Enemmistö suomalaisista vastustaa eurokriisitukia

Nelosen Taloustutkimuksella syyskuussa teettämän kyselytutkimuksen mukaan vain alle kolmannes suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen tulisi jatkaa Etelä-Euroopan kriisimaiden tukemista. Kääntäen tämä tarkoittaa, että enemmistö suomalaisista vastustaa nykyisin harjoitettua tukipolitiikkaa. Tutkimukseen haastateltiin puhelimitse 1 003 suomalaista syyskuun viimeisellä viikolla.

Suomen harjoittamien tukitoimien jatkamisen kannatus on suurinta RKP:n (72%) ja kokoomuksen (56%) äänestäjien keskuudessa. Vähiten tukitoimet keräävät kannatusta perussuomalaisten (3%) ja KD:n (21%) äänestäjien joukossa. Eurosta eroamisen kannatus on suurinta kristillisdemokraateilla (26 prosenttia) ja perussuomalaisilla (27 prosenttia).

Tutkimuspäällikkö ja yhteiskuntatieteiden tohtori Juho Rahkonen Taloustutkimus Oy:stä toteaa Perussuomalaiselle, että tulokset voivat yllättää, sillä eurokriisitukien kannattajat ovat selvästi vähemmistössä. Lisäksi tukipolitiikkaan sitoutuneiden puolueidenkin kannattajien keskuudessa tukiin suhtaudutaan merkittävässä määrin kielteisesti. Euron hallitsematon hajoaminen ei kuitenkaan ole kenenkään toivelistalla.

– Euron romahdusta ei toivo juuri kukaan. Perussuomalaisten kannattajista vain yksi prosentti, mikä on muita puolueita pienempi lukema, Rahkonen huomauttaa.

Kriisipolitiikan kannatus ennestäänkin alhainen

Tukitoimien vastustuksesta ei kuitenkaan voi päätellä, että suomalaiset ennemmin hylkäisivät euron kuin ottaisivat lisävastuita kannettavakseen.

– Euron säilyttäminen valuuttana nauttii Suomessa suurta kannatusta. Joko-tai tilanteesta ei voi tämän tutkimuksen perusteella vetää suoria johtopäätöksiä, vaikka olisi luonollisesti mielenkiintoinen tutkimusaihe.

Suomalaisten mielipiteissä ei tunnu tapahtuneen isoja muutoksia viime vuosien aikana. Heinäkuussa 2012 Yle Uutisten Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä tiedusteltiin, pitäisikö Suomen ottaa velkakriisissä nykyistä enemmän taloudellisia vastuita, jos sillä saadaan euroalueelle vakaus. Suomalaisista 66 prosenttia vastasi ei, ja vain 22 prosenttia kannatti lisävastuita.

Soini: Turvallisuushakuisuus vei ongelmiin

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kommentoi tutkimusta tuoreeltaan eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan työmatkalta New Yorkista. Tukitoimien kannatusprosentti korreloi korkean koulutuksen, tulotason ja ammatillisen aseman kanssa. Soinin mielestä ihmisten turvallisuushakuisuus selittää kriisitukien kannatuksen ja yhteiskunnallisen aseman välisen korrelaation.

– Kun eurosta kerrottiin, että on pakko mennä mukaan, siihen uskottiin. Mitään katastrofia ei tullut niihin maihin, jotka jättäytyivät ulkopuolelle. Myöskään tukitoimille ei kerrottu olevan vaihtoehtoja.

– Vähemmän koulutetut tietävät, että he maksavat: solidaarisuutta muihin maihin ja sopeuttamista sekä työttömyyttä kotimaahan. Korkeammassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat kohtaavat puolestaan paineita olla yleisesti hyväksytyllä kannalla. Kuitenkin jos aletaan kysellä esimerkiksi lääkäriltä tai opettajalta eurokriisistä, paljastuu, että syvällistä tietoa ei välttämättä ole.

Muu Eurooppa sanoo ei integraatiolle

Toukokuussa 2013 Pew Research-tutkimuslaitoksen kyselyssä ainoastaan Saksassa enemmistö kansalaisista uskoi taloudellisen integraation vahvistaneen taloutta. Muissa tutkituissa EU-maissa integraatioon myönteisesti suhtautuvat olivat selkeästi vähemmistössä. Lisäksi integraatiomyönteisyys väheni kaikissa tutkituissa maissa edellisen vuoden lukemiin verrattuna.
Yhteisvaluutta euron käytöstä ei enemmistö ollut valmiita luopumaan missään tutkituista maista – keskimäärin kaksi kolmasosaa kansalaisista kannatti eurossa pysymistä, kun taas yksi kolmasosa kannatti omaan kansalliseen valuuttaan palaamista. Euron kannatus oli vahvinta Saksassa ja Suomessa. Juho Rahkosen mielestä talouden kehitys selittää Suomen tilanteen.

– Saksassa ja Suomessa eurokriisimaiden tukeminen ei ole näkynyt tavallisten ihmisten arjessa merkittävällä tavalla.

Vaalit lähestyvät

Europarlamenttivaaleissa ensi toukokuussa uskotaan tapahtuvan kriittisten näkemysten ”jytky”. Suomen vuoden 2015 eduskuntavaaleihin on vielä runsaasti aikaa.

Puoluekantansa vielä avoimeksi ilmoittaneiden tuki mm. kriisitukitoimille on keskimääräistä alhaisempi, joten on mahdollista, että perussuomalaisten kannatus nousee gallupeista, elleivät vanhojen puolueiden linjaukset muutu. Juho Rahkonen muistuttaa, että puolueen äänestäjäprofiili on hyvin lähellä ns. nukkuvien puoluetta.

– Isoja yllätyksiä ei pitäisi tulla, sillä kannatuksen vakiintuminen helpottaa jo ennustettavuutta. ”Minijytky” on kuitenkin mahdollinen.

Vaihtoehto vaihtoehdottomuudelle

Soini näkee eurokriittisyyden nousussa useita poliittisia ulottuvuuksia. Soini muistuttaa, että Suomen nimi on jo aiemmissa tukipaketeissa ja Euroopan vakausmekanismissa, eikä näitä ole mahdollista purkaa.- Kun perussuomalaiset vaalien jälkeen ryhtyy hallitusneuvotteluihin ja joutuu hyväksymään tapahtuneet todeksi, voi vain kuvitella sitä edessä olevaa ruoskimisen määrää takinkääntämisestä ja hallituskiimasta.

– Euro tuhosi vasemmiston, sen kannatus on laskenut joka puolella Eurooppaa. Vasemmisto lankesi sille tarjottuun materialismiin, eikä se ole enää vaihtoehto, Soini painottaa.

Soinin mielestä tämä on johtanut vaikeuksiin muodostaa kestäviä ja vahvoja hallituksia.

– Saksassa CDU ja SPD päätyvät muodostamaan hallituksen, vaikka ne markkinoivat itseään vaaleissa toistensa vaihtoehtoina. Demokratia toimii huonosti, mutta hyvä puoli on, että pelottelu ei enää toimi.

Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 14/2013 -lehdessä.