Toimitus suosittelee
Nelosen Taloustutkimuksella syyskuussa teettämän kyselytutkimuksen mukaan vain alle kolmannes suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen tulisi jatkaa Etelä-Euroopan kriisimaiden tukemista. Kääntäen tämä tarkoittaa, että enemmistö suomalaisista vastustaa nykyisin harjoitettua tukipolitiikkaa. Tutkimukseen haastateltiin puhelimitse 1 003 suomalaista syyskuun viimeisellä viikolla.
Suomen harjoittamien tukitoimien jatkamisen kannatus on suurinta RKP:n (72%) ja kokoomuksen (56%) äänestäjien keskuudessa. Vähiten tukitoimet keräävät kannatusta perussuomalaisten (3%) ja KD:n (21%) äänestäjien joukossa. Eurosta eroamisen kannatus on suurinta kristillisdemokraateilla (26 prosenttia) ja perussuomalaisilla (27 prosenttia).
Tutkimuspäällikkö ja yhteiskuntatieteiden tohtori Juho Rahkonen Taloustutkimus Oy:stä toteaa Perussuomalaiselle, että tulokset voivat yllättää, sillä eurokriisitukien kannattajat ovat selvästi vähemmistössä. Lisäksi tukipolitiikkaan sitoutuneiden puolueidenkin kannattajien keskuudessa tukiin suhtaudutaan merkittävässä määrin kielteisesti. Euron hallitsematon hajoaminen ei kuitenkaan ole kenenkään toivelistalla.
– Euron romahdusta ei toivo juuri kukaan. Perussuomalaisten kannattajista vain yksi prosentti, mikä on muita puolueita pienempi lukema, Rahkonen huomauttaa.
Tukitoimien vastustuksesta ei kuitenkaan voi päätellä, että suomalaiset ennemmin hylkäisivät euron kuin ottaisivat lisävastuita kannettavakseen.
– Euron säilyttäminen valuuttana nauttii Suomessa suurta kannatusta. Joko-tai tilanteesta ei voi tämän tutkimuksen perusteella vetää suoria johtopäätöksiä, vaikka olisi luonollisesti mielenkiintoinen tutkimusaihe.
Suomalaisten mielipiteissä ei tunnu tapahtuneen isoja muutoksia viime vuosien aikana. Heinäkuussa 2012 Yle Uutisten Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä tiedusteltiin, pitäisikö Suomen ottaa velkakriisissä nykyistä enemmän taloudellisia vastuita, jos sillä saadaan euroalueelle vakaus. Suomalaisista 66 prosenttia vastasi ei, ja vain 22 prosenttia kannatti lisävastuita.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kommentoi tutkimusta tuoreeltaan eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan työmatkalta New Yorkista. Tukitoimien kannatusprosentti korreloi korkean koulutuksen, tulotason ja ammatillisen aseman kanssa. Soinin mielestä ihmisten turvallisuushakuisuus selittää kriisitukien kannatuksen ja yhteiskunnallisen aseman välisen korrelaation.
– Kun eurosta kerrottiin, että on pakko mennä mukaan, siihen uskottiin. Mitään katastrofia ei tullut niihin maihin, jotka jättäytyivät ulkopuolelle. Myöskään tukitoimille ei kerrottu olevan vaihtoehtoja.
– Vähemmän koulutetut tietävät, että he maksavat: solidaarisuutta muihin maihin ja sopeuttamista sekä työttömyyttä kotimaahan. Korkeammassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat kohtaavat puolestaan paineita olla yleisesti hyväksytyllä kannalla. Kuitenkin jos aletaan kysellä esimerkiksi lääkäriltä tai opettajalta eurokriisistä, paljastuu, että syvällistä tietoa ei välttämättä ole.
Toukokuussa 2013 Pew Research-tutkimuslaitoksen kyselyssä ainoastaan Saksassa enemmistö kansalaisista uskoi taloudellisen integraation vahvistaneen taloutta. Muissa tutkituissa EU-maissa integraatioon myönteisesti suhtautuvat olivat selkeästi vähemmistössä. Lisäksi integraatiomyönteisyys väheni kaikissa tutkituissa maissa edellisen vuoden lukemiin verrattuna.
Yhteisvaluutta euron käytöstä ei enemmistö ollut valmiita luopumaan missään tutkituista maista – keskimäärin kaksi kolmasosaa kansalaisista kannatti eurossa pysymistä, kun taas yksi kolmasosa kannatti omaan kansalliseen valuuttaan palaamista. Euron kannatus oli vahvinta Saksassa ja Suomessa. Juho Rahkosen mielestä talouden kehitys selittää Suomen tilanteen.
– Saksassa ja Suomessa eurokriisimaiden tukeminen ei ole näkynyt tavallisten ihmisten arjessa merkittävällä tavalla.
Europarlamenttivaaleissa ensi toukokuussa uskotaan tapahtuvan kriittisten näkemysten ”jytky”. Suomen vuoden 2015 eduskuntavaaleihin on vielä runsaasti aikaa.
Puoluekantansa vielä avoimeksi ilmoittaneiden tuki mm. kriisitukitoimille on keskimääräistä alhaisempi, joten on mahdollista, että perussuomalaisten kannatus nousee gallupeista, elleivät vanhojen puolueiden linjaukset muutu. Juho Rahkonen muistuttaa, että puolueen äänestäjäprofiili on hyvin lähellä ns. nukkuvien puoluetta.
– Isoja yllätyksiä ei pitäisi tulla, sillä kannatuksen vakiintuminen helpottaa jo ennustettavuutta. ”Minijytky” on kuitenkin mahdollinen.
Soini näkee eurokriittisyyden nousussa useita poliittisia ulottuvuuksia. Soini muistuttaa, että Suomen nimi on jo aiemmissa tukipaketeissa ja Euroopan vakausmekanismissa, eikä näitä ole mahdollista purkaa.- Kun perussuomalaiset vaalien jälkeen ryhtyy hallitusneuvotteluihin ja joutuu hyväksymään tapahtuneet todeksi, voi vain kuvitella sitä edessä olevaa ruoskimisen määrää takinkääntämisestä ja hallituskiimasta.
– Euro tuhosi vasemmiston, sen kannatus on laskenut joka puolella Eurooppaa. Vasemmisto lankesi sille tarjottuun materialismiin, eikä se ole enää vaihtoehto, Soini painottaa.
Soinin mielestä tämä on johtanut vaikeuksiin muodostaa kestäviä ja vahvoja hallituksia.
– Saksassa CDU ja SPD päätyvät muodostamaan hallituksen, vaikka ne markkinoivat itseään vaaleissa toistensa vaihtoehtoina. Demokratia toimii huonosti, mutta hyvä puoli on, että pelottelu ei enää toimi.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 14/2013 -lehdessä.
JUHANI HUOPAINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
