LEHTIKUVA
Eduskunta äänesti tänään ulkomaalaislain tiukennuksista.
Lakimuutos mahdollistaa ulkomaalaisen ottamisen säilöön yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vaarantamisen vuoksi. Säilöönoton enimmäiskestoa ennen maastapoistamispäätöksen tekemistä pidennetään kuudesta kuukaudesta kahteentoista kuukauteen.
Myös mahdollisuuksia oleskeluluvan peruuttamiseen ja maahantulokiellon asettamiseen lisätään.
Maahanmuuttoasioista vastaavan hallintovaliokunnan jäsen ja kansanedustaja Joakim Vigelius arvioi, että muutos vahvistaa Suomen sisäistä turvallisuutta.
– Lakimuutoksilla sekä lisätään yleistä järjestystä ja kansallista turvallisuutta että tehostetaan laittomasti maassa oleskelevien maastapoistamista, Vigelius kommentoi.
– Jatkossa pystymme estämään esimerkiksi islamististen vierastaistelijoiden paluun Suomeen perumalla tulijan oleskelulupa ja asettamalla maahantulokielto. Tähän asti näin on voitu toimia vasta heidän palattuaan Suomeen.
Vihervasemmisto äänesti lakia vastaan
Eduskunta hyväksyi lain äänin 113-58. Lakimuutosta vastaan äänestivät SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kansanedustajien lisäksi myös RKP:n Eva Biaudet. Poissa oli 28 kansanedustajaa.
Lain on määrä astua voimaan mahdollisimman pian.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus esittää turvapaikkahakemuksen tutkinnan tehostamista. Samalla rajoitettaisiin kansainvälistä suojelua saaneiden vierailua maissa, joista he ovat paenneet. Myös karkottamispäätösten täytäntöönpanoa sujuvoitettaisiin.
Eduskunnassa käsiteltiin eilen hallituksen esitystä rikoslain muuttamiseksi nuoriso- ja jengirikollisuuden osalta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tylytti omassa puheenvuorossaan vasemmistolaisen maahanmuuttopolitiikan tuloksia, minkä vuoksi suomalaiseenkin yhteiskuntaan on jo päässyt juurtumaan ilmiöitä, jotka eivät tänne kuulu.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Maahanmuuttajien matala tulotaso on osin kytköksissä maahanmuuton volyymiin itsessään. Samalla maahanmuuton vaikutukset osuvat myös vastaanottavan yhteiskunnan työntekijöihin, sillä matalapalkka-aloille suuntautuva työperäinenkin maahanmuutto on omiaan samalla laskemaan myös kantaväestön palkkatasoa.
Suomen eduskunnassa kesällä hyväksytty rajalaki mahdollistaa jatkossa väliaikaisesti turvapaikanhaun keskeyttämisen Suomen rajalla ja tulijoiden käännyttämisen esimerkiksi turvapaikanhakijoita välineellistävän hybridioperaation aikana. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen katsoo, että vastaava lainsäädäntö tarvitaan myös muissa Euroopan maissa. Suomen omaksuma turvallisuusperusteinen rajakontrolli herättääkin jo positiivista kiinnostusta EU:ssa.
Maahanmuuton aiheuttamasta asuntojen kysynnän kasvusta hyötyvät ay-liikkeen rahantekokoneena tunnettu asuntoyhtiö Kojamo sekä vasemmistopuolueet, jotka saavat Kojamolta vaalirahaa. Tavallinen veronmaksaja kuittaa laskun.
Maahanmuuttoviraston tänään julkaisemat tilastot näyttävät, että vuonna 2022 alkanut voimakas maahanmuuton kasvu taittui viime vuonna, kun myönteisten ensimmäisten oleskelulupien määrä laski noin 6700:lla.
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
