

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ehdotus vankien ehdonalaiseen vapauttamisen järjestelmän ankaroittamisesta lähti lausuntokierrokselle – ensikertalainen voisi olla vain kerran
Oikeusministeriössä on valmistunut pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukainen lakiehdotus ehdonalaisen vapauttamisen järjestelmän ankaroittamisesta. Lakiehdotuksen mukaan ainoastaan ensimmäistä kertaa vankeusrangaistusta suorittava vanki voisi vapautua oltuaan vankilassa normaalia lyhyemmän määräosan rangaistuksestaan.
– Rikoksenuusijat puolestaan vapautettaisiin ehdonalaiseen vapauteen heidän oltuaan vankilassa laissa säädetyn pidemmän määräosan riippumatta siitä, kuinka kauan heidän aiemmasta vankeusrangaistuksestaan on kulunut. Vangin niin sanottu ensikertalaisuus ei siten enää palautuisi tietyn rikoksettoman ajan jälkeen, kerrotaan oikeusministeriön tiedotteessa.
Muutos voimaan 2025
Ehdotuksen tavoitteena on muuttaa ehdonalaisen vapauttamisen järjestelmää siten, että se on yleisesti hyväksyttävä ja ymmärrettävä sekä uskottava ja oikeudenmukainen. Muutos merkitsisi rangaistusjärjestelmän ankaroitumista. Muutoksen jälkeen Suomen lainsäädäntö vastaisi tältä osin paremmin muiden maiden ehdonalaista vapauttamista koskevaa lainsäädäntöä.
– Laki tulisi voimaan vuoden 2025 alussa. Uutta sääntelyä sovellettaisiin lain voimaantulon jälkeen tehtyihin rikoksiin. Muutos koskisi myös ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan valvontarangaistukseen tuomittuja, joiden ehdonalaiseen vapauttamiseen sovelletaan vankeja vastaavaa sääntelyä, oikeusministeriöstä kerrotaan.
Ehdotus vankien ehdonalaista vapauttamista koskevien säännösten muuttamisesta on lausunnoilla 8. toukokuuta asti.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- valvontarangaistus koventuneet rangaistukset Petteri Orpon hallitus ensikertalaisuus ehdonalainen lakiehdotus lausuntokierros vankeusrangaistus ehdollinen vankeusrangaistus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Oikeusministeri Leena Meri oikeusministeriön budjetista: Varoja kohdennetaan sisäiseen turvallisuuteen ja oikeudenhoitoon

Kansanedustaja Leena Meri oudoksuu Helsingin Sanomien tulkintaa perussuomalaisten kriminaalipoliittisesta ohjelmasta

Valtamedian valikoimat asiantuntijat lyttäävät perussuomalaisten kriminaalipolitiikan – vaikenevat kuitenkin siitä, että Suomessa on muita Pohjoismaita lievemmät rangaistukset

Katuväkivalta ja jengirikollisuus pitkälti seurausta maahanmuutosta – perussuomalaiset esittää listan toimia ilmiön kitkemiseksi: ”Vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulos maasta”

Oikeusministeriö ehdottaa kiristyksiä aserikosten rangaistuksiin – tavoitteena ennaltaehkäisy sekä kansalaisten hengen ja terveyden suojelu

Göteborgiin huippuvankila 700 seksuaalirikolliselle – tilavat sellit, virkistyspiha yrttitarhoineen sekä aurinkotuolit kohti etelää

Ensikertalaisuussäännöksen uudistaminen kirjattiin hallitusohjelmaan – oikeusministeri Meri: “Uusintarikollisten rinnastaminen ensikertalaisiin istuu harvan oikeustajuun”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää