Elpymisvälineen kustannukset karkaamassa käsistä – Puisto: “Suomen saanto elpymisvälineestä suorastaan kalpenee sen kustannusten rinnalla”

Elpymisväline oli lähtökohtaisestikin Suomen kannalta surkea, ja nousevat korkokustannukset heikentävät Suomen tilannetta vielä entisestään, perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto toteaa Aamulehdessä julkaistussa kirjoituksessaan.

Talouslehti Financial Times uutisoi alkuvuodesta EU:n yhteisvelan ennakoitua suuremmiksi kohonneista kustannuksista. Tähän vaikuttavat Euroopan keskuspankin tiukentunut rahapolitiikka ja korkojen nousu, mikä vaikeuttaa elpymisvälineen rahoittamista.

Käytännössä kyse on siitä, että EU joutuu maksamaan liikkeelle laskemistaan velkakirjoista aikaisempaa kovempaa korkoa. Se lisää elpymisvälineen rahoittamiseen käytettävän yhteisvelan kustannuksia.

Perussuomalaiset varoittivat etukäteen

Alun perin Suomen saannon arvioitiin olevan 3,2 miljardia euroa. Sittemmin arvio on tullut alas ja on enää enintään 2,6 miljardia. Suomen maksuosuus elpymisvälineen avustusmuotoisesta tuesta sen sijaan on käyvin hinnoin peräti 7,2 miljardia euroa. Tämä ei kuitenkaan vielä sisällä yhteisvelasta syntyviä korkokuluja, jotka tulevat kokonaisuudessaan maksettaviksi vuosina 2028—2058.

– Ennen elpymisvälineen hyväksymistä varoitimme, että korkokulut voivat kasvattaa maksuamme paljon ja että tukipakettia ollaan hyväksymässä ilman tietoa todellisista kustannuksista, kansanedustaja Sakari Puisto huomauttaa.

Saarikko ei hahmota korkokustannuksia

Eduskuntakauden lopussa Puisto esitti kyselytunnilla valtiovarainministeri Annika Saarikolle kysymyksen elpymisvälineen nousseista korkokustannuksista ja jätti perään kirjallisen kysymyksen.

Vastauksessa todettiin seuraavaa: “Tulevista korkokustannuksista vuosille 2028—2058 ei ole tällä hetkellä saatavissa luotettavaa arviota. Korkomenot riippuvat tulevasta elpymisvälineen lainanlyhennyssuunnitelmasta ja vallitsevista markkinakoroista vuoteen 2058 asti.”

– Vastauksessa ei edes yritetty hahmottaa, mitä korkokustannukset voivat olla. Kun Suomen maksuosuus on nykyisen arvion mukaan 7,2 miljardia euroa, yhteisvelan takaisinmaksuaika vuoteen 2058 asti ja vallitseva markkinakorko tälläkin hetkellä 3–4 prosentin tasoa, on kuitenkin selvää, että kyse on mahdollisesti miljardeista.

– Suomen saanto elpymisvälineestä suorastaan kalpenee sen kustannusten rinnalla, Puisto muistuttaa.