EKP:n vihreä rahapolitiikka törmää realiteetin muuriin
Euroopan keskuspankin uusi pääjohtaja Christine Lagarde on kertonut Euroopan parlamentille nostavansa vihreän strategian pankin rahapolitiikkaan. Siinä on kuitenkin lukuisia ongelmia ja niiden raivaaminen voi olla mahdoton urakka. Uutistoimisto Reuters nostaa esiin näitä ongelmia.
EKP:n rahapoliittinen tehtävä on pitää vuotuinen inflaatio lähellä, mutta hieman alle kahden prosentin. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu vaatisi kuitenkin perusteellisia muutoksia keskuspankin tehtäviin.
EU:n perussopimusta pitäisi muuttaa
Mikäli EKP:lle halutaan antaa vapaat kädet toimia ilmastonmuutoksen saralla, se vaatii muutoksia EU:n perussopimukseen. Se on haastava tehtävä, eivätkä EU:n johtajat ole aiemmin olleet halukkaita kirjoittamaan sopimusta uusiksi.
Syy on se, että muutokset tulisi ratifioida kaikissa jäsenmaissa. Joidenkin jäsenmaiden lakien mukaan hyväksyntään tarvitaan kansanäänestys.
Ilmastonmuutoksen torjuminen on poliittinen päämäärä. EKP:n riippumattomuus ja itsenäisyys olisi mennyttä. EKP pyrkii olemaan tasapuolinen markkinatoimija. Poliittisten johtajien tehtävänä on kanavoida politiikkaa haluamaansa suuntaan.
Luottoluokittajat eivät määrittele ilmastoriskiä
Luottoluokittajat kartoittavat rahoitusriskejä. Riskejä voi piillä niin öljynporausyhtiössä kuin aurinkopaneeleja valmistavassa yhtiössäkin. Toistaiseksi luottoluokittajat eivät eriarvoista yhtiöiden toimialoja toisistaan.
Tämä tasapuolisen rahoitusriskin periaate ohjaa EKP:ta. Se ei voi nykyisen sopimuksen mukaan vaatia liikepankilta suurempaa vakuusmäärää öljynporaajalle kuin aurinkopaneelin valmistajalle myönnetyistä luotoista, jos yhtiöillä on sama luottoluokitus.
EKP uusi velkakirjojen osto-ohjelman tarkoitus on pienentää rahoituskuluja. Mikäli keskuspankki suosisi poikkeuksellisen paljon jotain tiettyä toimialaa, se tulkittaisiin tukiaisiksi.
Kaikissa euroalueen maissa ilmastoriskin painoarvo ei ole sama. Tällöin ilmastoystävällisyyden mukaan painotettu elvytystuki suosisi jotain jäsenmaata toista jäsenmaata enemmän.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
EKP:n uusi pääjohtaja Lagarde haluaisi vähentää euroalueen vientiriippuvuutta
Keskuspankkiirit eri mieltä vihreän teknologian suosimisesta
Luottoluokitusyhtiö Fitch ilmoitti euroalueen japanisaatiovaarasta
Ruotsin keskuspankki huolestui negatiivisista koroista – EKP uskoo voivansa ajaa korot vieläkin syvemmälle
Fed laski odottamatta korkotasoaan – EKP puun ja kuoren välissä
Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen Neuvottelija-kanavalla: Kaikki ainekset suureen lamaan – ”EKP:tä ei ole viiden vuoden päästä”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää