

Ekonomistit: Euroalueen talous kituuttaa tämänkin vuosikymmenen ajan
Kolme ING-pankin ekonomistia arvelee euroalueen talouskasvun jäävän kitukasvuiseksi kuluvalla vuosikymmenellä. Talouden hälyttävät merkit ovat olleet näkyvissä jo ennen koronavirusepidemiaa. Aiheesta uutisoi talousmedia CNBC.
Finanssikriisin jälkeen euroalueen talouskasvu on jäänyt pahasti jälkeen. Euroalueella on takana 11 laihaa vuotta. Näköpiirissä ei ole helpotusta ankeaan tilaan, hollantilaisen ING-pankin ekonomistit kirjoittavat muistiossaan.
– Jo ennen koronavirusepidemiaa tummat pilvet kerääntyivät euroalueen talouden ylle. Italia on myrskyn silmässä, muistiossa todetaan.
Viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä euroalueen talous kasvoi vain aneemiset 0,1 prosenttia. Suurista euromaista Saksan talous polki paikoillaan, kun Ranskan ja Italian talous supistui tuona aikana.
Myös Suomen talous supistui voimakkaasti viime vuoden lopulla.
Tulossa alle prosentin vuosikasvua
ING-pankin mukaan seuraavien kymmenen vuoden aikana euromaiden talous kasvaa keskimäärin alle prosentin vuodessa, kun viime vuosikymmenellä vuotuinen kasvu oli keskimäärin 1,4 prosentissa. Syitä tähän hyytymiseen on lukuisia.
Väestörakenteen ikääntyminen ja rakenteelliset seikat jarruttavat talouskasvua. Euromaiden haluttomuus tehdä talousuudistuksia heikentää kasvunäkymiä.
Kauppasodan eskaloituminen Yhdysvaltain ja Kiinan välillä on iskenyt Eurooppaan rajusti. Kauppajännitteet EU:n ja Yhdysvaltojen välillä voivat johtaa Euroopalle tärkeän kaupankäynnin hyytymiseen.
Brexit aiheuttaa säröjä
Unionin kauppaan voi tulla pahoja säröjä myös brexitin myötä. EU ja Iso-Britannia neuvottelevat alkuvuoden aikana vapaakauppasopimuksesta. Alkuasetelmat ovat hankalat.
Koronavirusepidemian myötä Euroopan talouden kuva ei ole ainakaan piristynyt. Epidemian vuoksi isoja tilaisuuksia on peruttu, turismi ja matkailu ovat jo kärsineet ja esimerkiksi Italiassa kaikki koulut suljettiin uusien tartuntojen pelossa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Puisto ja Immonen: EU kärkkyy jälleen Suomen taskulla

Suomen talous supistui loppuvuonna – euroalueen talouskasvu lähes pysähtyi

Epätietoisuus on myrkkyä kaupankäynnille – talousasiantuntijat kuitenkin varovaisia ennustaessaan koronaviruksen talousvaikutuksia

Euroalueen pankkiirit käyvät uuteen taistoon negatiivisten talletuskorkojen poistamiseksi

Kansantaloustieteen emeritusprofessori Kanniainen: Euron perustaminen oli vuosisadan virhe

Euroalueen teollisuustuotanto rajussa laskussa

Yhdysvaltain 10-vuotisen lainan korko putoaa kuin kivi

Saudi-Arabia julisti öljysodan – markkinat rauhattomia
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää