LEHTIKUVA
Elomaa kansalaisaloitteen kuulemisesta: Pakkoruotsin kustannukset jäivät epäselviksi
Aloite vapaaehtoisesta kielilaista on edennyt sivistysvaliokunnan käsittelyyn. Jatkon kannalta merkittävin kysymys on, paljonko vaaditaan siihen, että kansalaisaloite todella johtaisi asioiden muuttumiseen.
– Kun kansalaiset ovat nähneet nimien keräämisessä suuren vaivan, he toivovat, että aloite johtaisi myös kehitykseen lain muutosten muodossa. Nyt ei ole vielä riittävää ohjeistusta eikä käytäntöä siitä, koska tämä raja ylittyy, perussuomalaisten kansanedustaja Ritva “Kike” Elomaa tietää.
Avoinna on, ylittyykö kynnys nytkään, vaikka Vapaa Kielivalinta ry keräsi aloitteeseen peräti 62 000 nimeä.
Kattava kuulemiskierros
Vähäpätöiseksi katsottu aloite voitaisiin käsitellä hyvinkin heiveröisesti, mutta Elomaa tietää jo tässä vaiheessa, ettei kielialoitteen käsittely jää aivan tyngäksi.
– Kuulemiskierros on kattava ja asiantuntijoiden joukko suuri. Kierros jatkuu vielä pitkään, joten lyhyttä käsittelyä ei tule missään tapauksessa. Mutta riittääkö tämäkään nykykäytännön muuttamiseen, sitä ei tiedetä.
Vaaditaanko aloitteelta
valmista lakitekstiä?
Vastaavaa kynnystä on mietitty ennenkin, viimeksi tekijänoikeusasetuksen kohdalla. Kannatuksen ohella toinen kysymys on, kaatuvatko aloitteet muotoseikkoihin.
– Vaaditaanko aloitteen tekijöiltä valmista lakitekstiä vai voiko valiokunta viimeistellä sen muodon sellaiseksi, että se kelpaa? Elomaa kysyy.
Näitä kysymyksiä ja linjanvetoja mietitään valiokunnassa. Käsittely on vielä alkuvaiheessa, joten sen sisällöstä ja aikataulusta ei ole vielä tietoa, eikä siitä kovin tarkkaa tietoa saisi muutenkaan, koska valiokuntien työ käydään julkisuudelta suojassa.
Esitys ei sinänsä ole
ruotsin kieltä vastaan
Elomaa korostaa, ettei kielialoitetta ole sinänsä tehty ruotsin kieltä vastaan.
– Minäkin olen opetellut ruotsia kahdeksan vuotta ja tiedän, kuinka tärkeää se on. Mutta ruotsin pakollisuus tuntuu monesta kansalaisesta karvaalta, varsinkin poikien niskakarvat se nostaa pystyyn.
Elomaa arvelee, että ehkä vapaaehtoisuus voisi vähentää ruotsin kielen vastenmielisyyttä jopa pojillakin. Samalla se lisäisi mahdollisuuksia opiskella muitakin kieliä kuin ruotsia.
Avoin kuuleminen olisi
saanut olla pidempikin
Kielialoitteesta käytiin tiistaina eduskunnassa yleisölle avoin kuuleminen, jossa lausunnonantajat kertoivat näkökantansa valiokunnalle, joka sai esittää vastakysymyksiä.
– Kysymyksiä olisi saanut esittää enemmänkin ja kuuleminen kestää pidempään. Esimerkiksi kysymykseen ruotsin kielen kustannuksista en saanut minkäänlaista vastausta. Ehkä jotakin olisi voinut sanoa, samoin kysymykseen siitä, rikkovatko ruotsinkielisten opiskelukiintiöt perustuslakia, Elomaa toivoo.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
“Yritetäänkö ruotsin kieltä koskeva kansalaisaloite haudata valiokuntaan?” – asia Raija Vahasalon käsissä
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää