LEHTIKUVA
Elomaa kansalaisaloitteen kuulemisesta: Pakkoruotsin kustannukset jäivät epäselviksi
Aloite vapaaehtoisesta kielilaista on edennyt sivistysvaliokunnan käsittelyyn. Jatkon kannalta merkittävin kysymys on, paljonko vaaditaan siihen, että kansalaisaloite todella johtaisi asioiden muuttumiseen.
– Kun kansalaiset ovat nähneet nimien keräämisessä suuren vaivan, he toivovat, että aloite johtaisi myös kehitykseen lain muutosten muodossa. Nyt ei ole vielä riittävää ohjeistusta eikä käytäntöä siitä, koska tämä raja ylittyy, perussuomalaisten kansanedustaja Ritva “Kike” Elomaa tietää.
Avoinna on, ylittyykö kynnys nytkään, vaikka Vapaa Kielivalinta ry keräsi aloitteeseen peräti 62 000 nimeä.
Kattava kuulemiskierros
Vähäpätöiseksi katsottu aloite voitaisiin käsitellä hyvinkin heiveröisesti, mutta Elomaa tietää jo tässä vaiheessa, ettei kielialoitteen käsittely jää aivan tyngäksi.
– Kuulemiskierros on kattava ja asiantuntijoiden joukko suuri. Kierros jatkuu vielä pitkään, joten lyhyttä käsittelyä ei tule missään tapauksessa. Mutta riittääkö tämäkään nykykäytännön muuttamiseen, sitä ei tiedetä.
Vaaditaanko aloitteelta
valmista lakitekstiä?
Vastaavaa kynnystä on mietitty ennenkin, viimeksi tekijänoikeusasetuksen kohdalla. Kannatuksen ohella toinen kysymys on, kaatuvatko aloitteet muotoseikkoihin.
– Vaaditaanko aloitteen tekijöiltä valmista lakitekstiä vai voiko valiokunta viimeistellä sen muodon sellaiseksi, että se kelpaa? Elomaa kysyy.
Näitä kysymyksiä ja linjanvetoja mietitään valiokunnassa. Käsittely on vielä alkuvaiheessa, joten sen sisällöstä ja aikataulusta ei ole vielä tietoa, eikä siitä kovin tarkkaa tietoa saisi muutenkaan, koska valiokuntien työ käydään julkisuudelta suojassa.
Esitys ei sinänsä ole
ruotsin kieltä vastaan
Elomaa korostaa, ettei kielialoitetta ole sinänsä tehty ruotsin kieltä vastaan.
– Minäkin olen opetellut ruotsia kahdeksan vuotta ja tiedän, kuinka tärkeää se on. Mutta ruotsin pakollisuus tuntuu monesta kansalaisesta karvaalta, varsinkin poikien niskakarvat se nostaa pystyyn.
Elomaa arvelee, että ehkä vapaaehtoisuus voisi vähentää ruotsin kielen vastenmielisyyttä jopa pojillakin. Samalla se lisäisi mahdollisuuksia opiskella muitakin kieliä kuin ruotsia.
Avoin kuuleminen olisi
saanut olla pidempikin
Kielialoitteesta käytiin tiistaina eduskunnassa yleisölle avoin kuuleminen, jossa lausunnonantajat kertoivat näkökantansa valiokunnalle, joka sai esittää vastakysymyksiä.
– Kysymyksiä olisi saanut esittää enemmänkin ja kuuleminen kestää pidempään. Esimerkiksi kysymykseen ruotsin kielen kustannuksista en saanut minkäänlaista vastausta. Ehkä jotakin olisi voinut sanoa, samoin kysymykseen siitä, rikkovatko ruotsinkielisten opiskelukiintiöt perustuslakia, Elomaa toivoo.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
“Yritetäänkö ruotsin kieltä koskeva kansalaisaloite haudata valiokuntaan?” – asia Raija Vahasalon käsissä
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Rydman: Helsingin väestökehitys on haitallista – ”Lähiöissä tikittää aikapommi”
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Yöllä nousevat piiloistaan Butšan noidat – naiset putsaavat Ukrainan taivasta vihollisen drooneista
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää