
PS ARKISTO
Elinkeinoministeri Wille Rydmanilta iloisia uutisia: Av-tuotantojen kannustinrahoitus jatkuu
Työ- ja elinkeinoministeriö on varmistanut audiovisuaalisten tuotantojen kannustinrahoituksen valtion vuoden 2024 talousarvioesityksen puitteissa. Rahoitus on enintään 10 miljoonaa euroa. Elinkeinoministeri Wille Rydman iloitsee siitä, että onnistui varmistamaan kannustinrahoitukselle jatkon kovan väännön jälkeen.
Av-tuotantokannustin auttaa suomalaisia pk-yrityksiä luomaan laadukasta kotimaista sisältöä. Yhteiskunnalle se on ensisijaisesti yritystoiminnan kasvua luova instrumentti.
Kannustimen avulla houkutellaan ulkomaisia tuotantoyhtiöitä kuvaamaan elokuvia ja sarjoja Suomessa sekä edistetään kotimaisten elokuvien kansainvälistä rahoitusta ja jakelua. Elinkeinoministeri Wille Rydman kertoi asiasta viestipalvelu X:ssä:
– Iloisia uutisia: olen onnistunut varmistamaan av-tuotantokannustimen rahoitukselle jatkon. Olin kovin pahoillani siitä, että av-kannustin ei budjettiriihessä mahtunut valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen. Talousraami on tietysti tiukka ja säästää pitää, mutta tämä kyseinen tuki on tutkitusti tuottava investointi, ei pelkkä kuluerä. En kuitenkaan luovuttanut, vaan pyysin virkamiehiämme etsimään tarvittavia rahoja esimerkiksi Business Finlandin varoista.
Kymmenen miljoonaa euroa tulossa
– Melkoisen vaivannäön jälkeen sieltä saatiinkin puristettua ensi vuodelle 10 miljoonan euron potti, jonka olen tänään saanut vahvistettua ensi vuoden av-kannustimen toteuttamiseksi. Kiitos TEMin ja BF:n väelle työstänne tämän suhteen.
Rahaa on tulossa ainakin kymmenen miljoonaa euroa. Koko av-alan pyytämää 20 miljoonaa euroa ei kuitenkaan ole vielä varmistettu, kertoo Rydman.
– Kiitos myös Riikan johtamalle valtiovarainministeriölle ymmärtämyksestä asiaa kohtaan. VM:ssä on valmistelussa vielä toinen 10 miljoonan euron varaus av-kannustimeen osaksi täydentävää talousarviota, jolloin av-kannustimen koko ensi vuodelle olisi yhteensä se 20 miljoonaa euroa, mitä alun perin tavoiteltiinkin. Toivottavasti se toteutuu.
Kaiken takana on kilpailu katsojista
Kannustimen tarve alalle syntyy kiristyneestä kansainvälisestä kilpailusta eri striimipalvelujen kesken. Tämä kilpailu käyttäjistä on kasvattanut panostuksia palveluiden sisältöihin, minkä myötä myös kiinnostus eri kieli- ja kulttuurialueiden paikallisiin sisältöihin on kasvanut. Samalla kilpailu osaavasta työvoimasta ja luotettavasta toimintaympäristöstä on kasvanut. Av-kannustimen tarve on kasvanut kahtena viime vuotena merkittävästi erityisesti ulkomaisten asiakkaiden löydettyä Suomen.
– On hienoa, että Suomi voi jatkaa kotimaisten elokuvien ja sarjojen kansainvälisen menestyksen edistämistä nyt, kun olemme päässeet siinä hyvään vauhtiin. Kansainvälisen näkyvyyden kautta viesti korkeasta osaamisesta sekä luotettavasta toimintaympäristöstä leviää. Myös muut toimialat hyötyvät tästä, Rydman sanoo.
Erityisesti kotimainen draamatuotanto on kasvanut kannustimen myötä. Kun kannustin edellyttää ulkomaista rahoitusta, varmistuu tällöin myös tuotantojen kansainvälinen jakelu. Muun muassa rikossarjat Sorjonen, Kaikki synnit ja Ivalo ovat levinneet laajalti maailmalla. Elokuvista Jalmari Helanderin ohjaama Sisu on saanut miljoonien yleisön, ja sen innoittamana Utsjoelle tulee myös uudenlaisia matkailijoita.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Jalmari Helander av-tuotannot kulttuuriala yritystoiminta kannustimet työ- ja elinkeinoministeriö Valtiovarainministeriö Business Finland Wille Rydman Riikka Purra
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ylen aamuohjelmassa taas sakea väite: ”Perussuomalaiset vihaa taidetta”

Hallitus vahvistaa perusopetusta vaalikauden aikana 200 miljoonalla – korkeakoulutukseen tulossa lisää aloituspaikkoja

Hallitus laskee autoilun kustannuksia ja kannustaa työhön veronalennuksilla – ”Tavoitteena työhön kannustava sosiaaliturvajärjestelmä”

Hallitukselta pelastajakoulutukselle 3,5 miljoonaa euroa lisärahoitusta

Elomaa: Av-tuotantokannustin on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää