EKP heittämässä osto-ohjelmansa rajoitteet roskakoriin – peli auki laittomaan jäsenmaiden suoraan rahoitukseen?
Euroopan keskuspankki aikoo miettiä arvopapereidensa osto-ohjelman useiden rajoitusten purkamisen, talouslehti Financial Times kirjoittaa. Aie aiheutti ison riidan EKP:n johtokunnassa. Pohjoiset maat vastustavat höllennyksiä, kun taas eteläiset maat suorastaan vaativat niitä.
EKP on asettanut itselleen rajoituksen, ettei se osta minkään euromaan velkakirjoja kuin korkeintaan kolmanneksen. Tähän on useita syitä.
Keskeisin kysymys EKP:n halusta luopua rajoituksista liittyy EU-lain tulkintaan. EKP ei saa rahoittaa jäsenmaitaan.
EKP:n “kolmanneksen rajoite” laadittiin, koska Saksan perustuslakituomioistuin haastoi keskuspankin oikeuteen jäsenmaiden rahoittamisesta. EU-tuomioistuin katsoi, että ostojen rajoittaminen korkeintaan kolmannekseen kunkin jäsenmaan velasta ei täytä jäsenmaan rahoituksen tunnusmerkkiä.
Rahoittaako sittenkin jäsenmaita?
Rajoitus on tärkeä juridisessa mielessä. Mikäli EKP on suurempi velkoja, se joutuu velkajärjestelyjen kohdalla äänestämään kyseisestä järjestelystä. EKP joutuu silloin ottamaan suoraan kantaa siihen, saako jäsenmaa velkahelpotuksia vai ei. Mikäli saa, muodostuvat EKP:n tukiostot lahjoituksiksi. Ja se on suoraa jäsenmaan rahoittamista ja lainvastaista.
EKP voi siis joutua syytetyn penkille, mikäli se purkaa rajoituksen. Toisaalta koronaviruksen pandemia on luonut hyvin poikkeukselliset olosuhteet. Suurimmillaan tämä tarkottaisi, että koko euroalueen kohtalo lepäisi muutaman lainoppineen käsissä.
On hyvin todennäköistä, että kaikki jäsenmaat joutuvat velkaantumaan massiivisesti pandemian edessä. Tällöin kolmanneksen rajoite siirtyy samalla kauemmas.
Kolmanneksen rajoitteella on muitakin vaikutuksia. Liian suuri ja määräävä velkoja vaikeuttaa kyseisen velkakirjamarkkinan hinnanmuodostusta. Epärealistinen riskin hinnoittelu voi johtaa vakaviin markkinahäiriöihin.
Tasapuolisuus vaakalaudalla
Muut rajoitukset koskevat velkakirjojen juoksuaikaa. Ennen EKP osti vain velkakirjoja, jotka erääntyvät 1-30 vuoden kuluttua. Uusi raja kulkisi 70 vuorokaudessa.
Tämän lisäksi ostojen tasapuolisuus voi kadota. Tällä hetkellä EKP ostaa eri euromaiden velkakirjoja keskuspankin pääoma-avaimen suhteessa. Se merkitsee sitä, että suurten jäsenmaiden velkakirjoja ostetaan samassa suhteessa kuin kukin jäsenmaa on pääomittanut keskuspankkia.
Jos tasapuolisuudesta luovutaan, se voi aiheuttaa poliittisia myrskyjä. Rajoitteen purkaminen voisi äärimmillään tarkoittaa sitä, että EKP ostaisi koko 750 miljardilla eurolla vain Espanjan ja Italian velkakirjoja kaikkien euromaiden riskiksi.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Fed laski odottamatta korkotasoaan – EKP puun ja kuoren välissä
Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen Neuvottelija-kanavalla: Kaikki ainekset suureen lamaan – ”EKP:tä ei ole viiden vuoden päästä”
Suuret EU-maat sulkeutuvat koronaviruksen vuoksi
Koskenkylä: Hallituksen tukipaketin koko suurehko, mutta suoran tuen määrä on liian pieni
Italian pääministeri Conte: Ilman yhteisiä koronavelkakirjoja Eurooppa menettää syyn olemassaoloonsa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää