Ukraina. Nainen suree Maidanin aukiolla kolme vuotta sitten kuolleita aktivisteja. Aukion levottomuudet alkoivat 21.11.2013, kuluvana vuonna vietetiin tapahtuman kolmatta vuosipäivää.
Eduskunta kävi suuren keskustelun ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ”Euroopan piti olla rauhan manner”
Eduskunta kävi keskiviikkona viimeisenä asianaan ennen joulutaukoa suuren keskustelun ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, josta hallitus antoi selonteon. Ulkoministeri, puheenjohtaja Timo Soini (ps.) otti asiaan kantaa ulkoministerinä. Hän piti hyvänä, että ulkopolitiikka on Suomessa yhteinen asia, joka ohittaa puoluepoliittiset intohimot.
– Yhtenäisyys on meille merkittävä voimavara, josta kannattaa pitää kiinni, Soini totesi.
Ympäristö on muuttunut
Turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut ikävämpään suuntaan. Suomi on suurten ulkopoliittisten haasteiden ja epävarmuuden edessä.
– Euroopan piti olla rauhan manner ja vakauden ympäröimä. Maailma kulki kohti edistystä ja parempaa elämää. Elämme kuitenkin uutta aikaa, jota leimaavat epävakaus, jopa sota, inhimillinen hätä ja kansainvälisten sääntöjen haastaminen niin Euroopassa kuin sen lähialueilla. Vallitsevassa tilanteessa on entistäkin tärkeämpää, että Suomella on selkeä ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja, Soini korosti.
EU rakentaa puolustuspolitiikkaansa
Suomi vahvistaa kansainvälistä yhteistoimintaansa.
Selonteon valmistumisen jälkeen on tapahtunut paljon, mutta sen sisältö on kestävää. EU on Suomelle olennainen turvallisuusyhteisö ja sen toimintakyvyn vaaliminen on tärkeää. EU onkin lähtenyt kehittämään puolustuspolitiikkaansa. Tässä haluamme olla mukana, Soini totesi.
– On järkevää ja kohtuullista, että Eurooppa kantaa suuremman vastuun omasta turvallisuudestaan ja pyrkii vakauttamaan lähialueitaan. Tämä on hyvässä vauhdissa. Selonteon valmisteluvaiheessa pohdittiin Britannian EU-ratkaisun merkitystä. Myös USA:n presidentinvaalit vaikuttavat. Eurooppalaisten toimintakyvyn vahvistaminen ja vastuunkanto on oikea vaihtoehto niin Brexitin toteutuessa kuin vallan vaihtuessa Yhdysvalloissa, Soini viitoitti.
Suomi painottaa syvenevää yhteistyötä Ruotsin ja Yhdysvaltain kanssa. Yhteistyön kasvattaminen Ruotsin kanssa on luontevaa niin sodan kuin rauhan kysymyksissä.
Yhdysvaltain merkitys pysyy yhä suurena
Yhdysvaltain merkitys Euroopan turvallisuudelle on Soinin mukaan keskeinen asia. Se ei muutu, vaikka isännyys Valkoisessa talossa vaihtuu. Venäjä on Suomelle aina merkittävä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymys. Moneen asiaan voimme vaikuttaa, mutta emme maantieteeseen. Hyvät suhteet Venäjään ovat meille luonteva tavoite.
– Mutta on olennaista pitää niistä periaatteista, joille eurooppalainen turvallisuus on rakennettu. Väkivallalle ei ole sijaa, eikä sen käyttöä voida hyväksyä. Venäjä on rikkonut keskeisiä turvallisuusperiaatteita anastamalla Krimin ja horjuttamalla Ukrainaa. Tätä ei voi hyväksyä. Etupiirien Eurooppa kuuluu historiaan, Soini totesi.
Pienet maat pelkäävät Venäjää
Moni pieni maa on miettinyt Itämeren ympäristössä, jääkö Ukraina ainoaksi maaksi Venäjän listalla.
– Suomalaisen ulkopolitiikan keskeinen tehtävä on suomalaisten hyvinvointi. Parhaimmin toteutamme tätä päämäärää pitämällä periaatteistamme kiinni. Rauha voittaa sodan, oikeus väkivallan ja yhteistyö vastakkainasettelun, Soini viitoitti.
Soini painotti myös hyvien suhteiden luomista Yhdysvaltain hallintoon. Soini sanoi menevänsä Yhdysvaltoihin helmi-maaliskuussa keskustelemaan useiden taustaryhmien kanssa, ”moniin think-tankeihin”.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Britit hakevat täydellistä brexitiä – eli täyttä eroa EU:sta
Puolustusministeri Niinistö tukkii “pienten vihreiden miesten” mentävää aukkoa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää