El Salvadorin presidentti: Laiton siirtolaisuus vahingoittaa sekä lähtö- että kohdemaita

Länsimaihin suuntautuvaa laitonta siirtolaisuutta perustellaan usein sillä, että köyhät maat eivät kykene tarjoamaan turvaa omille kansalaisilleen. El Salvadorin presidentti kuitenkin muistuttaa, että jokaisen maan perustehtävä ja velvollisuus on tarjota kansalaisilleen mahdollisuus turvalliseen elämään ja taloudelliseen menestymiseen. Hänen mielestään laiton siirtolaisuus vahingoittaa sekä lähtö- että kohdemaita.

El Salvador on yksi Yhdysvaltoihin suuntautuvan laittoman siirtolaisuuden lähtömaista. Maan presidentti Nayib Bukele oli äskettäin Fox-kanavalla keskustelemassa Tucker Carlsonin kanssa laittomasta siirtolaisuudesta.

Presidentti Bukele totesi, että ihmiset lähtevät siirtolaisiksi täysin ymmärrettävistä syistä, koska heidän kotimaansa ei kykene tarjoamaan heille riittävää turvallisuutta, vapautta ja taloudellisia mahdollisuuksia. He eivät välttämättä haluaisi lähteä kotimaastaan, jonka kulttuuriin, tapoihin, ruokiin ja ilmastoon he ovat tottuneet, mutta punnittuaan laittomaan siirtolaisuuteen liittyviä riskejä ja saavutettavissa olevia etuja, monet päättävät lähteä.

El Salvadorin presidentti korosti kyseen olevan ennen kaikkea siitä, että siirtolaisten kotimaa on epäonnistunut velvollisuudessaan tarjota kansalaisilleen sitä mitä nämä tarvitsevat.

– Meidän maamme on epäonnistunut kahdessa perusasiassa, jotka aiheuttavat siirtolaisuutta: taloudellisten mahdollisuuksien puute ja turvallisuuden puute, presidentti Bukele sanoi.

Sisällissodasta jengirikollisuuteen

Pitkästä sisällissodasta toipuva El Salvador kärsii erittäin väkivaltaisesta jengirikollisuudesta. Jotkut salvadorilaiset rikollisjengit ovat laittoman siirtolaisuuden myötä laajentaneet toimintaansa myös Yhdysvaltoihin. Yksi näistä on Mara Salvatrucha, joka tunnetaan lyhenteellä MS-13. Yhdysvaltain aiempi presidentti Donald Trump sai toimittajien vihat päälleen sanottuaan, että MS-13:n kaltaisten rikollisjengien jäsenet ovat “kuin eläimiä”.

Aiemmin El Salvador oli merkittävämpi laittoman siirtolaisuuden lähtömaa kuin Honduras, mutta presidentti Bukele kertoo, että hallitus on viime vuosina pystynyt parantamaan turvallisuustilannetta ja antamaan ihmisille uskoa tulevaisuuteen. Nyt suuret siirtolaiskaravaanit lähtevät naapurimaa Hondurasista.

Vetovoimatekijät ovat ratkaisevan tärkeitä

Presidentti Bukele korostaa myös vetovoimatekijöiden merkitystä. Lupaus perillä odottavasta terveydenhoidosta, koulutuksesta, työpaikasta ja asunnosta kannustaa köyhiä lähtemään etsimään parempaa tulevaisuutta. Presidentinvaihdoksen jälkeen Yhdysvaltain houkutukset tuntuvat tietenkin entistäkin helpommin saavutettavilta.

El Salvadorin presidentti on kuitenkin sitä mieltä, että Keski- ja Etelä-Amerikasta Yhdysvaltoihin suuntautuva laajamittainen siirtolaisuus ei ole kenenkään etu. Yhdysvaltain kannalta se on yhteiskunnallinen taakka, mutta se vahingoittaa myös lähtömaita tekemällä ne riippuvaisiksi siirtolaisten kotimaahansa lähettämistä rahoista.

Ihmisten vieminen tuotteiden viemisen sijasta ei ole hyväksi taloudelle. Presidentti Bukele pitäisi mieluummin ahkerat ja lahjakkaat ihmiset tekemässä työtä oman maansa hyväksi.

Auttaminen ei oikeuta laitonta siirtolaisuutta

Presidentti Bukelen näkemys laittoman siirtolaisuuden kielteisistä seurauksista ja eri tahojen vastuusta ei liity ainoastaan poliittisen keskusteluun vaan myös moraaliseen keskusteluun, kirjoittaa kirjailija ja professori emeritus Vincent Ryan Ruggiero Catholic Journal -nettilehdessä.

Ruggieron mielestä katolisen kirkon suhtautuminen laittomaan siirtolaisuuteen perustuu moraaliteologiseen väärinkäsitykseen. Lähtökohdaksi on otettu laupiaan samarialaisen tarina ja Jeesuksen opetukset nälkäisten ruokkimisesta ja sairaiden auttamisesta. ”Minkä olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle” on hyvä elämänohje, mutta se ei ole perustelu avoimille rajoille.

Hyväkään tarkoitus ei oikeuta mitä tahansa keinoja

Kirjoittajan mielestä hyväkään tarkoitus ei oikeuta mitä tahansa tekoja. Köyhien siirtolaisten auttaminen on ylevä tarkoitus, mutta se ei oikeuta niitä haittoja, joita laiton siirtolaisuus aiheuttaa sekä kohde- että lähtömaalle.

Vincent Ryan Ruggiero vetoaakin kirkon ihmisiin pyytäen heitä luopumaan siitä ajatuksesta, että ainoa tapa auttaa köyhien maiden ihmisiä on lähettää heidät rikkaampiin maihin, jotta kohdemaiden hallitukset pitäisivät heistä huolta. Hän pitää kristillisempänä lähestymistapana sitä, että pyritään parantamaan köyhien maiden oloja ja hallintoa, jotta jokainen “näistä vähäisemmistä veljistä” voisi elää turvallisesti omassa synnyinmaassaan.