EKP:lta odotetaan lisätoimia

Kansainvälinen kehitys- ja yhteisyöjärjestö (OECD) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) ovat aiemmin syyskuussa vaatineet Euroopan keskuspankilta (EKP) lisätoimia euroalueen aneemisen talouskehityksen piristämiseksi. Nyt vaikutusvaltaiset ekonomistit ovat ajatuspaja CEPR:ssä (Centre for Economic and Policy Research) tulleet samaan päätelmään, talouslehti The Wall Street Journal kirjoittaa.

Euroalueen inflaatio putosi 0,3 prosenttiin. Belgiassa inflaatio oli maan tilastokeskuksen mukaan pudonnut deflaation puolelle. Espanjassa kuluttajahinnat jatkoivat putoamistaan.

Poliittinen pidättäväisyys voi kuitenkin vesittää EKP:n suurimittaiset ostot, Financial Timesissa todetaan. EKP on todennut, että se ei osta taseeseensa riskipitoisia arvopapereita jos euromaiden hallitukset eivät tule takaamaan mahdollisia tappioita.

Analyytikoiden mielestä suurta hyppäystä parempaan ei ole tosin luvassa, mikäli EKP ei lähde markkinoille ostamaan myös arveluttavampia arvopapereita.

Saksassa vastamyrsky

IFO-instituutin (taloudellinen tutkimuslaitos) johtaja Hans-Werner Sinn kirjoittaa puolestaan täysin toisella sävelellä Financial Timesin mielipidekirjoituksessaan siitä, mitä EKP:n tulisi tehdä.

Sinn syyttää EKP:ta mandaattinsa ylittämisestään. Hän kuvaa EKP:n toimineen niin, että keskuspankki on vain ostanut taseeseensa – euroalueen veronmaksajien niskaan – yksityisten holtittomasti myöntämiä ja ottamia luottoja. Hän katsoo, että euromaiden valtiolainaostojen jälkeen EKP lähtee seilaamaan yksityismarkkinoiden velkakirjalaineille.

Sinn ripittää kovin sanoin eteläisten euromaiden hallituksia, jotka ovat näiden “häivebail-outtien” myötä saaneet lisätä velkahurmostaan kaiken aikaa. Samalla pohjoisten euromaiden hallitukset ovat nojanneet taakse päin huojentuneena siitä, ettei näitä tukipaketteja tarvitse siten nuijia läpi kansallisissa parlamenteissa.

Sinn muistuttaa UBS-pankin toimitusjohtajan ja Bundesbankin ex-johtaja Axel Weberin sanoneen, että EKP alkaa muuttua roskapankiksi.

Sinn kirjoittaa Saksan perustuslakituomioistuimen todenneen, ettei tällainen toiminta ole Saksan perustuslain mukaista, ja että Saksan hallitus ei voi vain katsella tyynesti sivussa maailman menoa. Hän toteaa saksalaisilla olevan täysi oikeus haastaa hallitus oikeussaliin perustuslakinsa rikkomista vastaan.