Euroopan keskuspankin on arvioitu aloittavan euromaiden valtiolainaostot alkuvuoden aikana vauhdittaakseen hintojen nousua euroalueella. Haluttua hintojen nousua kutsutaan tavallisemmin “hintavakaudeksi”. EKP:n tavoite on puolittaa rahan arvo noin 40 vuoden välein. Tämä tarkoittaa lähellä 2 prosentin vuotuista inflaatiota.
EKP on ilmoittanut tavoitteekseen kasvattaa tasettaan vuoden 2012 alkupuolen lukemiin. Tämä tarkoittaisi lähemmäs tuhannen miljardin euron taseenpaisutusta.
OMT esiteltiin täyden paniikin hetkellä
EKP:n pääjohtaja Mario Draghi piti kuuluisaksi tulleen puheensa Lontoossa heinäkuussa 2012. Hän kertoi tuolloin tekevänsä kaikkensa – mandaattiensa rajoissa – pelastaakseen yhteisvaluutan. Hieman myöhemmin Draghi esitteli OMT-ohjelman (Outright Monetary Transactions).
Kriisimaiden velkapapereita ostettiin myös Draghin edeltäjän Jean-Claude Trichet’n aikana. Ostot olivat kuitenkin tarkoin rajattuja, ja ne toteutettiin ehdoitta. Tuolloin perusteluksi riitti “rahapolitiikan välittyminen”, mikä tarkoittaa keskuspankille mieluisan rahapolitiikan siirtymistä reaalitalouteen.
Draghin OMT-ohjelmassa nämä kaksi erityispiirrettä kääntyivät päälaelleen: ostot olisivat rajoittamattomat, mutta niihin sisältyisi ehtoja. Keskeisin ehto on, että ostomaan on oltava tukiohjelman parissa.
EU-tuomioistuin pohtii OMT:n laillisuutta
Saksan perustuslakituomioistuin sai pohdittavakseen OMT:n laillisuuden, koska Lissabonin sopimuksen mukaan Saksa ei saisi rahoittaa muita EU-valtioita. “EU:n perustuslaiksi” kutsutussa Lissabonin sopimuksessa artikla 123 kieltää EKP:n valtiolainaostot suoraan jäsenmailta. EKP onkin ajatellut toteuttaa velkakirjojen ostot jälkimarkkinoilta. Saksan perustuslakituomioistuin totesi alustavasti sen olevan Saksan perustuslain vastainen, mutta päätti antaa asian eteenpäin Euroopan unionin tuomioistuimelle lopputalvesta 2014. Tuomioistuimen odotetaan saavan tulkintansa valmiiksi kesällä 2015.
EKP:n edustajat kertoivat viime syksynä EU-tuomioistuimelle OMT:n olevan tuiki tarpeellinen, ja että “hintavakaus” olisi ollut vielä suuremmassa vaarassa ilman ohjelman esittelyä.
Mikäli EU-tuomioistuin toteaa Saksan perustuslakituomioistuimen tapaan ohjelman olevan laiton, sen käynnistämiseksi tarvittaisiin muutos Lissabonin sopimukseen. Tällöin kaikkien jäsenmaiden tulee hyväksyä muutos. “Perustuslaista” kinaaminen tässä kohtaa ei varmastikaan palauta markkinoiden luottamusta euroalueeseen.
Saksan mahdollinen poisjäänti vesittäisi koko OMT:n. Tärkein luottamusta herättävä jäsenmaa puuttuisi.
Tavoite ilman työkaluja
EKP:n asema ei ole kadehdittava, sillä näin suuren talouskriisin ei ole varauduttu Lissabonin sopimusta tehtäessä. EKP:sta on haluttu tehdä poliittisesta ohjauksesta riippumaton, eikä sen sovi “hullutella” markkinoilla tai ostaa mitä tahansa velkapaperia. EKP:n toimivaltuuksia on rajoitettu. EKP:sta on haluttu tehdä sääntökokoelmalla uskottava.
Nähdyn eurokriisin aikana ongelmaksi on kuitenkin muodostumassa deflaatio, joka uhkaa EKP:n tavoittelemaa kahden prosentin vuotuista inflaatiotavoitetta. Deflaatio lisää valtioiden jättivelkojen reaalista hintaa ja tekee valtioiden velkakriisistä selviytymisen haasteelliseksi.
HENRI MYLLYNIEMI
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Perussuomalaisten uusi opiskelijajärjestö Perussuomalaiset Opiskelijat ry toimii puolueen valtakunnallisena opiskelijajärjestönä Perussuomalaisen Nuorison alaisuudessa. Järjestö keskittyy vaikuttamaan suomalaisissa korkeakouluissa ja kokoamaan yhteen kansallismielisesti ajattelevia opiskelijoita. Opiskelijajärjestön ensimmäisenä puheenjohtajana toimii lahtelainen Matias Päivä.
