LEHTIKUVA
Varatuomari Maija-Leena Paavola on valittu eduskunnan pääsihteeriksi 107 äänellä. Sitoutumaton Paavola valittiin tehtävään eduskunnan lainsäädäntöjohtajan vakanssilta. Hän on ensimmäinen nainen eduskunnan pääsihteerin paikalla.
Kokoomusta edustava Supon vt. päällikkö Antti Pelttari sai 46 ääntä, SDP-taustainen eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio sai 27 ja keskustan alkuperäinen ehdokas, puolueen ministeriryhmän pääsihteeri Jari Partanen 2 ääntä.
Poliittinen peli
Vaikka Paavola, 59, on sitoutumaton, hänen valintaansa edelsi poliittinen peli. Väistyvä pääsihteeri Seppo Tiitinen valittiin aikoinaan keskustan riveistä. Vaikka tehtävää ei sinänsä ole läänitetty millekään puolueelle, keskusta ajoi paikalle Partasta. He eivät saaneet kannalleen vastakaikua kansliatoimikunnassa, jonka piti päättää ehdokkaastaan torstaina.
Keskusta luopui tällöin omasta ehdokkaastaan, jolloin kysymys heräsi siitä, pitäisikö tehtävään valita kokoomuksen kärkinimi Pelttari Suposta, josta Tiitinenkin tuli alun perin eduskunnan apulaispääsihteeriksi vuonna 1991. Tuolloin vapautui supon johtopaikka SDP:n täytettäväksi.
Keskusta ja perussuomalaiset löysivät asiassa toisensa: ryhmät päättivät äänestää keskuskanslian äänestyksessä yhdessä Paavolaa Pelttarin sijasta. Kokoomukselta jäi vahva virka saamatta.
Tiitisen listalta PS:n tuella
Paavola kertoi valinnan jälkeen, että ensimmäisenä hänelle esitti ajatuksen pääsihteeriydestä itse Tiitinen, jonka kanssa he kävivät kehityskeskusteluita lainsäädäntöjohtajan tehtävien sujumisesta. Tiitinen kertoi tuolloin, että myös pääsihteerin paikka on pian avautumassa.
– Se oli ensimmäinen siemen, jota on keväästä alkaen kasvateltu, Paavola paljasti.
Helsingin Sanomat tiesi, että puhemies Maria Lohela kannatti Paavolaa erityisen vahvasti. Torstain äänestyksessä Paavolaa kannattivat puhemies Lohela ja Anne Louhelainen (ps.) ja keskustasta varapuhemies Mauri Pekkarinen ja Markus Lohi.
Näin menivät äänet myös perjantain äänestyksessä. Itse valinta tuli Paavolalle kuitenkin lopulta yllätyksenä. Vasta torstai-iltana hän sai tietää olevansa vielä mukana valinnoissa.
– Tunnen itseni yllättyneeksi. Vasta illalla sain sellaista viestiä että olen vielä mukana. Tunnelmani on ensisijaisesti hyvin nöyrä ja iloinen. Haluan kiittää luottamuksesta, jonka sain valitsijoiltani, Paavola sanoi.
Puolueeton johtaja
Miltä hänestä tuntui, että hän sai äänestyksessä tukensa nimenomaan keskustalta ja perussuomalaisilta?
– En ole edes tiennyt mitään, mistä olisin saanut tukea. Ei tullut ensimmäisenä mieleen, mistä tuki tulee. Enkä näe, että eduskunnan virkamiehen pitää edustaa kaikkia puolueita. Toki käyn äänestämässä, mutta politiikka ei kuulu tämän tehtävän hoitoon, enkä ole toiminut politiikassa, Paavola kertoi valintansa jälkeen.
Pätevyys vei voiton puoluekirjasta
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän mielestä Paavolan valinta eduskunnan uudeksi pääsihteeriksi on osoitus siitä, että Suomessa voi tulla valituksi merkittävään virkaan ilman puolueen jäsenkirjaa.
– Tämä on puolueemme linjan mukainen valinta. Olemme aina vastustaneet poliittisia virkanimityksiä. Paavolalla on ehdokkaista pisin kokemus eduskunnasta. Hänellä on laaja luottamus yli puoluerajojen. Hän oli yksinkertaisesti pätevin virkaan.
– Ryhmämme on ollut aina erittäin tyytyväinen Paavolan työhön. Hän suhtautuu kaikkiin puolueisiin tasavertaisesti – on puolueessa yksi tai 50 kansanedustajaa. Hän on valmis puuttumaan epäkohtiin, jos sellaisista kuulee. Hieno valinta, toteaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ritva “Kike” Elomaa, joka iloitsee erityisesti siitä, että virkaan valittiin ensimmäistä kertaa nainen.
Artikkelia muokattu 11.12.2015 klo 16.21.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
