

LEHTIKUVA
Eerola: Turvapaikanhakijoiden vaikutus julkiseen talouteen negatiivinen – koulutus, kielitaito ja kyky integroitua puuttuvat
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen turvapaikanhakijoiden työllistymisestä ja vaikutuksesta julkiseen talouteen.
Eerola tiedustelee asianmaiselta ministeriltä, onko hallitus valmis myöntämään, että sen arviot turvapaikanhakijoiden työllistymisestä ja vaikutuksesta huoltosuhteeseen olivat virheellisiä.
– Miksei hallitus hyödynnä muista Pohjoismaista saatua kokemusperäistä tietoa sekä valtiollisten tutkimusyhtiöiden raakaa tilastodataa omia johtopäätöksiä tehdessään, Eerola ihmettelee.
Tulijoilla todella alhainen työllisyysaste
Suomeen saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2015, jolloin useat poliitikot kommentoivat, kuinka Suomen väestörakenteen ja työvoimapulan vuoksi siitä on hyötyä Suomelle. Enemmistö turvapaikanhakijoista saapui Afganistanista, Irakista ja Somaliasta.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan näiden kansallisuuksien työllisyysaste vuonna 2013 oli vain 20-26 prosenttia.
– VATT:n tutkimuksesta voi päätellä, että Afganistanista, Irakista ja Somaliasta Suomeen tulleiden henkilöiden vaikutus julkiseen talouteen on negatiivinen, Eerola toteaa.
Avokätisyydestä miljardiluokan kustannukset
Eerola viittaa VATT:n tutkimukseen Suomessa asuvien maahanmuuttajien pärjäämisetä työmarkkinoilla vuosina 1990-2013. Hän toteaa lisäksi, ettei tutkimus edes huomioi viimeisintä turvapaikanhakijoiden tulvaa. Eerola kokee turvapaikanhakijoiden työllistymisen vaikeaksi, koska heiltä puuttuu pääsääntöisesti koulutus, kielitaito sekä kyky omaksua ja integroitua osaksi länsimaista yhteiskuntaa.
– Uusimmilla tulijoilla on entistä haastavampi työllistyä pelkästään suuren absoluuttisen määrän vuoksi. VATT:n mukaan aikaisempi kokemus viittaa tähän, Eerola sanoo.
Kirjallisen kysymyksen mukaan Suomi on avokätisesti osoittanut määrärahoja kotouttamiseen ja maahanmuuton kustannukset ovat kasvaneet miljardiluokkaan. Näitä kustannuksia ei juuri koskaan huomioida turvapaikanhakijoiden työllistymisen kokonaisuudessa. Sijoitukset eivät ole olleet suomalaiselle veronmaksajalle myönteisiä.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset tyrmää työvoiman tarveharkinnan poiston: Suomessa jo nyt valtava määrä työttömiä maahanmuuttajia

Tutkimus: Työikäinen Irakista tai Somaliasta saapuva kuormittaa julkista taloutta keskimäärin yli 13 000 eurolla joka vuosi, eikä kotoutuminen auta asiaa

Analyysi: Maahanmuuttajien kotoutuminen erityisen heikkoa ja kallista

Haittamaahanmuuton hintalappu 3,2 miljardia euroa vuodessa – Pauli Vahtera: ”Katsokaa, mitä olette tehneet Suomelle”

Elomaa: Paine muuttoliikkeelle Afrikasta Eurooppaan voimistuu, maahanmuutosta jo nyt miljardikustannukset – “Suomi ei voi lakaista näitä riskejä maton alle”

Monikulttuurisessa koulussa huono suomi tarttuu suomalaislapsiinkin

Juvonen: Suomen kieli uhattuna paitsi asiakaspalvelussa myös hoitotyössä
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää