
EKP:n väistyvä pääjohtaja Draghi FT:lle: Euron vastustajat hävisivät, tulonsiirrot euroalueelle
Euroalueen jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta ajaneet voimat ovat hävinneet taistelunsa. Tappiot tulivat heille niin Kreikan velkakriisissä kuin Euroopan parlamenttivaaleissakin. Nyt on aika laittaa tulonsiirrot jäsenmaiden välille, totesi EKP:ta kahdeksan vuotta luotsannut Mario Draghi talouslehti Financial Timesille.
Euroalueen tulonsiirrot olisivat mahdollisia laajan euroalueen budjetin kautta. Draghi kannattaa tätä.
– Tarvitsemme yhteisen euroalueen budjetin saadaksemme vahvemman talous- ja rahaliiton, hän kertoi FT:n toisessa haastattelussa.
Taistelu Kreikan eurojäsenyydestä
Draghi kertoi, ettei hän ole koskaan halunnut puskea Kreikkaa ulos yhteisvaluutasta. Draghin pesti EKP:n pääjohtajana alkoi marraskuussa 2011. Samaan aikaan eurokriisi oli edennyt siihen pisteeseen, etteivät sijoittajat uskoneet yhteisvaluutan enää pysyvän elossa.
Hän muistelee yhtä euromaiden valtiovarainministereistä koottua euroryhmän kokousta, jossa eräs ministeri vaati EKP:ta lopettamaan letkurahoituksen kreikkalaispankeille. FT arvelee kyseisen ministerin olleen Saksan silloinen valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble.
– Sanoin: katsohan, jos haluat Kreikan ulos eurosta niin tee se itse. Älä käytä EKP:tä tähän, Draghi sanoi.
Pohjoiset euromaat esittivät tuolloin, ettei Kreikka ole koskaan ollut tarpeeksi vahva yhteiseen valuttaan. Vastapuolella pelättiin Kreikan euroeron sytyttävän samanlaisen markkinapaniikin kuin mitä yhdysvaltalaisen investointipankki Lehman Brothersin konkurssi aiheutti.
Elvytys jäänyt EKP:lle
EKP on vastannut likimain yksinään euroalueen talouden toipumisesta finanssi- ja eurokriisin jälkeen. Elvytys on ollut rahapoliittista. Valtioiden harjoittama talouspoliittinen elvytys on ollut vähäistä.
EKP on ostanut tähän mennessä 2 600 miljardin euron edestä euroalueen arvopapereita. Ne ovat pääosin olleet jäsenmaiden velkakirjoja. Tällä tavoin EKP on saanut painettua jäsenmaiden rahoituskustannukset eli korkomenot pienemmiksi.
Keskuspankin toimia on aikanaan puitu Saksan perustuslakituomioistuimessa. Oikeus totesi tuolloin, ettei EKP riko ostoillaan yhteisiä pelisääntöjä.
Syyskuussa uudesta arvopaperien osto-ohjelmasta kertonut Draghi sai usealta EKP:n hallintoneuvoston jäseneltä risuja. Seitsemän jäsentä äänesti vastaan ja kaksi muuta pui nyrkkejään taskuissaan. Hallintoneuvostossa on 25 henkilöä.
Ostoja vastustaneet ovat kertoneet, ettei ajoitus ole oikea. Euroalue ei ole taantumassa saati kuilun partaalla, jolloin ostot voisivat olla perusteltuja.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saksalaispankit muistuttavat poikkeuksellisen rahapolitiikan sivuvaikutuksista: Säästäjät ahdingossa, talousjärjestelmä vaarassa

Käteisen varastointi kasvaa Saksassa – kassakaapit käyvät kaupaksi

Hollanti joutunee leikkaamaan eläkkeitään EKP:n korkopolitiikan vuoksi

EKP:n sisällä kiehuu ja kuplii

Näin EKP murjoo talousjärjestelmämme negatiivisilla koroillaan

Keskuspankkiireilta täyslaidallinen EKP:n touhulle

Keskuspankkien elvytys vääristää markkinoita

Reuters haastatteli ekonomisteja: EKP:n elvytys ei auta, mutta uusi johtaja Lagarde jatkaa Draghin perintöä

EKP:n uusi pääjohtaja Lagarde haluaisi vähentää euroalueen vientiriippuvuutta
Viikon suosituimmat

Millä ihmeen logiikalla oman äidin kuoleman sureminen on väärin?
KOMMENTTI | Netti on netti ja ryönää täynnä, mutta on tilanteita, joissa kiukunpuuskassa kirjoittaminen ei tuota järkeviä tuloksia.

Väite: FBI viritti Trumpin kampanjatiimille “hunaja-ansan” kahdella naisagentillaan
Muutoksen tuulet puhaltavat myös FBI:ssa. Liittovaltion poliisin kaksi ylintä johtajaa on vaihdettu Trumpin luottomiehiin. Washington Times -lehden väitteen mukaan FBI on aloittanut tutkinnan vuonna 2015 alkaneesta salaisesta solutusoperaatiosta, jossa FBI:n aiempi pääjohtaja viritti Trumpin kampanjatiimille "hunaja-ansan" kahta naisagenttia käyttäen.

Yle valkopesee ja vähättelee maahanmuuttajien väkivallan uhreja – Sanna Antikainen: “Ilmeisesti Ylen leikkauksia on edelleen syytä jatkaa”
Saksassa tehdään tilastojen mukaan joka päivä noin 26 vakavaan loukkaantumiseen johtavaa veitsi-iskua. Yli puolet niistä on ulkomaalaisten tekemiä. Poliisitilastojen vääristymä pahentaa tilannetta, sillä kaksoiskansalaiset luokitellaan saksalaisiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Yleisradion 24.2. julkaisemaa uutista, jossa se vähättelee Saksan maahanmuuttotilanteen vakavuutta ja esittää virheellisiä syitä Kristillisdemokraattiseen unioniin eli CDU:hun kuuluvan Friedrich Merzin suosiolle.

Iranilais-suomalaiset ihmettelevät, miksi Yle edistää Iranin islamistisen hallinnon propagandaa – jutussa haastateltu professori ylistänyt myös Hamasin terrori-iskuja
Ylen julkaisema artikkeli sai iranilais-suomalaiset ihmettelemään, onko juttu vahingossa julkaistu.

Analyysi: Euroopan merkittävin maa käy vaaleihin – Saksa on menettänyt maahanmuuton kontrollin täysin
Saksa äänestää tänään ennenaikaisissa liittopäivävaaleissa. Valtiovarainministerin erityisavustaja Mikael Lith analysoi kirjoituksessaan poliittista tilannetta.

Keskusta lipuu huumemyönteiselle linjalle – puheenjohtaja Kaikkonen äänesti eduskunnassa huumeiden käyttöhuoneiden puolesta
Eduskunnan äänestystulos 91-66 varmisti eilen sen, että Suomeen ei tule huumeiden käyttöhuoneita. Kuitenkin keskustan eduskuntaryhmästä löytyi tukea huumehuoneille, jopa puoluejohtoa myöten, sillä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen äänesti huumeiden käyttöhuoneiden puolesta.

BBC hyllytti Hamasin propagandaksi paljastuneen Gaza-dokumentin – päähenkilö olikin Hamas-johtajan poika
BBC maksoi dokumentin, jonka päähenkilöä esitti Hamas-johtajan poika. Päivä BBC:n julkaiseman dokumentin “Gaza: How to Survive a Warzone” ("Gaza: Kuinka selviytyä sotavyöhykkeellä") jälkeen brittiläinen journalisti David Collier paljasti dokumentin terroristikytkökset Hamasin johtoon. Hän kertoi viestipalvelu X:ssä, että 14-vuotias englanninkielinen kertoja Abdullah on Hamasin maatalousministerin Ayman al-Yazourin poika. Hän esiintyy dokumentissa Zakaria-nimellä.

VTT Pasi Holm: Tukipaketteja saaneet maat hyötyivät Suomen kustannuksella
Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.

Ranskan hallitus aikoo kiristää maahanmuuttolakeja islamistisen veitsi-iskun jälkeen: ”Mitta on nyt täysi”
Algerialaismies puukotti hengiltä yhden ja haavoitti kolmea ihmistä lauantaina Mulhousen kaupungissa. Murhaajaa oli yritetty turhaan karkottaa Ranskasta 14 kertaa. Ranska uhkaa nyt Algeriaa vastatoimilla, jos maa ei suostu vastaanottamaan karkotettuja kansalaisiaan.

Miko Bergbom arvosteli vasemmiston harjoittaman maahanmuuttopolitiikan hedelmiä: On saatu aikaan ilmiöitä, jotka eivät kuulu tähän yhteiskuntaan
Eduskunnassa käsiteltiin eilen hallituksen esitystä rikoslain muuttamiseksi nuoriso- ja jengirikollisuuden osalta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tylytti omassa puheenvuorossaan vasemmistolaisen maahanmuuttopolitiikan tuloksia, minkä vuoksi suomalaiseenkin yhteiskuntaan on jo päässyt juurtumaan ilmiöitä, jotka eivät tänne kuulu.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää
PS Naiset 3/2024

Lue lisää