EKP senkuin lisää arvopaperiostojaan – pankin sisällä vastustus ostoille kasvaa
Euroopan keskuspankin viime viikolla ilmoittama päätös lisätä arvopaperiostoja pandemiaohjelmassaan (PEPP) 500 miljardilla eurolla oli etukäteen odotettu markkinoilla. EKP ilmoitti, ettei se käytä välttämättä ohjelmaa täydessä mitassaan. Tämä johtuu pankin sisällä kasvavasta vastustuksesta.
PEPP-ostojen lisäys merkitsee sitä, että euromaiden ensi vuoden lainatarpeista valtaosa siirtyy EKP:n holviin. Vain vajaa kolmannes jää sijoittajille. Espanjan kymmenen vuoden lainakorot valahtivat alle nollan prosentin. Se merkitsee sijoittajalle varmaa tappiota, mikäli velkakirja pysyy sijoittajan salkussa eräpäivään asti.
Merkittävistä euromaista Italian ja Kreikan 10-vuotisissa lainoissa on vielä positiivinen korkotaso. Maltan ja Kyproksen vastaavat korot ovat niin ikään hieman nollan yläpuolella.
Osto-ohjelman kasvattaminen jatkaa samalla kriisiajan rahapoliittisella linjalla. Euroalue on ollut käytännössä 12 viimeistä vuotta kriisitilassa, mikäli asiaa punnitsee EKP:n rahapolitiikan mukaan.
Korkomanipulointia
EKP ei myönnä tavoittelevansa lainakoroille tiukkaa ohjausta. Sijoittajapiirit uskovat, että EKP tosiasiallisesti tavoittelee juuri alhaisia lainakorkoja.
– EKP ei halua sanoa ääneen tavoittelevansa ohjausta korkotasoille ja -eroille, BNP Paribas’n makrotalousosaston tutkimusjohtaja Richard Barwell kertoi Financial Timesille.
– Keskuspankin ammukset ovat käytännössä loppuneet. EKP:n tulee turvautua hyvään onneen ja euromaiden hyvään talouspolitiikkaan vauhdittaakseen kysyntää, vaikkakin EKP voi pumpata arvopaperien hintoja.
EKP:n sisällä korkotason manipulointi herättää närää. Reutersin mukaan keskuspankin lähde kertoi tasaisten korkojen olevan huonoa taloudelle. Lähde toivoo markkinatalouden mukaista lainakorkojen hinnoittelua.
EKP jatkaa myös epäsuoraa pankkitukea lainaamalla pankeille rahaa miinus yhden prosentin korolla, kunhan pankit eivät supista lainakantaansa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
EKP on muuttumassa poliittiseksi toimijaksi, eikä se ole hyvä asia – valtakeskus toimii demokratian ulottumattomissa
Bundesbankin johtaja Weidmann: EKP ei voi korvata poliittista tahtoa ilmastonmuutoksen torjunnassa
EKP-pomot huolissaan: Kansalaisten luottamus keskuspankkiin hupenemassa
EKP vihjaili edelleen löysentävänsä rahapolitiikkaansa – Portugalin 10-vuotiset lainat painuivat pakkaselle
EKP tutki: “Vihreiden” velkakirjojen ostoilla vain pieniä ja lyhytaikaisia vaikutuksia saastuttamiseen
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.