Elomaa: EU ei saa tuhota Suomen maataloutta
Suomen on varmistettava, ettei päädytä tilanteeseen, jossa tuotantokustannukset Suomessa kasvavat Green Dealin seurauksena ja samaan aikaan muissa EU-maissa tuotetaan elintarvikkeita polkuhintaan säännöistä piittaamatta, sanoo tänään Turun Eurooppa-foorumin paneelikeskusteluun osallistunut Ritva ”Kike” Elomaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Kike Elomaa osallistui Turun Eurooppa-foorumin yhteydessä järjestettyyn Pellolta pöytään -paneelikeskusteluun. Elomaan lisäksi keskusteluun osallistuivat MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen, erikoiskasvien viljelijä Tero Sarkala ja Suomisen Maito Oy:n hallituksen puheenjohtaja, perustajaosakas Erkki Mikola.
Paneelikeskustelun juonsi Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen. Aiheena oli Green Deal eli Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja ruuantuotanto. Eloisaa keskustelua käytiin ruuan terveellisyydestä ja puhtaudesta, hinnasta, ilmastonmuutoksen torjunnasta sekä kestävästä ravinnontuotannosta. EU:n maatalouspolitiikan vaikutukset Suomen tilanteeseen olivat luonnollisesti keskustelun keskipisteenä.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtajana toimivalla Elomaalla oli keskustelussa selkeä linja Suomen ja EU:n suhteesta maatalouspolitiikan saralla.
– Suomen on puolustettava tiukemmin omaa etuaan ja suomalaista ruuantuotantoa EU:ssa, Elomaa sanoo.
Lähtötilanne melko hyvällä tasolla
Green Deal on toimenpidepaketti, jonka avulla tähdätään siihen, että Eurooppa olisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Pellolta pöytään strategia on osa Green Dealia. Muutoksia on tulossa muun muassa lannoitteiden ja antibioottien käyttöön sekä luomutuotantoon.
Tämän mittavan uudistuksen suhteen Elomaa on epäileväinen siitä huolimatta, että se tuo hyviäkin muutoksia esimerkiksi ruoan laadun ja alkuperän seurannan sekä tuotannon osalta.
– Suomen kohdalla lähtötilanne on niin ympäristöasioiden kuin eläintenpidon osalta melko hyvällä tasolla jo nyt. Tämä pitäisi huomioida kunnolla uudistusta toteutettaessa eikä tuottajille saa koitua kohtuutonta haittaa. Toimet eivät saa olla ylimitoitettuja.
Suomalaisten tuottajien kulut kasvavat
Elomaa ei usko Green Dealin tuovan myöskään merkittäviä parannuksia ruuantuotantoon niissä maissa, joissa ongelmat rehottavat.
– En usko esimerkiksi antibioottien käytön tai eläintenpidon ottavan sopimuksen myötä merkittäviä edistysaskelia siellä missä ongelmia on. Sen sijaan ympäristöasioihin partiolaisen innokkuudella suhtautuva Marinin hallitus tulee päätöksillään nostamaan suomalaisten tuottajien kuluja vielä entisestään. Kasvavat kustannukset näkyvät suoraan kuluttajien kukkaroissa. Liian korkeat tuotantokustannukset ajavat tiloja lopettamaan toimintansa mikä heikentää huoltovarmuuttamme entisestään. Lisäksi hallituksen ajama polttoaineveron korotus nakertaa tylysti kannattavuutta, Elomaa sanoo.
– Tähän asti olemme myötäilleet liikaa eteläisemmän Euroopan maita. Pohjoinen sijaintimme asettaa Suomen erityisen haastavaan asemaan, kun kilpaillaan samoilla elintarvikemarkkinoilla huomattavasti pidemmästä kasvukaudesta nauttivien maiden kanssa. Suomessa ruuantuotannon kulut ovat jo nyt Euroopan kärkeä.
Pientilojen kannattavuus koetuksella
Suomalaiset tilat ovat vaikeuksissa myös alhaisten tuottajahintojen takia ja liiaksi keskittynyt ruokakauppa ei ole hyvästä alkutuottajien näkökulmasta.
– Kehityskulku on ollut jo pitkään huolestuttava. Hinnan polkeminen on johtanut pienten tilojen lakkauttamisiin ja suosii suurtuotantoa. Toivoisin, että isät voisivat jättää pojilleen yhä edelleen maatilan, jota pyörittämällä voi ansaita elantonsa. Suurtilamalli ei istu Suomeen, Elomaa sanoo.
Elomaa korostaa myös kotimaisen ruuantuotannon eettisyyttä ja puhtautta.
– Eläintenpito on tietyissä EU-maissa mitä se on ja antibioottien käyttö rehottaa. Myös ruuantuotannossa hygienia-asiat ovat harmillisen huonoissa kantimissa ja valvonta olematonta, Elomaa valittelee.
Puhtaille tuotteille riittää kysyntää
Hänen mielestään ei ole oikein, että suomalainen alkutuottaja, joka pelaa sääntöjen mukaan ja hoitaa kustannuksia aiheuttavat velvoitteet, kärsii kun samoilla markkinoilla kilpaillaan eri pelisäännöillä.
– Osassa EU-maista on vakavia ruuantuotannon puhtauteen liittyviä puutteita. Suomessa hygieniataso on hyvä. Ei sitä monesti kuluttaja ajattele ostaessaan Euroopassa kasvatettua ruokaa, että missäköhän nämäkin ovat pyörineet. Media voisi tässä asiassa ottaa suurempaa roolia ja kertoa ihmisille mitä he suuhunsa laittavat, Elomaa kertoo.
– Puhtaita ja eettisiä suomalaisia elintarvikkeita tulisi markkinoida aktiivisemmin ulkomaille. Tässä meillä on vientivaltti aivan käsien ulottuvilla. Sitä olisi nyt hyödynnettävä tehokkaammin.
Liian kunnianhimoiset tavoitteet käyvät kalliiksi
Green Deal on valtava kokonaisuus, joka koskettaa Suomen elinkeinoelämää laajalti. Maatalouden ohella vihreä vallankumous vaikuttaa myös metsäteollisuuden toimintaan. Paneelikeskustelussa nousi esille Green Dealin monet mahdollisuudet. Myös vihreämpään suuntaan kallistuva kuluttajakäyttäytyminen tarjoaa suomalaiselle maataloudelle uusia mahdollisuuksia, jotka pitää pyrkiä hyödyntämään.
Toisaalta taas uudistus tuo mukanaan mittavia riskejä Suomen kannalta. Ne hahmottuvat tarkemmin uudistuksen edetessä.
– Perussuomalaiset puolueena ajaa aidosti Suomen etua ja vastustaa sellaisia EU:n toimia, jotka ovat Suomelle epäedullisia. Sama linja pätee myös maa- ja metsätalousasioissa. Suomen on varmistettava, ettei päädytä tilanteeseen, jossa tuotantokustannukset Suomessa kasvavat Green Dealin seurauksena ja samaan aikaan muissa EU-maissa tuotetaan elintarvikkeita polkuhintaan säännöistä piittaamatta.
– Hyvät ratkaisut kelpaavat meille ja huonoja vastustamme. Green Dealin liian kunnianhimoiset ympäristötavoitteet käyvät vielä Suomelle kalliiksi, Elomaa varoittaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Eurooppa-foorumi kannattavuus elinkeinoelämä Green Deal hiilineutraalius ruuantuotanto kotimainen ruoka kustannukset Ritva ”Kike” Elomaa ilmastopolitiikka perussuomalaiset Maatalous EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Halla-aho: “Sato ja ruokahuolto tuntuu olevan kiinni siitä, saadaanko tänne työntekijät Ukrainasta ja Vietnamista. Saarijärven Paavo ja kaltaisensa ihmettelisivät suuresti tällaista asetelmaa”
Immonen: Huoltovarmuuden kannalta kriittiset maataloustyöt on kyettävä toteuttamaan kotimaisin voimin
EU:n Green Deal heikentää merkittävästi Suomen kilpailukykyä – teollisuus, työpaikat ja omavaraisuus vaarassa
Perussuomalaisilta vahvaa kritiikkiä sekä Euroopan komissiolle että hallitukselle energia- ja ilmastopolitiikasta: Kansalaisten rankaiseminen jatkuu
Perussuomalaiset maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet: Emme hyväksy maa- ja metsätaloutta harjoittavien ihmisten syyllistämistä ilmastopolitiikan varjolla
Elomaa: Huoltovarmuus ja kotimainen ruoantuotanto
Hakkarainen: Metsästrategia pelättyä parempi, Green Deal kaatuu koronaan – ”Euron laulussa lauletaan viimeisiä värssyjä ja kerätään kolehtia”
Turvemaiden suojelu kiristymässä – lisää EU-kriteereitä ja ohjeita
PS-Naiset: Jopa keskustapuolue hylkäämässä maaseudun – ruoantuotanto ja huoltovarmuus kriisissä
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.