LEHTIKUVA
Varatuomari Maija-Leena Paavola on valittu eduskunnan pääsihteeriksi 107 äänellä. Sitoutumaton Paavola valittiin tehtävään eduskunnan lainsäädäntöjohtajan vakanssilta. Hän on ensimmäinen nainen eduskunnan pääsihteerin paikalla.
Kokoomusta edustava Supon vt. päällikkö Antti Pelttari sai 46 ääntä, SDP-taustainen eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio sai 27 ja keskustan alkuperäinen ehdokas, puolueen ministeriryhmän pääsihteeri Jari Partanen 2 ääntä.
Poliittinen peli
Vaikka Paavola, 59, on sitoutumaton, hänen valintaansa edelsi poliittinen peli. Väistyvä pääsihteeri Seppo Tiitinen valittiin aikoinaan keskustan riveistä. Vaikka tehtävää ei sinänsä ole läänitetty millekään puolueelle, keskusta ajoi paikalle Partasta. He eivät saaneet kannalleen vastakaikua kansliatoimikunnassa, jonka piti päättää ehdokkaastaan torstaina.
Keskusta luopui tällöin omasta ehdokkaastaan, jolloin kysymys heräsi siitä, pitäisikö tehtävään valita kokoomuksen kärkinimi Pelttari Suposta, josta Tiitinenkin tuli alun perin eduskunnan apulaispääsihteeriksi vuonna 1991. Tuolloin vapautui supon johtopaikka SDP:n täytettäväksi.
Keskusta ja perussuomalaiset löysivät asiassa toisensa: ryhmät päättivät äänestää keskuskanslian äänestyksessä yhdessä Paavolaa Pelttarin sijasta. Kokoomukselta jäi vahva virka saamatta.
Tiitisen listalta PS:n tuella
Paavola kertoi valinnan jälkeen, että ensimmäisenä hänelle esitti ajatuksen pääsihteeriydestä itse Tiitinen, jonka kanssa he kävivät kehityskeskusteluita lainsäädäntöjohtajan tehtävien sujumisesta. Tiitinen kertoi tuolloin, että myös pääsihteerin paikka on pian avautumassa.
– Se oli ensimmäinen siemen, jota on keväästä alkaen kasvateltu, Paavola paljasti.
Helsingin Sanomat tiesi, että puhemies Maria Lohela kannatti Paavolaa erityisen vahvasti. Torstain äänestyksessä Paavolaa kannattivat puhemies Lohela ja Anne Louhelainen (ps.) ja keskustasta varapuhemies Mauri Pekkarinen ja Markus Lohi.
Näin menivät äänet myös perjantain äänestyksessä. Itse valinta tuli Paavolalle kuitenkin lopulta yllätyksenä. Vasta torstai-iltana hän sai tietää olevansa vielä mukana valinnoissa.
– Tunnen itseni yllättyneeksi. Vasta illalla sain sellaista viestiä että olen vielä mukana. Tunnelmani on ensisijaisesti hyvin nöyrä ja iloinen. Haluan kiittää luottamuksesta, jonka sain valitsijoiltani, Paavola sanoi.
Puolueeton johtaja
Miltä hänestä tuntui, että hän sai äänestyksessä tukensa nimenomaan keskustalta ja perussuomalaisilta?
– En ole edes tiennyt mitään, mistä olisin saanut tukea. Ei tullut ensimmäisenä mieleen, mistä tuki tulee. Enkä näe, että eduskunnan virkamiehen pitää edustaa kaikkia puolueita. Toki käyn äänestämässä, mutta politiikka ei kuulu tämän tehtävän hoitoon, enkä ole toiminut politiikassa, Paavola kertoi valintansa jälkeen.
Pätevyys vei voiton puoluekirjasta
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän mielestä Paavolan valinta eduskunnan uudeksi pääsihteeriksi on osoitus siitä, että Suomessa voi tulla valituksi merkittävään virkaan ilman puolueen jäsenkirjaa.
– Tämä on puolueemme linjan mukainen valinta. Olemme aina vastustaneet poliittisia virkanimityksiä. Paavolalla on ehdokkaista pisin kokemus eduskunnasta. Hänellä on laaja luottamus yli puoluerajojen. Hän oli yksinkertaisesti pätevin virkaan.
– Ryhmämme on ollut aina erittäin tyytyväinen Paavolan työhön. Hän suhtautuu kaikkiin puolueisiin tasavertaisesti – on puolueessa yksi tai 50 kansanedustajaa. Hän on valmis puuttumaan epäkohtiin, jos sellaisista kuulee. Hieno valinta, toteaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ritva “Kike” Elomaa, joka iloitsee erityisesti siitä, että virkaan valittiin ensimmäistä kertaa nainen.
Artikkelia muokattu 11.12.2015 klo 16.21.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
