PS ARKISTO
Elpymisvälineen kustannukset karkaamassa käsistä – Puisto: “Suomen saanto elpymisvälineestä suorastaan kalpenee sen kustannusten rinnalla”
Elpymisväline oli lähtökohtaisestikin Suomen kannalta surkea, ja nousevat korkokustannukset heikentävät Suomen tilannetta vielä entisestään, perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto toteaa Aamulehdessä julkaistussa kirjoituksessaan.
Talouslehti Financial Times uutisoi alkuvuodesta EU:n yhteisvelan ennakoitua suuremmiksi kohonneista kustannuksista. Tähän vaikuttavat Euroopan keskuspankin tiukentunut rahapolitiikka ja korkojen nousu, mikä vaikeuttaa elpymisvälineen rahoittamista.
Käytännössä kyse on siitä, että EU joutuu maksamaan liikkeelle laskemistaan velkakirjoista aikaisempaa kovempaa korkoa. Se lisää elpymisvälineen rahoittamiseen käytettävän yhteisvelan kustannuksia.
Perussuomalaiset varoittivat etukäteen
Alun perin Suomen saannon arvioitiin olevan 3,2 miljardia euroa. Sittemmin arvio on tullut alas ja on enää enintään 2,6 miljardia. Suomen maksuosuus elpymisvälineen avustusmuotoisesta tuesta sen sijaan on käyvin hinnoin peräti 7,2 miljardia euroa. Tämä ei kuitenkaan vielä sisällä yhteisvelasta syntyviä korkokuluja, jotka tulevat kokonaisuudessaan maksettaviksi vuosina 2028—2058.
– Ennen elpymisvälineen hyväksymistä varoitimme, että korkokulut voivat kasvattaa maksuamme paljon ja että tukipakettia ollaan hyväksymässä ilman tietoa todellisista kustannuksista, kansanedustaja Sakari Puisto huomauttaa.
Saarikko ei hahmota korkokustannuksia
Eduskuntakauden lopussa Puisto esitti kyselytunnilla valtiovarainministeri Annika Saarikolle kysymyksen elpymisvälineen nousseista korkokustannuksista ja jätti perään kirjallisen kysymyksen.
Vastauksessa todettiin seuraavaa: “Tulevista korkokustannuksista vuosille 2028—2058 ei ole tällä hetkellä saatavissa luotettavaa arviota. Korkomenot riippuvat tulevasta elpymisvälineen lainanlyhennyssuunnitelmasta ja vallitsevista markkinakoroista vuoteen 2058 asti.”
– Vastauksessa ei edes yritetty hahmottaa, mitä korkokustannukset voivat olla. Kun Suomen maksuosuus on nykyisen arvion mukaan 7,2 miljardia euroa, yhteisvelan takaisinmaksuaika vuoteen 2058 asti ja vallitseva markkinakorko tälläkin hetkellä 3–4 prosentin tasoa, on kuitenkin selvää, että kyse on mahdollisesti miljardeista.
– Suomen saanto elpymisvälineestä suorastaan kalpenee sen kustannusten rinnalla, Puisto muistuttaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- korkokustannukset yhteisvelka Elpymisväline Euroopan unioni Euroopan keskuspankki Annika Saarikko Velkakirjat Sakari Puisto rahapolitiikka
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sosiaalinen ilmastorahasto tekisi Suomesta toisten EU-jäsenvaltioiden sosiaaliturvan maksajan – perussuomalaiset vaativat hallitukselta täystyrmäystä rahastolle
300 miljoonaa katosi kuin tuhka tuuleen – Suomen osuus EU:n elpymisrahoista pienenee taas
Perussuomalaiset: Elpymispaketin miljardeja ollaan siirtämässä eurooppalaisen energiakriisin hoitamiseen
Pankkiirit ovat valmistelleet uutta tukipakettia kansalta salassa – Tavio vaatii hallitukselta vastauksia
Sanna Marin ilmoitti topakasti vastustavansa EU-yhteisvelkapaketteja – Purra: ”Ei ole uskottavaa”
Sakari Puistolla on suomalaiseksi poliitikoksi poikkeuksellinen tausta – Cambridgessä väitellyt fyysikko löytää tutkimatonta maaperää sieltä, minne muut eivät näe
Euroopan keskuspankkiin halutaan vain vihreitä – viherryttämiseen kriittisesti suhtautuvat työntekijät pelkäävät työnsä puolesta
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää