LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Elomaa: Ammatillisen koulutuksen urheilijanuoret jätetty paitsioon
Perussuomalaiset kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa ja Ville Vähämäki ovat huolissaan urheilijoiden ammatillisen koulutuksen tilanteesta. He ovat laatineet kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustellaan hallituksen näkemyksiä urheilulukioiden ja ammatillisten urheiluoppilaitosten yhdenvertaisuudesta niin rahoituksen kuin hakumenettelyn osalta.
Suomessa toimii tällä hetkellä 15 urheilulukiota ja 15 ammatillisen koulutuksen järjestäjää, jotka tarjoavat urheileville nuorille suunnattua koulutusta. Näiden toisen asteen urheiluoppilaitosten tarkoitus on mahdollistaa opiskelijoille intensiivinen harjoittelu ja kilpaileminen opintojen ohella.
– On hienoa, että meillä on urheilijanuorille räätälöityjä toisen asteen opinpolkuja, koska urheilumaailman huipulle tähdättäessä treenaaminen vaatii valtavasti ponnisteluja, toteavat Elomaa ja Vähämäki.
Ammatillista urheilijakoulutusta tuetaan vaatimattomasti
Tällä hetkellä urheilulukioissa valkolakkia tavoittelee noin 2 000 urheilijanuorta ja urheilijoiden ammatillista koulutusta suorittaa noin 700 opiskelijaa. Urheilulukiot saavat vuosittain eritystehtävänsä suorittamista varten valtion tukea neljä miljoonaa euroa ja ammatilliset urheiluoppilaitokset ovat saaneet tähän asti vastaavaa tukea 300 000 euroa.
Ammatillisen koulutuksen uudistuksen yhteydessä tämä avustus on poistettu kokonaan ja opetus- ja kulttuuriministeriö ohjeistaa oppilaitoksia hakemaan urheilijakoulutukseen tukea ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen kautta.
– Ammatillisen urheilijakoulutuksen tuen määrä on tähän asti ollut vaatimaton urheilulukioihin verrattuna ja toivottavasti uudistuksen myötä valtion tuki ei ainakaan enää tästä pienenisi, huolehtii Elomaa.
Opiskelijavalintaan tehty eriarvoistavia muutoksia
Myös ammatillisen urheilijakoulutuksen opiskelijavalintaan on tullut muutoksia. Ennen urheiluansioista saattoi saada yhteishaussa kolme lisäpistettä, mutta uudistuksen myötä urheilijanuorten ei ole enää mahdollista saada yhteishaussa lisäpisteitä.
Urheilulukioon pyrittäessä puolet kokonaispistemäärästä määräytyy peruskoulun päättötodistuksen pohjalta ja puolet soveltuvuuspisteillä, joissa urheiluansioilla on erittäin suuri painoarvo.
– Tämä on merkittävä epäkohta, joka asettaa urheilijoiden ammatillisen koulutuksen ja urheilulukiot keskenään eriarvoiseen asemaan, huomauttaa Vähämäki.
Hakijamäärät pudonneet merkittävästi
Ammatilliseen urheilijakoulutukseen haetaan nykyisin normaalin yhteishaun kautta, eikä erillistä hakua ole. Uudistuksen vaikutukset näkyvät jo nyt. Tänä keväänä ammatilliseen urheilijakoulutukseen hakeneiden määrä putosi merkittävästi vuoden takaisesta.
– Monet menestyneet suomalaisurheilijat, kuten jääkiekkoilija Aleksander Barkov, F1-mestari Mika Häkkinen ja keihäänheittäjä Antti Ruuskanen, ovat opiskelleet ammatillisella urheilijan polulla. Urheilijoiden ammatillista koulutusta pitää kehittää, jotta se olisi varteenotettava vaihtoehto eri lajien parissa paljon aikaa viettäville nuorille, Elomaa ja Vähämäki painottavat.
Lukio ja ammatillinen koulutus samalle viivalle
Kaksikon mielestä urheilijoiden ammatillisen koulutuksen on oltava samalla viivalla urheilulukioiden kanssa. Tämä edellyttää taloudellisten resurssien lisäksi mahdollisuutta saada lisäpisteitä urheiluansioista sekä riittävää näkyvyyttä yhteishaussa.
– Lukiokoulutus ei ole kaikille se oma juttu ja urheilijoiden ammatilliseen koulutukseen pitää panostaa, jotta se olisi varteenotettava vaihtoehto yhä useammalle tavoitteellisesti urheilevalle nuorelle, Elomaa sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
PS: Koulutuksesta on leikattu liikaa – “Tämä kehitys ei saa enää jatkua”
Ronkainen paheksuu yliopistojen politikointia: Olisiko Rajat kiinni -mielenosoituksesta saanut opintopisteitä – tuskin!
Johan on opinnot! – Sukupuolentutkimuksen opiskelijat tanssivat Stop Deportations -mielenosoituksessa, Turun yliopisto jakoi opintopisteitä
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön
Kolmen tunnin keskustelu Joe Roganin kanssa onnistui näyttämään inhimillisen puolen Donald Trumpista. Jutellessaan UFC-selostajana tunnetun Roganin kanssa vapaaottelusta Trump ei vaikuttanut poliitikolta vaan kamppailu-urheilufanilta. Keskustelussa käytiin läpi myös poliittisia aiheita, kuten maailmankauppa, energiatalous, sodat ja vaalivilppi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää