Eduskunta poltti rauhanpiiput “tankkikohujen” päätteeksi

Eduskunta hautasi sotakirveensä syvälle preeriaan keskustellessaan torstaina puolustuspolitiikan linjauksista eduskunnan kyselytunnilla. 

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) piti tärkeänä, että kansallinen yksituumaisuus koskee ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kiitteli tasavallan presidentti Sauli Niinistön johtamaa puolueiden puheenjohtajien yhteistä palaveria ja sen linjauksia.

– Tässä todettiin, että Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa ei muuteta harjoituksilla, vaan poliittisilla päätöksillä. Hyvähenkisessä keskustelussa käsiteltiin asioita, jotka toteutuessaan luovat edellytykset hyvälle yhteistyölle jatkossakin ja edellytykset vakaalle ja yhdessä jaetulle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle sisällölle, Rinne kiitteli.

Hän kysyi, missä vaiheessa hallitus aikoo tuoda keskustelun synnyttämiä hyviä kehitysajatuksia eduskunnan käsittelyyn ja että viedä niitä eteenpäin?

– Se säilyy keskusteluidemme ytimenä. Totta kai meidän pitää pystyä asioista keskustelemaan välillä reippaastikin, mutta se, että siellä on ollut konsensus ja yksimielisyys taustalla, on arvo, jota haluamme vaalia. Mäntyniemen keskustelussa toimme esille muutoksen, minkä harjoitusten arviointikriteeristöjen muutos tulee tuomaan, Juha Sipilä vastasi.

Sipilä kertoi, että muutos tuodaan nopeassa aikataulussa paitsi TP-Utvaan (tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokous), myös eduskuntakäsittelyn pohjaksi.

– On totta, että harjoituksia voi olla jopa sata vuodessa ja siellä voi olla joku, kun sen sisältö nousee esille, sitä kannattaisi käsitellä vielä ennen kuin harjoitus toteutetaan. Tähän asiaan lupaan muutoksen ja se tulee näkymään myös eduskunnan tiedonsaannissa, Sipilä lupasi.

Soini: Puolustuskeskustelu tärkeää eduskunnassa

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) piti asiaa tärkeänä.

– Johdonmukaisesti Suomi on korostanut johtolausekkeen poliittista ja sotilaallista merkitystä. Se on myös solidaarisuuskysymys Euroopan valtioiden välillä. Ja on hyvin perusteltua, että kun tämä ensimmäistä kertaa aktivoituu, niin nämä asiat ensimmäistä kertaa selvitetään. Tässä tilanteessa on järkevää tuoda asiasta selonteko. Sen jälkeen on myös mahdollisuus laajasti keskustella asiasta. Tämä on äärimmäisen tärkeää. Myös samalla tämä on vastaus Ranskan avunpyyntöön. Mutta myös Yhdysvallat on esittänyt avunpyyntönsä. Näihin kaikkiin pyyntöihin voidaan vastata samalla kertaa, Soini sanoi.

Soini tähdensi CMX-harjoitusten merkitystä.

– Viime vuonna tiedotti hallitus CMX-harjoituksesta ulkoministeriön kautta. Ja silloin kumppanimaina olivat Suomi, Ruotsi, Australia, Japani ja Ukraina. Ja nyt kun on puhuttu paljon Ukrainan kriisin alusta niin viime hallituksen aikana on harjoiteltu Ukrainan kanssa CMX-operaatiossa, Soini paljasti.

Erkki Tuomioja (sd.) sanoi viime viikkojen keskustelujen osoittaneen sen, että kansainvälinen harjoittelu on tarpeen ja on erityisen hyvä, että se on lisääntynyt Ruotsin kanssa.

– On hyvä, että nyt tasavallan presidentti ja hallitus ovat harjoitusten menettelytapoja uusimassa ja sille tulee varmasti täältä täysi tuki, Tuomioja lupasi.

Tuomiojan mielestä on myös hyvä, että saamme mahdollisuuden käydä läpi laaja-alaisia turvallisuusasioita ja Suomen osallistumista kriisinhallintaan, kun EU:ssakin on valmisteilla uusi globaali strategia.

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) palasi vielä harjoitusasioista tiedottamiseen.

– Olen pannut tyydytyksellä merkille, että hallituksesta on tullut selvä ilmoitus siitä, että tiedotuskäytäntöön tulee selvä uusi sapluuna ja uusi systeemi. Tämä on täysin välttämätöntä. Ei voi olla niin, että ulko- ja puolustusvaliokunta saavat tietää näistä asioista lehdistä, Salolainen painotti.

Hän myös arvioi EU:n politiikassa tapahtuvan suuria muutoksia, jos Britannia eroaa EU:sta juhannuksena.

Brexitillä suuret seuraukset

Soini vahvisti, että ulkoasiainvaliokunnan prosesseissa on aina ollut parantamisen varaa, hänkin johti valiokuntaa viime vaalikaudella ja tietää sen sitä kautta.

– Tämä tilanne että meidän linjassamme olisi epäselvyyttä on huono tilanne isänmaan kannalta, näin ei voi olla, Soini painotti ja jatkoi Brexitistä:

– Sillä on myös erittäin suuret ulko- ja turvallisuuspoliittiset seuraukset, jos se toteutuu. Ja ne täytyy ottaa vakavasti. Britannia on suorituskyvyltään erinomaisen iso sotilaallinen valta, diplomaattiselta kyvyltään ja ulko- ja turvallisuuspoliittiselta osallistumiseltaan. Vaikka sen päälinja on Nato, on se myös eurooppalaisessa linjassa hyvin tärkeä, Soini painotti.

Eero Heinäluoma (sd.) kysyi vielä, voiko hallitus vakuuttaa, että Suomi pysyy sotilaallisten liittoutumien ulkopuolella ja noudattaa aktiivista vakauttamispolitiikkaa, joka on uusi termi jolla kuvataan Suomen, Ruotsin ja Itämeren vakauden ylläpitoa. Sipilä vastasi, että hallitusohjelmassa pysytään myös tässä asiassa. Soini täydensi tähän:

– Minulla on ilo todeta, että olen aamulla keskustellut Ruotsin parlamentin puhemiehen Urban Ahlinin, sosiaalidemokraatin kanssa näistä asioista. Tulimme yhteisymmärrykseen nimenomaan siitä, että Suomen ja Ruotsin yhteistyö on molempia hyödyttävää, poliittisesti tasapainottavaa, se tapahtuu sotilasliittoihin liittoutumattomien maiden kesken. Tällä on valtavan suuri tuki Suomessa ja Ruotsissa. Tässä valtuuskunnassa oli myös osallistujia kaikista eduskuntapuolueista ja he vahvistivat saman asian.

Suomi osallistuu vain kumppanina

Seppo Kääriäinen (kesk.) kiitti vielä, etteivät sotaharjoitukset muuta Suomen puolustuspoliittista linjaa. Hän kuvasi kolmea kohuttua harjoitusta nyt merkittäviksi, historiallisiksi ja myönteisiksi.

Ryhmäjohtaja Sampo Terho (ps.) piti tärkeänä, että olemme yhtä mieltä siitä, ettei näillä asioilla tehdä puoluepolitiikkaa. Hän kysyi, mikä on muuttunut.

Soini vastasi, että kaikki sotilasharjoitukset perustuvat Suomen ulko- ja puolustuspolitiikkaan.

– Niitä ei muuteta. Suomi osallistuu Naton harjoituksiin omista lähtökohdistaan, Soini tähdensi.

Tuomiojalle hän vastasi vielä, että Suomi osallistuu CMX-harjoituksiin vain kumppanina, ei Artikla 5:n eli Naton turvatakuiden puitteissa.

Rinne kiitti vielä, että Sipilä vakuutti koko hallituksen puolesta Suomen jatkavan liittoutumattomuuden pohjalta. On tärkeää, että täällä eduskunnassa tehdään ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset eikä sotaharjoituksissa, Rinne totesi.