

Elomaa: Eläinten viikolla pitää nostaa rohkeasti esille eläinten kohtelun ongelmakohtia
Eläinten viikkoa vietetään 4.–10.10. Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa haluaa nostaa eläinten viikon teeman mukaisesti esille eläinten hyvinvointiin liittyviä haasteita Suomessa.
– Eivät ne eläintenpitoon liittyvät ongelmat poistu vaikenemalla. Epäkohtia on tuotava rohkeasti esille. Olen huomannut vuosien mittaan kansanedustajan työssäni sen tosiasian, että monien asioiden kohdalla muutosten poliittinen valmistelu ottaa tuulta alleen vasta laajan mediahuomion myötä, Ritva “Kike” Elomaa kertoo.
– Juuri ongelmien nostaminen tikunnokkaan on aivan olennaista, kun tavoitellaan eläimille parempaa huomista.
Sähköpannat kiellettävä
Eläinten viikolla SEY Suomen eläinsuojelu jakoi taas tänäkin vuonna Vuoden eläinsuojeluteko -palkinnon. Vuoden 2021 palkinto meni ansaitusti Tiina Kuusistolle, joka on rohkeasti tuonut julkisuuteen suojelukoirien koulutuksen yhteydessä esiintyvää eläinten väkivaltaista kohtelua.
– Tässä on malliesimerkki siitä kuinka rohkea kansalainen voi toiminnallaan saada paljon aikaiseksi. Sain myös itse tästä kimmokkeen lähteä viemään asiaa eteenpäin, Elomaa sanoo.
Elomaa laati lakialoitteen, jossa ehdotetaan piikkipantojen, piikkikuolainten ja piikkikannusten sekä muiden eläimelle kipua aiheuttavien ohjaus- ja hallintavälineiden, sähköpantojen ja muiden eläimelle sähköiskun antavien laitteiden käytön yksiselitteistä kieltämistä.
Rangaistukset kovemmiksi
Elomaa on valmistellut myös toisen eläinten hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävän lakialoitteen. Siinä ehdotetaan rikoslakia muutettavaksi siten, että lakiin lisättäisiin rikossäännös eläintenpitokiellon rikkomisesta niin, että maksimirangaistus olisi kuusi kuukautta vankeutta.
Viranomaisten mahdollisuudet valvoa eläintenpitokiellon noudattamista paranisivat tuntuvasti, kun mahdollisen vankeusrangaistuksen myötä valtuudet laajenisivat ja rangaistukset kovenisivat. Aloitteesta keskustellaan eduskunnassa torstaina 6.10.
– Mielestäni Suomen lainsäädännössä on lukuisia kohtia, jotka kaipaisivat kipeästi parannuksia. Eläinten satuttamisesta tai laiminlyönnistä selviää aivan liian kevein seurauksin tällä hetkellä. Lisäksi laki ei saisi jättää minkäänlaista liikkumavaraa eläimille kipua tuottavien välineiden käytölle, vaan ne on yksiselitteisesti kiellettävä tyystin, Elomaa päättää.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: Kissa ei ole lelu – “Ihmisten välinpitämättömyys on järkyttävää”

Peltokangas arvostelee nykyistä eläinsuojelulakia: “Petoja suojellaan enemmän kuin ihmisen parasta ystävää”

Elomaa: Uusi eläinten hyvinvointilaki ei saa jäädä puolitiehen

Uskonnon oikeuttamaa eläinrääkkäystä – Purra: Rituaaliteurastus lopetettava

Elomaa: Eläinsuojelurikoksiin erikoistuneet yksiköt saatava kaikkialle Suomeen

Oikeusasiamies vaatii parannuksia eläinsuojelurikosten tutkintaan – Elomaa: Eläinsuojelurikosten selvittämiseen tarvitaan lisää resursseja
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää