Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mäkelä: “Opposition takki on yhtä tyhjä kuin kepun paperi hallitustunnustelijalle toissa keväänä”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kertoi Kouvolan Kaakossa pidettävän eduskuntaryhmän kesäkokouksen kokouspaikan sijaitsevan varsin lähellä hänen omaa kotiseutuaan, tunnin matkan päässä suljetulle Venäjän rajalle. Mäkelän synnyinkunnan Joutsenon laulun sanat kuvaavat seudun tilannetta:

”Olet maa rajan, raukaksi lauletun, mut´ et raukaksi raueta saata.”

– Sanoituksen viitekehys on sota, aluemenetykset ja maan puolustaminen, ja kaikki varmasti teemme parhaamme, ettei niistä asioista tarvitsisi enää uudestaan laulaa. Se, että on raja ja rajalla rauha, on tärkeintä, Mäkelä totesi.

– Mutta noin laajemmin, samaa periksiantamatonta asennetta tarvitaan täällä tässä ajassa. Alueen tilanne ei ole hyvä, raja on kiinni, puu ei kulje ja niin matkailu kuin perinteinen teollisuuskin ovat vaikeassa tilanteessa. Tuulimyllyjä ei voi naapurimaan takia rakentaa – hyvät neuvot ovat kalliit, että saataisiin työpaikkoja ja elinvoimaa.

– Täällä ollaan realisteja, ihmeitä ei ulkoa päin valtiovallalta pyydetä. Sitä toivotaan, että alue tunnustettaisiin valtion ja EU:n tukien osalta osaksi itäistä ja pohjoista Suomea. Täällä tarvitaan edellytykset rakentaa hyvinvointia – että alueen infran kehitys ja julkisten palveluiden jatko turvattaisiin.

Hallituksen kaataminen ei onnistunut

Perussuomalaiset on nyt ollut hallitusvastuussa reilun vuoden. Kun eduskuntaryhmä kokoontui edelliseen kesäkokoukseensa vuosi sitten Kokkolassa, oli ollut vaikea kesä takana. Oli tullut löylytystä aiheetta, kun koko kesä oli vellottu turhaa ja tekemällä tehtyä, pahimmillaan jopa ulkomailta käsin masinoitua kohua.

– Sen mölyämisen tarkoitus oli kaataa maan hallitus ja ennen kaikkea saada perussuomalaiset pois vallasta ennen kuin valtamme olisi alkanutkaan. Siinä he epäonnistuivat, vaikka moni lähtikin samaan kuoroon mukaan. Sen seurauksia kannetaan vieläkin erilaisten poseerauskampanjoiden muodossa, Mäkelä muisteli.

– Kuluneen talven mittaan tuli lunta tupaan enemmän aiheestakin. Jos ulkopuoliset kuulijat tai median edustajat ette usko minua tai perussuomalaisia, uskokaa edes Helsingin Sanomia. Suora sitaatti otsikosta 14.10.2021:

– ”Julkinen paine on saanut Marinin hallituksen perumaan jokaisen leikkausta etäisestikin muistuttavan päätöksensä.” Ja tämä jatkui johdannolla: ”Hallituksen toistuvat mielenmuutokset osoittavat, että jos joku tuleva hallitus haluaa lähteä sopeuttamaan taloutta menoleikkauksilla, sen on kestettävä kovaa julkista painetta.”

Mittasuhteet ovat valtavia

Tätä satoa perussuomalaiset on nyt niittänyt ja kestänyt painetta hallituksessa, jonka ohjelma pyrkii kuuden miljardin euron sopeutuksiin ja jota sopeutusta vieläpä lisättiin kolmella miljardilla kehysriihessä keväällä.

– Tästä kaikesta huolimatta valtio olisi ottamassa 12 miljardin nettovelan ensi vuonna. Ilman hallituksen toimia velkaa otettaisiin kuitenkin noin neljän miljardin verran enemmän. Mittasuhteet näissä luvuissa ovat valtavia, Mäkelä huomautti.

– Me kaikki kunnallispolitiikassa olevat tunnemme ilmiön, että valtuustoissa kiistellään kymmenistä tuhansista, mutta miljoonat kopsahtavat pöytään ilman keskustelua. Eduskunnassa miljoonista tai kymmenistä miljoonista riidellään joka kyselytunnilla, mutta miljardit ovat liian vaikeita.

– Ehkä summan käsittää jotenkin, kun laskee, että yhden miljardin keräämiseen vaaditaan noin 150 000 keskituloisen palkansaajan vuodessa palkastaan maksamat verot. Jotakuinkin siis Espoon verran työpanosta.

– Ehkä tämä kannattaisi ymmärtää oppositiossakin, kun huudetaan hinaajan lailla jokaisesta säästötoimesta.

Opposition takki on tyhjä

Opposition takki on yhtä tyhjä kuin kepun paperi hallitustunnustelijalle toissa keväänä, Mäkelä totesi. Oppositiossa arvostellaan samaan aikaan niin jokaista säästöä ja jokaista veronkorotusta kuin liiallista velanottoakin. Kaikki tämä paha samassa paketissa ilman, että oppositiolla on esittää mitään uskottavaa vaihtoehtoa mihinkään.

– Mutta ei tämä sitä tarkoita, etteivätkö säästöt olisi kovia päätöksiä. Ne ovat suorastaan historiallisen kovia. Hallitusohjelma oli kompromissi talousoikeistolaisten systeemipuolueiden kanssa neuvotellen – se olisi ollut tietenkin eri näköinen, jos perussuomalaiset olisivat yksin päättäneet. Säästöjen kokonaisuus on kompromissin tulos, ja valitettavasti säästöt osuvat osin myös omaan kannattajakuntaamme.

– Se, että erilaisista kansalaista lähellä olevia palveluista on soten rahoituksen ahdingon takia pakko leikata, on monen ihmisen arkikokemuksessa tämän hallituksen vastuulla. Jos meitä äänestävä työtön 50-vuotias työhaluinen ja työkykyinen ihminen ei saa lukuisista hakemuksistaan huolimatta töitä ja hänen arjen toimeentuloaan leikataan, ei hän helposti syytä tästä Marinin hallituksen holtittoman taloudenpidon aikaansaamaa talouden syöksykierrettä.

– Meidän on perusteltava tälle äänestäjälle se, että päätöksiä tehdään Suomen ja suomalaisten paremman huomisen puolesta ja että päätösten seurauksena tulevaisuudessa täällä on parempi elää.

Tulosta on syntynyt paljon lyhyessä ajassa

Tämän sanottuaan Mäkelä halusi korostaa, että perussuomalaisten tulee olla hallituksessa ensisijaisesti toteuttamassa omia tavoitteitaan ja äänestäjiensä tahtoa.

– Talouden tosiasiat ovat mitä ovat, ja niiden mukaan vastuullisena puolueena toimimme. Mutta tämä ei saa johtaa sen unohtamiseen, että meitä äänestetään lopulta vain koska olemme vaihtoehto. Jos lakkaamme olemasta, meitä ei äänestetä, Mäkelä sanoi.

– Harva, jos mikään, puolue on perussuomalaisten tavoin huolissaan Suomen itsemääräämisoikeudesta EU:ssa, maamme kilpailukyvystä tai kansalaisten arjen pärjäämisestä ilmastopuuhailun kourissa, liikenteen hinnasta tai maahanmuuton aiheuttamista ongelmista.

– Tulosta on syntynyt paljon lyhyessä ajassa. Suomen linja EU:n ilmastotoimiin järkevöityi hetkessä. Suomi yritti kaataa ennallistamisasetuksen ja on ottanut tiukan linjan kansallisen edun valvontaan.

Haittamaahanmuuttoon tulossa lisää tiukennuksia

Eduskunta käsitteli useita merkittäviä haittamaahanmuuton tiukennuksia viime keväänä, ja lisää on tulossa syksyllä. Vakavien rikosten rangaistuksia kovennetaan, ensikertalaisuuden säädöksiä tiukennetaan ja tehdään muita toimia, jotka vastaavat kansan oikeustajua.

– Koskaan ennen ei Suomessa ole alennettu polttoaineveroa, nyt alennettiin. Jakeluvelvoitteen nousun aiheuttama hintakatastrofi estettiin. Puoluetuen, kehitysavun tai erilaisten joutavan kuuloisten järjestöjen leikkaukset eivät muille olisi maistuneet, mutta perussuomalaiset veivät niitä läpi. Yle on tulossa, Mäkelä luetteli.

– Tulevaisuuteen katsoen, montaa asiaa on sanottu ennalta ”mahdottomuudeksi”. Vaikkapa tavoitteemme kansalaisuusperusteisesta sosiaaliturvasta vaatii perustuslain muutoksen, sanotaan. EU:sta tai eurosta ei voi erota. Maahanmuutto on joidenkin mielestä luonnonvoima, jolle ei voi mitään.

– Toisaalta sanottiinhan niinkin, ettei oikeutta hakea turvapaikkaa voisi rajoittaa missään tilanteessa. Kuinka ollakaan, tällä hetkellä maassamme on voimassa poikkeuslaki, joka mahdollistaa tietyissä poikkeusoloissa turvapaikan hakemisen oikeuden rajoittamisen.

Mahdottomuus on usein vain asennekysymys

Mäkelä uskoo mahdottomuuden olevan monesti vain asennekysymys – politiikkaa pitää tehdä korkeilla tavoitteilla. Perussuomalaisten puolesta näitä asioita ei edistä kukaan, ja kaikki olisivat valmiit ottamaan perussuomalaisten paikan eduskunnassa, jos sen paikan pystyisi ottamaan.

– Tässä on mielestäni tärkeä havainto tulevan vuotemme ja lopun kautemme kannalta, Mäkelä sanoi.

– Olemme saaneet äänestäjiltä valtakirjan ajaa heille tärkeitä asioita. Meidän on edelleen kehitettävä keinoja viedä näitä tavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla eteenpäin eduskuntaryhmänä eduskunnassa ja luottamustamme nauttivan ministeriryhmän kautta hallituksessa.

Kauden 2015 hallitusajan virheistä on opittu

Perussuomalaisilla on kollektiivisessa muistissa kauden 2015 hallitusaika ja sen virheet. Niiden virheiden toistamiseen meillä ei Mäkelän mielestä ole varaa. Perussuomalaiset eivät voi hallituksessa unohtaa, keitä ovat, eivätkä käydä vieraiksi toisilleen. Kuplaantuminen ja kuppikuntaistuminen olivat sen ajan virheitä. Mäkelä uskoo, että niistä virheistä on opittu nyt.

– Tämä kokous ja sen yhteyteen varattu vähemmän muodollinen aika on syytä käyttää pohtimalla yhdessä, miten saisimme tämän varsin runsasväkiseksi kasvaneen ”aparaattimme” toimimaan entistäkin paremmassa yhteistyössä ja ihmisten työpanoksen tuottamaan keskinäistä hyötyä nykyistäkin tehokkaammin.

– Valmista ei varmaankaan tule koskaan, mutta sillä päästään jo pitkälle, jos olemme huomenna parempia kuin tänään. Ei muuta kuin ponnistelemaan, Mäkelä toivotti.