Ukraina. Nainen suree Maidanin aukiolla kolme vuotta sitten kuolleita aktivisteja. Aukion levottomuudet alkoivat 21.11.2013, kuluvana vuonna vietetiin tapahtuman kolmatta vuosipäivää.
Eduskunta kävi suuren keskustelun ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ”Euroopan piti olla rauhan manner”
Eduskunta kävi keskiviikkona viimeisenä asianaan ennen joulutaukoa suuren keskustelun ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, josta hallitus antoi selonteon. Ulkoministeri, puheenjohtaja Timo Soini (ps.) otti asiaan kantaa ulkoministerinä. Hän piti hyvänä, että ulkopolitiikka on Suomessa yhteinen asia, joka ohittaa puoluepoliittiset intohimot.
– Yhtenäisyys on meille merkittävä voimavara, josta kannattaa pitää kiinni, Soini totesi.
Ympäristö on muuttunut
Turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut ikävämpään suuntaan. Suomi on suurten ulkopoliittisten haasteiden ja epävarmuuden edessä.
– Euroopan piti olla rauhan manner ja vakauden ympäröimä. Maailma kulki kohti edistystä ja parempaa elämää. Elämme kuitenkin uutta aikaa, jota leimaavat epävakaus, jopa sota, inhimillinen hätä ja kansainvälisten sääntöjen haastaminen niin Euroopassa kuin sen lähialueilla. Vallitsevassa tilanteessa on entistäkin tärkeämpää, että Suomella on selkeä ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja, Soini korosti.
EU rakentaa puolustuspolitiikkaansa
Suomi vahvistaa kansainvälistä yhteistoimintaansa.
Selonteon valmistumisen jälkeen on tapahtunut paljon, mutta sen sisältö on kestävää. EU on Suomelle olennainen turvallisuusyhteisö ja sen toimintakyvyn vaaliminen on tärkeää. EU onkin lähtenyt kehittämään puolustuspolitiikkaansa. Tässä haluamme olla mukana, Soini totesi.
– On järkevää ja kohtuullista, että Eurooppa kantaa suuremman vastuun omasta turvallisuudestaan ja pyrkii vakauttamaan lähialueitaan. Tämä on hyvässä vauhdissa. Selonteon valmisteluvaiheessa pohdittiin Britannian EU-ratkaisun merkitystä. Myös USA:n presidentinvaalit vaikuttavat. Eurooppalaisten toimintakyvyn vahvistaminen ja vastuunkanto on oikea vaihtoehto niin Brexitin toteutuessa kuin vallan vaihtuessa Yhdysvalloissa, Soini viitoitti.
Suomi painottaa syvenevää yhteistyötä Ruotsin ja Yhdysvaltain kanssa. Yhteistyön kasvattaminen Ruotsin kanssa on luontevaa niin sodan kuin rauhan kysymyksissä.
Yhdysvaltain merkitys pysyy yhä suurena
Yhdysvaltain merkitys Euroopan turvallisuudelle on Soinin mukaan keskeinen asia. Se ei muutu, vaikka isännyys Valkoisessa talossa vaihtuu. Venäjä on Suomelle aina merkittävä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymys. Moneen asiaan voimme vaikuttaa, mutta emme maantieteeseen. Hyvät suhteet Venäjään ovat meille luonteva tavoite.
– Mutta on olennaista pitää niistä periaatteista, joille eurooppalainen turvallisuus on rakennettu. Väkivallalle ei ole sijaa, eikä sen käyttöä voida hyväksyä. Venäjä on rikkonut keskeisiä turvallisuusperiaatteita anastamalla Krimin ja horjuttamalla Ukrainaa. Tätä ei voi hyväksyä. Etupiirien Eurooppa kuuluu historiaan, Soini totesi.
Pienet maat pelkäävät Venäjää
Moni pieni maa on miettinyt Itämeren ympäristössä, jääkö Ukraina ainoaksi maaksi Venäjän listalla.
– Suomalaisen ulkopolitiikan keskeinen tehtävä on suomalaisten hyvinvointi. Parhaimmin toteutamme tätä päämäärää pitämällä periaatteistamme kiinni. Rauha voittaa sodan, oikeus väkivallan ja yhteistyö vastakkainasettelun, Soini viitoitti.
Soini painotti myös hyvien suhteiden luomista Yhdysvaltain hallintoon. Soini sanoi menevänsä Yhdysvaltoihin helmi-maaliskuussa keskustelemaan useiden taustaryhmien kanssa, ”moniin think-tankeihin”.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Britit hakevat täydellistä brexitiä – eli täyttä eroa EU:sta
Puolustusministeri Niinistö tukkii “pienten vihreiden miesten” mentävää aukkoa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää