EKP irrottamassa letkut Kreikasta

Euroopan keskuspankki ilmoitti koruttomassa lehdistötiedotteessaan, että se aikoo purkaa Kreikan saaman erikoiskohtelun. EKP on hyväksynyt alkuperäisten sääntöjensä vastaisesti Kreikan roskalainaluokkaisia joukkovelkakirjoja vakuudeksi uutta rahaa vastaan. Muutos rahapolitiikkaan astuu voimaan 11. helmikuuta.

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että Kreikan valtion rahoitus hankaloituu, sillä kreikkalaispankit ovat ostaneet valtionsa velkakirjoja uskoessaan voivansa pantata ne edelleen EKP:lle. Nyt ostoista tulisi uhkarohkeampia EKP:n uuden rahapolitiikan myötä.

Pankkeja uhkaa lisäksi talletuspako, joka on jo äitynyt “pankkimaratoniksi” uutistoimisto Bloombergin mukaan. Suuret omaisuudet on viety jo aikoja sitten pois Kreikasta. Jäljellä olevia pankkitilivarantoja tyhjennetään muun muassa kylpyhuoneen kaakelilattian alle tai puutarhaan.

EKP:n ratkaisun ei pitänyt tulla yllätyksenä, uutistoimisto Bloomberg muistuttaa. EKP:n varapääjohtaja Vítor Constâncio ilmoitti jo aiemmin, että Kreikan roskalainaiset velkakirjat on hyväksytty EKP:lle siksi, että Kreikka on “Troikan” ohjelmassa. Troikalla tarkoitetaan Euroopan komissiosta, EKP:ta ja Kansainvälistä valuuttarahasto IMF:ää. Kreikan hallitus kertoi kuitenkin viime perjantaina jättävänsä hyvästit Troikalle.

Taustalla poliittinen päätös?

Kreikkalaispankit ovat 11. helmikuuta jälkeen vaikeuksissa. Niiden rahoitukseen ei ole pääomamarkkinoilla suurta luottoa. Ne voivat vielä turvautua Kreikan keskuspankin riskillä toimivaan hätärahoitukseen (ELA, Emergency Liquidity Assistance). Kolme kreikkalaispankkia on jo käyttänyt tätä rahoituskanavaa parin miljardin edestä ennen EKP:n päätöstä.

Hätärahoitus on kuitenkin kallista. Se on 150 korkopistettä eli 1,5 prosenttiyksikköä keskuspankin ohjauskorkoa kalliimpaa. Nykyisellä 0,05 prosentin ohjauskorolla hätäluottojen hinnaksi tulee 1,55 prosentin korko.

Kreikkalaispankeilta katkeava edullisempi rahoitus on ollut viime joulukuussa 56 miljardissa eurossa, talouslehti Financial Times kirjoittaa. Hätärahoituksen katoksi on puolestaan tulossa 59,5 miljardia euroa.

EKP:n päätös ei ollut yksimielinen. Analyytikot ovat epäilleet taustalla olevan poliittinen painostuskeino saada Kreikka takaisin Troikan ohjaukseen. FT kirjoittaa, että nykyiseen EKP:n päätöksentekoon ei osallistu enää jokaisen euromaan keskuspankin edustaja. Helmikuun ajan sivussa ovat Kreikan, Kyproksen, Ranskan ja Irlannin keskuspankkien edustajat.

Hätärahoituskanavakin voidaan evätä, mikäli kaksi kolmasosaa EKP:n äänestysvuorossa olevista johtajista niin haluaa. Hätärahoituksen eväämisellä olisi kuitenkin varsin kohtalokkaita seuraamuksia.

Pääomakontrollit ja euroero?

Kreikkalaispankkien tileiltä on talletuspaon aikana saattanut kadota peräti 21 miljardia euroa. Näin arvelevat EKP:n ja yhdysvaltalaispankki JP Morganin lähteet. Kreikka voi siten joutua asettamaan talletuksille nostorajan ja eväämään valuutan ulosviennin maasta. Tällaiset pääomakontrollit ovat tosin kiellettyjä EU:n sopimuksen nojalla.

Siitä huolimatta Kypros joutui asettamaan pääomakontrolleja oman pelastuspakettinsa yhteydessä. Kyproksen pääomakontrolleja on höllennetty, mutta ne ovat edelleen voimassa. Kreikassa näin pitkäaikaiset rajoitteet eivät toimi, kansainvälisen taloustieteen johtaja Benn Steil Council on Foreign Relationsista kertoo uutistoimisto Bloombergille.

Steilin mukaan Kreikan ja muiden EU-maiden keskinäinen sopimukseton pattitilanne johtaisi pääomakontrollien jälkeen varsin nopeasti Kreikan eroamiseen yhteisvaluutasta. Näin voisi käydä jo maaliskuun loppuun mennessä, nimettömät Kreikan taloustilanteen tietävät lähteet kertovat Bloombergille.

Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras puhui Ateenassa parlamentin avaustilaisuudessa. Hän kertoi, ettei Kreikkaa voida kiristää. Samaan aikaan tuhannet ihmiset osoittivat mieltään parlamentin ulkopuolella. Tällä kertaa mielenilmauksessa tuettiin maan hallitusta ja vastustettiin EKP:n päätöstä.