

LEHTIKUVA
Eerola: Välimeren kautta tulevat ovat laittomia maahanmuuttajia
Hallitusneuvottelujen maahanmuuttoryhmän vetäjä, perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola ei kannata EU:n kaavailemaa pakolaisten kiintiöjärjestelmää, jossa Välimeren yli Eurooppaan tulevat pakolaiset jaettaisiin tasaisemmin jäsenmaiden kesken.
– Välimeren kautta tulevilla ihmisillä ei ole pakolaisstatusta vaan he ovat laittomia maahantulijoita. Heistä vastaa se valtio, johon nämä ihmiset tulevat. Suomi kantaa oman vastuunsa pakolaisista, ja meillä on käytössä kiintiöpakolaisjärjestelmä, Eerola sanoo.
Maahanmuutto hallitusneuvotteluissa
Eerolan mukaan hallitusneuvotteluihin liittyvä maahanmuuttoasioiden valmistelu on edennyt rakentavassa hengessä keskustan ja kokoomuksen kanssa.
– Valmistelemme kolmen puolueen kesken yhdessä tulevan hallituksen yhteistä näkemystä, joka on erilainen kuin SDP:n, vihreiden, kristillisdemokraattien, RKP:n ja vasemmistoliiton näkemys, Eerola toteaa.
Tulevan hallituksen maahanmuuttoasioiden valmistelu jatkuu Eerolan johdolla tänään.
20 000 pakolaisen järjestelmä
EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on ehdottamassa 20 000 vuotuisen kiintiöpakolaisen järjestelmää. Siinä pakolaiset jaettaisiin EU:n jäsenmaiden kesken maiden väkilukuun, bruttokansantuotteeseen, työttömyyteen ja jäsenmaiden ennestään ottamien pakolaisten määrään perustuen.
Perussuomalaiset vastustavat EU:n taakanjakomekanismia, koska se olisi Suomen kansallista etua vastaan. Taakanjako lisäisi Suomeen tulevien ei-työperäisten ihmisten määrää ja heikentäisi Suomen omia mahdollisuuksia vaikuttaa kuka maahan muuttaa.
Siirtolaispaine kasvaa
Afrikan väkiluvun ennustetaan nousevan tällä vuosisadalla neljään miljardiin. Väestöräjähdys ylläpitää ja pahentaa köyhyyttä. Perussuomalaisten mielestä Afrikasta ja Lähi-Idästä Eurooppaan kohdistuva massiivinen siirtolaisuus on väärä tapa reagoida elintasokuilun synnyttämään siirtolaispaineeseen.
Perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa vaaditaan, että EU:n pitää puuttua siirtolaisvirtaan edistämällä taloudellista toimeliaisuutta, hyvää hallintoa sekä tyttöjen ja naisten asemaa Afrikassa.
Lisäksi ohjelma painottaa tulosvastuullista ja tiukasti ehdollista kehitysapua. Siinä sotia ja kriisejä pakenevat ihmiset tulee asuttaa ensisijaisesti kriisialueiden läheisyyteen. Lähtökohtana pitää olla, että ihmiset palaavat koteihinsa heti kun olosuhteet sen sallivat.
Nettokustannukset nousisivat rajusti
Maahanmuuton nettovaikutuksia Suomen Perusta -ajatuspajalle laskenut Samuli Salminen arvioi pakolaisten aiheuttamia julkisen talouden nettokustannuksia, jotka nousevat rajusti, jos komission ehdotus menee läpi.
– Esimerkiksi kustakin Suomessa asuvasta tuhannesta työikäisestä Somaliassa syntyneestä maahanmuuttajasta on aiheutunut vuosittain noin 13 000 000 euron nettokustannukset Suomen julkiselle taloudelle, Salminen selvittää.
700 miljoonaa euroa vuodessa
Salminen tutkii parhaillaan maahanmuuton vaikutuksia kokonaisten elinkaarien yli.
– Tutkimuksen jo julkaistun ensimmäisen osan mukaan negatiiviset vaikutukset säilyvät pitkällä aikavälillä Somaliassa ja Irakissa syntyneillä. Tulokset kokonaisten elinkaarien yli tulevat tuonnempana, mutta jo nyt uskallan ennakoida hyvin negatiivisia tuloksia näitä maita koskien, Salminen arvioi.
Suomen Perusta -ajatuspajan ennen eduskuntavaaleja julkistaman selvityksen mukaan työikäisten 20-62-vuotiaiden maahanmuuttajien nettokustannukset ovat vuodessa 700 miljoonaa euroa. Tutkimuksessa on eritelty 10 maata, joista tulee eniten maahanmuuttajia Suomeen.
Somalimuuttaja maksaa eniten
Eniten kuluja syntyy Somaliasta ja Irakista tulevasta maahanmuutosta. Somalimuuttajat tuovat yli 13 000 euron nettokulut henkilöä kohden, mutta Saksasta tullut yksi maahanmuuttaja tuo vuodessa yli 2 000 euron nettohyödyn.
Laskelmissa on huomioitu mm. verotuksen, tulonsiirtojen, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä rikollisuuden suorat vaikutukset. Luvut koskevat vuosia 1995–2011.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Soini: Puolustus on vahvoilla – armeijalle lisää rahaa

Eurooppa-politiikassa suurimmat väännöt

Hallitusneuvottelut etuajassa, maahanmuuttolinjaus saatiin valmiiksi
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.