LEHTIKUVA
Elomaa: Hoitoalan soveltuvuuskokeet pikaisesti käyttöön
Ammatillisen koulutuksen soveltuvuustestit puhuttavat. Erityisesti hoitoalalle on haluttu palauttaa opiskelijoiden soveltuvuuskokeet, jotka edellinen hallitus poisti.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on tehnyt asiasta jo kolme kirjallista kysymystä tällä vaalikaudella, joissa hän peräänkuuluttaa kokeiden tarpeellisuutta. Nyt myös opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on tullut samoille linjoille Elomaan kanssa.
– Soveltuvuustestit palvelevat työyhteisön henkilökuntaa, opiskelijaa itseään sekä ennen kaikkea potilaita. Opiskelija ei turhaan opiskele alaa, johon hän ei sovellu, ja toisaalta potilaat saavat ensiluokkaista hoitoa motivoituneelta henkilökunnalta, Elomaa perustelee.
Hoitajien jaksaminen äärirajoilla
Elomaa huomauttaa, että hoitajien jaksaminen on jo nyt äärirajoilla, kun hoitajamitoitus ei aina ole kunnossa. Soveltuvuus on myös siinä tilanteessa ensiarvoisen tärkeää. Elomaa on itse työskennellyt 70-, 80- ja 90-luvuilla hoitoalalla ja röntgenhoitajana.
Aikanaan kokeet poistettiin, jotta nuoria saataisiin enemmän eri aloille. Elomaa arvioi, että jatkossakin alan opiskelijoita riittäisi ja soveltuvuuskokeiden puuttuminen voi maksaa pitkällä tähtäimellä enemmän.
– Systeemi toimi ennenkin ja hakijoita on joka tapauksessa enemmän kuin on paikkoja. On kaikkien etu pitää soveltuvuuskokeita erityisesti alalla, jossa hoidetaan ihmisiä konkreettisesti. Miksi piti alun perin muuttaa hyvää käytäntöä? Elomaa kysyy.
– Testejä voidaan aina kehittää, jos puutteita huomataan. Kuitenkin toivon, että kokeet saadaan pikaisesti taas käyttöön, sillä selvää näyttöä niiden hyödyllisyydestä on.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Elomaa: Lähihoitajille aikoviksi pakolliset soveltuvuuskokeet
Juvonen: Brutaalit säästöt tulossa vanhustenhoitoon – hoitajien kotikäyntien tilalle “virtuaalihoitajat”
Ronkainen jätti aloitteen rikoslain muuttamiseksi: Ensihoitajiin kohdistuvasta väkivallasta kovemmat rangaistukset
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.