitukset saavat myös tuloja päästökaupasta. Komissio arvioi hallituksille lohkeavan 11 miljardin euron tulot päästöoikeuksien myynnistä.
Komission mukaan päästökauppa ei ole merkittävä syy energian kallistumiseen. Sen arvion mukaan sähkön hinnasta vain reilu kymmenesosa johtuu päästökaupasta.
EU-päätäjien jakolinjat
EU-maiden päättäjien tuska kohoavien sähkön hintojen edessä helpottuisi, jos kriisin keskellä päästöoikeuksia voisi myydä enemmän. Se toisi päästötonnien hintoihin laskupaineita. Energian kova hinta on poliittisesti arka aihe. Kansalaisten tyytymättömyys voi johtaa EU:n ilmastopolitiikan vastustukseen.
EU-maiden päättäjien toinen murhe on tukiaisten hintalappu. Budjettivaroja pitäisi käyttää myös muuhun kuin kansalaisten sähkölaskujen maksamiseen.
Päättäjien kesken vallitsee myös erimielisyyttä siitä, voiko ydinvoima tai maakaasu saada kestävän tuotantomuodon leiman EU:n taksonomialuokittelussa. Kyseisellä leimalla ilmastotietoiset sijoittajat voivat kohdentaa investointejaan kestävästi.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Hallituksen autettava suomalaisia sähkölaskujen kanssa – kiilusilmäinen ilmastopolitiikka vain pahentaa asiaa

Hukari kirjoittaa sähkön hinnan rajusta noususta ja ministerin ennustuksesta: mikäli vihreiden politikointi saa kulkea talouden edellä, sammuvat Euroopan valot, kirjaimellisesti

Antikainen: Onko hallituksen perintö maakuntien Suomelle köyhyys ja sähkölaskujen maksattaminen sossussa?

Peruselämän kustannukset karkaavat käsistä: Polttoaineiden, sähkön ja lämmitysenergian hinnannousu sekä sote tietävät ankaria aikoja suomalaisille

Perussuomalaiset esittää sähkön ja polttoaineiden veron alentamista neljänneksellä: Keskivertoperheelle lähes 500 euroa enemmän käteen vuodessa – hallituksen vaihtoehdosta tulossa 1 200 euron lisälasku

Ruotsi valmis rakentamaan lisää ydinvoimaa: ”Kolme sijoituspaikkaa on jo valmiina”

Ranskan neljä kärkiehdokasta presidentiksi tiukkana maahanmuutolle – Pécresse: “Toisen kotiin mennessä koputetaan oveen ja pyydetään lupaa”

Tynkkynen: “Aikooko hallitus hyödyntää kasvavia päästökauppatuloja suomalaisten kotitalouksien tukemiseen?”
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.

Tuhannet palestiinalaiset Gazassa vaativat mielenosoituksissa Hamasia ulos Gazasta
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.