

Antti Aimo-Koivisto
EKP:n päätös rikkoi EU:n perussopimusta, maksukyvytön Kreikka on valehdellut alusta asti
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini (ps.) muistutti keskiviikkona talous- ja rahaliiton vakaudesta puhuttaessa, että Kreikka valehteli euroon tullessaan alusta asti.
– Brysselissä teeskenneltiin, ettemme tiedä, että he valehtelivat. Siitä lähdettiin. Ja sopimuksista ei ole pidetty kiinni, on rikottu useita sopimuksia, kuten yhteisvelkaa, alijäämää ja julkisen velan määrää, Soini aloitti.
Suomen olisi pitänyt sanoutua tuista irti
Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen alkuunpanemista tukipaketeista Soini totesi, että nehän ovat johdannaisia: vastuussa eivät ole Tanska, Ruotsi, Iso-Britannia. Tässä ovat mukana EU:n rahaunionin maat, joihin Suomi on ujutettu mukaan.
– Meidän olisi ehdottomasti pitänyt vaatia, että noudatetaan sääntöjä. Suomen olisi pitänyt ilmoittaa, että nämä ovat EU:n perussopimusten vastaisia, emmekä ole tässä mukana, Soini linjasi.
– Miten Suomelle olisi tässä muka käynyt? Olisiko meidät vedetty siitä tilille? Sallikaa minun hieman hymyillä, Soini totesi.
Sittemmin Slovakia on kieltäytynyt tukipaketeista, eikä sille käynyt asiassa kuinkaan.
Sinko tukittava
Soini moitti EKP:n linjausta tukea Euroopan talouskehitystä ostamalla maiden keskuspankkien lainapapereita 60 miljardilla eurolla kuukaudessa.
– Ei voi todellakaan olla, että ruvetaan talous- ja rahaliittoa pitämään pystyssä setelirahoituksella! Jos minä pistäisin kivijalkaan setelikoneen, niin minut vietäisiin nippusiteissä pois, niin kuin pitäisikin, Soini vertasi.
Kun talous- ja rahaliitto perustettiin, ei siellä ollut tilapäistä rahoitusjärjestelmää eikä EVM:ää, pysyvää mekanismia. Nyt ne ovat ja niihin ei voi kukaan puuttua, niihin ei saa yhteyttä, ne ovat luxemburgilaisia yhtiöitä. Tästä avautuu hämmästyttävä näkymä koko Eurooppaan: euro- ja ei-euromaat eriytyvät toisistaan.
Leikkisetelit katoavat Euroopan tuuliin
Soini kertoi luottavansa enemmän Saksan ja Hollannin keskuspankkiin kuin etelävaltion keskuspankkien kantaan ja kummasteli “sinkoa”, jota ollaan luomassa.
– Suomen osuus on 1,8 prosenttia eli 17 miljardin luokkaa. Luuleeko joku tässä salissa, että niillä rakennetaan teitä tai korjataan homekouluja Suomessa? Nämä rahat menevät sijoitusmarkkinoille ja EU-alueen ulkopuolelle. Tämä tilanne on äärimmäisen vakava, Soini varoitti.
EU rikkoo omia sääntöjään
– Miksi tässä tilanteessa ollaan? Siksi, että EU rikkoo omia sääntöjään. Perussopimuksen pykälät 123 ja 125 yksiselitteisesti kieltävät ottamasta toisen maan velkoja vastattavakseen. Tästä on kysymys ja tässä on rikottu peruskirjaa – ja tämän takia tässä suossa ollaan, Soini muistutti.
VELI-PEKKA LESKELÄ
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Eduskunta kinasteli Kreikan veloista: “Vanhanen aloitti tukipolitiikan ja Katainen jatkoi sitä”

“Te tapoitte juuri troikan”

FT: EKP kylmäkiskoinen Kreikan hallituksen toiveille
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää