LEHTIKUVA
Emeritusprofessori Matti Virén: ”En tiedä yhtään maata maailmassa, joka olisi ratkaissut talousongelmansa verotusta kiristämällä”
Ay-liikkeen aivoitukset lakko-Suomessa ovat jääneet taloustieteilijä Matti Virénille epäselväksi. Leikkauksia vastustetaan, mutta niistä päättäminen ei kuulu ammattiliitoille. Julkisen sektorin Molokin kita on Suomessa itse asiassa jo kasvun este, eikä verotusta kiristämällä katkaista menojen kasvua.
– Vähän vaikeata ylipäätään on ymmärtää, mistä on kysymys, kommentoi emeritusprofessori Matti Virén meneillään olevaa lakkoaaltoa IRR-TV:n Ajassa-ohjelmassa.
– Nämä Hakaniemen – jos käytän tällaista yleistermiä – aivoitukset ovat jääneet ainakin minulle epäselviksi.
Hakaniemen hiljaisuus päättyi
Edellisen eli Sanna Marinin hallituksen aikana palkat laskivat kutakuinkin 10 prosenttia, mutta Hakaniemessä oltiin hipihiljaa. Nyt siis kaikki on toisin.
– Päällimmäisenä on kysymys siitä, että hallituksen leikkauksia vastustetaan. Mutta kaikella kohtuudella ne eivät kuulu ammattiliitoille.
Hallitus päättää julkisista menoista, ei mikään etujärjestö, Virén muistuttaa. Hän painottaa, että ammattiyhdistysliikkeen perustehtävä on puolustaa jäsentensä ostovoimaa sekä säällisiä työoloja.
Velkaantumisen tilannekuva hakusessa
Valtiolla on tällä hetkellä velkaa jotakuinkin 156 miljardia euroa ja miljardien takaukset vielä kaiken päälle. Velkaantumisen rinnalla valtion omaisuuttakin on myyty merkittävässä määrin.
– Jos valtiota olisi rahoitettu pelkästään velalla, summa olisi huomattavasti isompi.
– Mikä meidän kokonaistilanteemme loppujen lopuksi on, itse asiassa sitä isoa numeroa ei koskaan edes väläytetä käytävässä keskustelussa.
Menojen kasvu jatkuu
Leikkauksista puhutaan, mutta julkisten menojen kasvu jatkuu kaiken aikaa. Virenin mielestä Suomessa ei ole syytä puhua leikkauksista, toisin on vaikkapa Argentiinassa.
– Suomessa ei tapahdu julkisten menojen tasolla yhtään mitään.
Niinpä professorin on vaikeata löytää perusteita lakkoilulle. Toisin olisi, jos julkisia palveluita oikeasti romutettaisiin tai työsopimusjärjestelmää muutettaisiin totaalisesti.
– Ei meillä tapahdu mitään erikoista kansainvälisen perspektiivin näkökulmasta.
Julkinen sektori liian suuri
Suomen kasvun esteenä on Virénin mukaan julkisen sektorin koko, se on liian suuri rasitus tälle väkimäärälle ja kansantaloudelle.
Julkiset menot ovat 60 prosentin luokkaa kokonaistuotannon arvosta ja se on liikaa. Meillä on selässämme ”liian suuri reppu”.
– Kun julkinen sektori kasvaa, se kasvaa joka paikassa.
– Kaikki saavat ja kaikille jaetaan. Tätä on jatkunut nyt 50 vuotta. Seinä alkaa tulla vastaan.
Valtio ei ole taloyhtiö
Valtion menot eivät ole “annettuja”, Virén muistuttaa. Valtio ei ole asunto-osakeyhtiö, jossa talouden liikkumavara on melko vähäinen. Jos kustannukset nousevat, nostetaan vastikkeita.
– Poliitikot tuntuvat kuvittelevan, että valtio on taloyhtiö. Siellä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin kiristää verotusta.
– En tiedä yhtään ainoata maata maailmassa, joka on ratkaissut talousongelmansa verotusta kiristämällä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kokonaistuotanto poliittinen lakko budjetin tasapaino valtiontalouden kasvu Hakaniemi professori emeritus työnseisaus valtion tulo- ja menoarvio menoleikkaukset ammattiyhdistysliike työolot ostovoima lakko Julkinen talous Ammattiliitot Talouskasvu Matti Virén Julkinen sektori Suomen Perusta Velkaantuminen verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vasenlaita hullaantui velkaan: Holtiton velanotto antoi vauhtia korkopomppuun – jo seuraavan vuosikymmenen taitteessa valtion velkojen korkomenot liki seitsemän miljardia
Oppositiolla heikot eväät julkisen talouden pelastamiseksi: Keskusta ja SDP tarjoavat tyhjää, vihreät haluaa leikata eläkeläisiltä
Teollisuusliiton Aalto vihjaa jo uusilla työtaisteluilla – elinkeinoministeri Rydman: Ay-pomot huolissaan oman valtansa vähenemisestä
Bergbom kehotti poliittisia lakkoilijoita palaamaan töihin: ”On painava syy pelastaa hyvinvointivaltio”
Purra: Liitoille ei anneta veto-oikeutta työmarkkinauudistuksissa – ”Hallituksella on poliittinen mandaatti viedä uudistuksia läpi”
Liitot lietsovat kaaosta – PS: Lopettaako ay-liike poliittiset lakot välikysymyksen myötä?
SAK:n puheenjohtajan julkaisu viestipalvelu X:ssä kuohuttaa – Bergbom: Pitääkö Eloranta todella perussuomalaisia äärioikeistolaisena puolueena?
Seppänen: Lakkoilu ei ole pienituloisista ja työntekijöistä huolehtimista
Valtiovarainministeri Purra: Työn verotuksen kiristäminen ei olisi järkevää
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.