Kansanedustaja Mika Niikko (ps.) kirjoitti torstaina blogissaan ME/CFS-väsymysoireyhtymästä. Hän on selvittänyt asiaa kuluvan syksyn aikana.
– Ensimmäisen kerran kuulin ME/CFS -nimisestä sairaudesta törmättyäni syksyllä Krista Lahtisen julkiseen Facebook-päivitykseen ja videoon, jota on katsottu jo lähes miljoona kertaa. Krista on nuori nainen, pyöräsuunnistaja, joka sairastui äkisti tuntemattomaan sairauteen noin viisi vuotta sitten. Hänen ja häntä hoitavien ystävien pääviesti oli, että hän ei saa oireidenmukaista hoitoa edes minimitasolla, Niikko kirjoittaa blogissaan.
Kun asiat nousivat esiin syksyllä, Niikko kutsui eri puolueiden kansanedustajia ja lääkäreitä tapaamaan potilaita.
– ME/CFS on vakava fyysinen sairaus, joka invalidisoi potilaan monessa tapauksessa täysin. Duodecim arvioi, että Suomessa vähintään 10 000 ihmistä sairastaa tätä sairautta, Niikko jatkaa.
– Yksityinen terveydenhuolto hoitaa useiden potilaiden oireita hyvillä tuloksilla. Toisin kuin julkinen puoli, joka tunnustaa ja tuntee sairauden huonosti. Nyt on korkea aika katsoa mallia kansainvälisesti. Emme voi olla takapajula, jossa ihmisiä jätetään heitteille.
Eduskunnasta tukea potilaille
Torstaina kokoontunut valtionvarainvaliokunta kohdisti Niikon johdolla 200 000 euron määrärahan Hyvä käytäntö -suosituksen tekemiseen ME/CFS:stä.
– Onneksi eduskunta on kuullut ME/CFS -potilaiden avunhuudon, Niikko kiittää ja viittaa valtionvarainvaliokunnan päätökseen myöntää 200 000 euron määräraha Hyvä käytäntö -suosituksen tekemiseen ME/CFS:stä.
Seuraavaksi Niikko odottaa, että asiantuntijat ja potilaat kootaan saman pöydän ääreen, jossa käydään läpi tilannetta ja tieteellistä näyttöä myös muiden maiden kuten Ruotisin ja Norjan kokemusten kautta.
– Lisäksi on todettava, että on myös muita sairauksia, joiden hoidossa on korjaamisen varaa. Saamme eduskuntaan paljon palautetta myös muun muassa sisäilmasairailta, monikemikaaliyliherkiltä (MCS) ja kilpirauhasongelmista kärsiviltä. Heidänkin tilanteensa vaatii vakavaa huomiota.
– Kautta aikojen on ollut sairauksia, joiden syytä ei ole tiedetty ja joihin sairastuneita on syrjitty. Näitä ovat olleet muun muassa HIV, MS-tauti ja epilepsia. Historia toistaa itseään. Tuntemattomia sairaustapauksia vähätellään.
– Yhteenvetona onkin kysyttävä, milloin potilaita aletaan uskoa?
