EKP irrottamassa letkut Kreikasta
Euroopan keskuspankki ilmoitti koruttomassa lehdistötiedotteessaan, että se aikoo purkaa Kreikan saaman erikoiskohtelun. EKP on hyväksynyt alkuperäisten sääntöjensä vastaisesti Kreikan roskalainaluokkaisia joukkovelkakirjoja vakuudeksi uutta rahaa vastaan. Muutos rahapolitiikkaan astuu voimaan 11. helmikuuta.
Käytännössä tämä merkitsee sitä, että Kreikan valtion rahoitus hankaloituu, sillä kreikkalaispankit ovat ostaneet valtionsa velkakirjoja uskoessaan voivansa pantata ne edelleen EKP:lle. Nyt ostoista tulisi uhkarohkeampia EKP:n uuden rahapolitiikan myötä.
Pankkeja uhkaa lisäksi talletuspako, joka on jo äitynyt “pankkimaratoniksi” uutistoimisto Bloombergin mukaan. Suuret omaisuudet on viety jo aikoja sitten pois Kreikasta. Jäljellä olevia pankkitilivarantoja tyhjennetään muun muassa kylpyhuoneen kaakelilattian alle tai puutarhaan.
EKP:n ratkaisun ei pitänyt tulla yllätyksenä, uutistoimisto Bloomberg muistuttaa. EKP:n varapääjohtaja Vítor Constâncio ilmoitti jo aiemmin, että Kreikan roskalainaiset velkakirjat on hyväksytty EKP:lle siksi, että Kreikka on “Troikan” ohjelmassa. Troikalla tarkoitetaan Euroopan komissiosta, EKP:ta ja Kansainvälistä valuuttarahasto IMF:ää. Kreikan hallitus kertoi kuitenkin viime perjantaina jättävänsä hyvästit Troikalle.
Taustalla poliittinen päätös?
Kreikkalaispankit ovat 11. helmikuuta jälkeen vaikeuksissa. Niiden rahoitukseen ei ole pääomamarkkinoilla suurta luottoa. Ne voivat vielä turvautua Kreikan keskuspankin riskillä toimivaan hätärahoitukseen (ELA, Emergency Liquidity Assistance). Kolme kreikkalaispankkia on jo käyttänyt tätä rahoituskanavaa parin miljardin edestä ennen EKP:n päätöstä.
Hätärahoitus on kuitenkin kallista. Se on 150 korkopistettä eli 1,5 prosenttiyksikköä keskuspankin ohjauskorkoa kalliimpaa. Nykyisellä 0,05 prosentin ohjauskorolla hätäluottojen hinnaksi tulee 1,55 prosentin korko.
Kreikkalaispankeilta katkeava edullisempi rahoitus on ollut viime joulukuussa 56 miljardissa eurossa, talouslehti Financial Times kirjoittaa. Hätärahoituksen katoksi on puolestaan tulossa 59,5 miljardia euroa.
EKP:n päätös ei ollut yksimielinen. Analyytikot ovat epäilleet taustalla olevan poliittinen painostuskeino saada Kreikka takaisin Troikan ohjaukseen. FT kirjoittaa, että nykyiseen EKP:n päätöksentekoon ei osallistu enää jokaisen euromaan keskuspankin edustaja. Helmikuun ajan sivussa ovat Kreikan, Kyproksen, Ranskan ja Irlannin keskuspankkien edustajat.
Hätärahoituskanavakin voidaan evätä, mikäli kaksi kolmasosaa EKP:n äänestysvuorossa olevista johtajista niin haluaa. Hätärahoituksen eväämisellä olisi kuitenkin varsin kohtalokkaita seuraamuksia.
Pääomakontrollit ja euroero?
Kreikkalaispankkien tileiltä on talletuspaon aikana saattanut kadota peräti 21 miljardia euroa. Näin arvelevat EKP:n ja yhdysvaltalaispankki JP Morganin lähteet. Kreikka voi siten joutua asettamaan talletuksille nostorajan ja eväämään valuutan ulosviennin maasta. Tällaiset pääomakontrollit ovat tosin kiellettyjä EU:n sopimuksen nojalla.
Siitä huolimatta Kypros joutui asettamaan pääomakontrolleja oman pelastuspakettinsa yhteydessä. Kyproksen pääomakontrolleja on höllennetty, mutta ne ovat edelleen voimassa. Kreikassa näin pitkäaikaiset rajoitteet eivät toimi, kansainvälisen taloustieteen johtaja Benn Steil Council on Foreign Relationsista kertoo uutistoimisto Bloombergille.
Steilin mukaan Kreikan ja muiden EU-maiden keskinäinen sopimukseton pattitilanne johtaisi pääomakontrollien jälkeen varsin nopeasti Kreikan eroamiseen yhteisvaluutasta. Näin voisi käydä jo maaliskuun loppuun mennessä, nimettömät Kreikan taloustilanteen tietävät lähteet kertovat Bloombergille.
Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras puhui Ateenassa parlamentin avaustilaisuudessa. Hän kertoi, ettei Kreikkaa voida kiristää. Samaan aikaan tuhannet ihmiset osoittivat mieltään parlamentin ulkopuolella. Tällä kertaa mielenilmauksessa tuettiin maan hallitusta ja vastustettiin EKP:n päätöstä.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön
Kolmen tunnin keskustelu Joe Roganin kanssa onnistui näyttämään inhimillisen puolen Donald Trumpista. Jutellessaan UFC-selostajana tunnetun Roganin kanssa vapaaottelusta Trump ei vaikuttanut poliitikolta vaan kamppailu-urheilufanilta. Keskustelussa käytiin läpi myös poliittisia aiheita, kuten maailmankauppa, energiatalous, sodat ja vaalivilppi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää